SENTTAALI - Tarinaa entisajan ihmisistä ja tapahtumista

Kun muutama vuosi sitten kävin läpi Kokkalan suvun vanhoja papereita, vastaan tuli yksi kuitti, minkä mukaan Kalle Kokkala (isoisäni isä) ja räätäli Kustaa Blom Okerlasta olivat v. 1910 ostaneet ”Hahkialan neitien talon”.  Talon ostamisesta niin kuin se nyt ymmärrettäisiin ei kuitenkaan ollut kyse.  Ostettiin vain hirret y.m. rakennusosat, jotka sitten päätyivät uusiokäyttöön. Asiakirjatietoa tai edes perimätietoa tämän talon mahdollisesta paikasta ei ole kuitenkaan säilynyt.  Hauhon seurakunnan rippikirjoista kuitenkin näkyy, että 1800-luvun alkupuoliskolla Kokkalassa on asunut useita naimattomia Hahkialan neitejä. Charpentierien tie Kokkalaan Kokkalan talot Ylitalo (Löfholm) ja Alital (Strandvik) noin 2,5 km Hahkialasta länteen v. 1920 kartassa ( https://vanhatkartat.fi/#12.33/61.15817/24.56702 ) Hauhonselän itärannalla sijaitsevan Kokkalan säterin omistajat olivat vuosisatojen aikana vaihtuneet moneen kertaan.  Useinkaan omistajat eivät ole asuneet tilalla, va...

Kokkalan talo Hauhonselän rannalla pari kilometriä kirkonkylästä etelään on ollut tunnettu jo keskiajalla.   Kokkala oli yksi niistä taloista, joilla oli metsästysmaita Keski-Suomessa asti. Vaikka talo on ollut kartanoksi hyvin pieni, se on kuitenkin ollut aikanaan huomattavien aatelissukujen asuinkartano.   Tätä ovat varmaankin edesauttaneet Kirkonkylän läheisyyden lisäksi myös lähistön isommat kartanot Kyttälä, Hahkiala   ja Hyvikkälä. Ehkäpä merkittävin Kokkalassa syntynyt henkilö on ollut Arvid Tawast, joka oli johtavia suomalaisia 1500-luvulla ja osallistui Kustaa Vaasan poikien välisiin riitoihin menettäen lopulta oman päänsäkin.   Viimeinen aatelissuvun asukas Kokkalassa oli v. 1865 kuollut Augusta Charpentier. Tawastien jälkeen Kokkalan omistukset vaihtuivat moneen kertaan.   Lopulta 1700-luvulla omistajiksi tulivat Hahkialan Charpentierit.   Ainakin jo 1700-luvun puolella Kokkalan kylä oli jaettuna kahdeksi tilaksi, joista suurempi oli nimellä L...