Kokkalan lampuotiperheet 1800-luvulla

Kokkalan talo Hauhonselän rannalla pari kilometriä kirkonkylästä etelään on ollut tunnettu jo keskiajalla.  Kokkala oli yksi niistä taloista, joilla oli metsästysmaita Keski-Suomessa asti. Vaikka talo on ollut kartanoksi hyvin pieni, se on kuitenkin ollut aikanaan huomattavien aatelissukujen asuinkartano.  Tätä ovat varmaankin edesauttaneet Kirkonkylän läheisyyden lisäksi myös lähistön isommat kartanot Kyttälä, Hahkiala  ja Hyvikkälä. Ehkäpä merkittävin Kokkalassa syntynyt henkilö on ollut Arvid Tawast, joka oli johtavia suomalaisia 1500-luvulla ja osallistui Kustaa Vaasan poikien välisiin riitoihin menettäen lopulta oman päänsäkin.  Viimeinen aatelissuvun asukas Kokkalassa oli v. 1865 kuollut Augusta Charpentier.

Tawastien jälkeen Kokkalan omistukset vaihtuivat moneen kertaan.  Lopulta 1700-luvulla omistajiksi
tulivat Hahkialan Charpentierit.  Ainakin jo 1700-luvun puolella Kokkalan kylä oli jaettuna kahdeksi tilaksi, joista suurempi oli nimellä Löfholm ja pienempi Strandvik.  Molemmat tilat olivat kuitenkin 1800-luvulle tultaessa Charpentierien omistuksessa, mutta tilojen hoito oli lampuotien vastuulla.  Runsaan puolen vuosisadan ajan Kokkalassa asui naimattomia ”Hahkialan neitejä”, joten lampuotiperheet ja omistajasuku olivat päivittäin tekemisissä keskenään.  Sidos Charpentiereihin katkesi vasta v. 1882, kun tilat myytiin luutnantti Carl Emil Charpentieren kuoltua.

Löfholmin (A) ja Strandvikin (B) maat
Kokkalan kärjessä vuoden 1855 kartassa
(tässä vaiheessa aiempi saari on muuttunut niemeksi)

Olen seuraavassa kirjoituksessa jättänyt lampuodeilta sukunimet pois, sillä vakiintunutta sukunimeä ei käyttänyt kuin viimeinen lampuoti Matti Matinpoika Röding, joka hänkin vaihtoi elämänsä ehtoolla Kalailaan muutettuaan sukunimekseen Seppälä.  Länsi-suomalaiseen tapaan monissa yhteyksissä – esim. henkikirjoissa ja käräjillä – on käytetty henkilöiden asuintalon nimeä sukunimen kaltaiseksi.  Lukuisten Johan Johanssonien tms. erottelemiseksi toisistaan esim. Geni-alustalle on tapana lisätä näitä ”lisänimiä” ikään kuin sukunimiksi.  Siksi alla nimen alla olevissa Geni-profiileihin johtavissa linkeissä näkyy ”sukunimenä” syntymätalon tai muun vakiintuneen asuinpaikan nimiä.

Löfholmin lampuodit

Löfholm 1801-1827: Krister Kristerinpoika

https://www.geni.com/people/Krister-Siukola/6000000196557577838

Löfholmin lampuotina Ruotsin vallan viimeisinä vuosina oli vuonna 1775 Kokkalassa syntynyt Krister Kristerinpoika (Christer Christersson).  Kristerin isä Krister Antinpoika (Christer Andersson) oli tullut Kokkalaan 1760-luvun puolivälissä ja ehti toimia lampuotina kaksi vuosikymmentä ennen kuolemaansa.  Tämän jälkeen vuodesta 1787 lampuotina oli isäpuoli Heikki Mikonpoika (Henric Michelsson), mutta viimeistään v. 1801 Krister Kristerinpojasta tuli lampuoti Löfholmiin.  Hänen lampuotikautensa jatkui aina vuoteen 1827, jolloin Christer perheineen muutti ensin Hyömäen Vähä-Kourulaan, sieltä Alvettulan Ellilään mutta vuonna 1830 edelleen lampuodiksi Ilmoilaan Furuholmin Siukolaan. Kristerin vaimo Beata Jaakontytär oli kotoisin Ilmoilan Kokista, joten Beata pääsi näin muuttamaan lähelle synnyinkotiaan.

Löfholm 1827-1846: Jooseppi Kristerinpoika

https://www.geni.com/people/Jooseppi-Eerola/6000000128632681085

Vuonna 1827 Löfholmin lampuodiksi tuli Apoossa v. 1789 syntynyt Jooseppi Ristonpoika (Joseph Christersson).  Tätä ennen Jooseppi oli ollut noin 10 vuotta lampuotina Portaan Kaskelassa. Joosepin vaimo oli Tuuloksessa syntynyt Riitta Jaakontytär (Brita Jacobsdotter). Joosepin lampuotikausi Löfholmissa jatkui lähes 20 vuotta ja v. 1846 hän muutti perheineen lampuodiksi Kyttälän Villantilan Eerolaan.

Joosepin jälkeläiset levittäytyivät eri puolille Hauhoa ja lähipitäjiä.  Hauholle jääneistä tarkemmin seuraavan lampuodin kohdalla.

Löfholm 1846-1853: Jooseppi Joosepinpoika

https://www.geni.com/people/Jooseppi-Merrankorva/6000000159584393856

Vuonna 1846 Löfholmin lampuodiksi tuli edellisen lampuodin poika, Tuuloksen Juttilassa äitinsä kotitalossa v.1816 syntynyt mutta koko aikuisikänsä Kokkalassa asunut Jooseppi Joosepinpoika.  Joosepin vaimo Anna Liisa Heikintytär oli talollisen tytär Hyömäen Nisulasta.   Joosepin kausi Löfholmin lampuotina jatkui vuoteen 1853, jolloin hän siirtyi Hauhontaakse torppariksi Okerlan Pätiälän Merrankorvan (myöh. Merrankorven) torppaan.

Jooseppi Joosepinpojan jälkeläisiä on asunut Merrankorvan (Merrankorven) torpan lisäksi mm. Hauhon ja Tyrvännön rajan molemmin puolin olevissa Korpilaurin torpissa, Hauhontaustan Korventaustan talossa ja Sotjalan Sulasella.

Löfholm 1854 – 1856: Erik Kustaanpoika

https://www.geni.com/people/Erkki-Soro/6000000064872432854

Vuonna 1854 Löfholmin lampuodiksi tuli Erik Kustaanpoika (Erik Gustafsson). Vuonna 1795 Juntulassa syntynyt Erik oli sotilaan poika, joka oli v. 1819 solminut avioliiton Okerlan Pätiälän lampuodin tyttären Anna Kaisa Simontyttären kanssa.  Appiukon kuoltua Erikistä tuli toinen Pätiälän samanaikaisista lampuoteista. Tätä pestiä jatkui aina vuoteen 1853 saakka. Pätiälän matriarkka, Kokkalassa asuneiden Charpentierin sisarusten sisar Ulrika Albertina von Kraemer oli kuollut maaliskuussa 1852 ja Erikin vaimo Anna Kaisa joulukuussa 1852.  Kokkalassa asuneista Charpentieren sisaruksista kolme kuoli 1850-luvun alussa niin, että huhtikuun 1853 jälkeen vain Albertina Charpentier asui Löfholmissa.

Olipa syy mikä tahansa, vuonna 1854 Erik Kustaanpoika siirtyi lampuodiksi Löfholmin taloon.  Kausi jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä 61-vuotias Erik muutti jo keväällä 1856 Juho-poikansa perheen mukana Tuulokseen Syrjäntaustan Soron rälssitilalle.  Siellä hän kuoli uudenvuodenpäivänä 1868.

Erikin neljästä lapsesta kolmella oli edelleen aikuisikään eläneitä jälkeläisiä.  Niinpä jälkikasvua löytyy runsaasti.  Tuuloksen Soroon asettuneen Juho-pojan jälkikasvua eli 1800- ja 1900-luvun taitteessa mm. Hauholla Portaan Leppäniemessä Lehtinen-sukunimellä.   Erityisesti vuonna 1825 syntyneen Anna Stina -tyttären jälkipolvet ovat levittäytyneet laajalti Hauholle, Tuulokseen ja Lammille.  Kaikkien osalta suvun jatkumista 1900-luvun puolelle en ole seurannut.  Hauholla jälkipolvia on asunut tai asuu esim. Juntulan Kivikossa ja Okerlan Mattilassa (eli Hauhontaustan Koskisella). 

Löfholm 1856 – 1857: Topias Juhonpoika

https://www.geni.com/people/Topias-Kattinen/6000000209757831823

Topias Juhonpoika syntyi v. 1827 Hauholla Kalailan Seppälässä, missä hänen isänsä oli lampuotina. Kalailasta perhe muutti Luopopioisten kautta Hakkalan Eerolaan. Tobias ehti asua Eerolassa kymmenen vuotta ennen kuin v. 1852 solmi avioliiton Hakkalan Hakalan torpan tyttären, Vanajan puolella Kontuvuoressa syntyneen Maria Mikontyttären kanssa.

Topiaan kausi Löfholmin lampuotina jäi vain vuoden mittaiseksi.  Asuinpaikka ei vakiintunut tulevinakaan vuosina, sillä Kokkalan jälkeen Tobias perheineen muutti lampuodiksi Keson Nokkiin, torppariksi Lautsia Myllymäkeen, itselliseksi Alvettulaan ja sieltä Vanajan Mäskälään.  Perheen Kalle-poika palasi vielä ennen rippikoulua isovanhempien luo, mutta muutti sieltä sitten 17-vuotiaana Hämeenlinnaan.  Valitettavasti en ole onnistunut seuraamaan perheen myöhempiä vaiheita.

Löfholm 1858-1859: Juho Juhonpoika

https://www.geni.com/people/Johannes-Strandvik/6000000125031219960

Aiemmin lähes kymmenen vuotta Kokkalan toisen talon, Strandvikin lampuotina toiminut Juho Juhonpoika palasi Rukkoilan Sipilästä (nyk. Räväsmäki) Löfholmin lampuodiksi v. 1858.  Hän hoiti tätä tehtävää pari vuotta ja siirtyi sen jälkeen uudelleen Strandvikin lampuodiksi. 

Juhosta kerrotaan tarkemmin Strandvikin osuudessa.

Löfholm 1860 – 1867: Kalle Martinpoika

https://www.geni.com/people/Kaarle-Heikkil%C3%A4/6000000077441056934

Edellä mainitu Juhana Juhananpojan vanhimman tyttären Marian puoliso Kalle Martinpoika (Carl Mårtensson) syntyi v. 1827 Hauholla Villantilan Seppälässä. Vuonna 1850 hän siirtyi Kyttälän Jussilaan, missä hänen veljensä oli lampuotina.  Saman vuoden lopulla hän solmi avioliiton naapurin, Kokkalan Strandvikin lampuodin tyttären Marian kanssa.  Pian häiden jälkeen Kallekin muutti Kokkalaan.  Kun appivanhemmat muuttivat Rukkoilaan, Kalle perheineen muutti perässä. Kun vanhemmat sitten palasivat Kokkalaan Kalle perheineen seurasi jälleen mukana.

Vuonna 1860 appiukon siirryttyä Strandvikin lampuodiksi, Kalle otti vastuun Löfholmista.  Hänen aikanaan Löfholmissa päättyi Charpenterien aika, kun Augusta-neiti kuoli toukokuussa 1865. Vuonna 1867 Kalle perheineen siirtyi Okerlan Heikkilän virkatalon arentaattoriksi eli vuokraajaksi.   Kalle eli 80-vuotiaaksi kuollen Heikkilässä v. 1907.

Kalle Martinpojan jälkeläisiä olivat esim. Hahkialassa asuneet Heikkiläiset sekä Juntulassa asuneet Keskitalot.

1869 – 1872 Juho Ulrik Juhonpoika

https://www.geni.com/people/Juho-Ulrik-Kompeli/6000000171751081039

Vuodelle 1868 Löfholmiin ei ole merkitty lampuotia, mutta v. 1869 lampuodiksi saapui Hyömäen Kuudenneksessa syntynyt Hyömäen Kompelin lampuodin vävy 37-vuotias Juho Ulrik Juhonpoika.  Lampuotina Juho Ulrik oli vuoteen 1873 saakka.  Tämän jälkeen Juho Ulrikin mainitaan oleskelevan Janakkalassa ilman muuttotodistusta, mutta vaimo Josefiina ja lapset jäivät Kokkalaan. Juho Ulrik kuoli vuonna 1884.

Juholla ja vaimollaan Josefiinalla oli Kokkalaan tultaessa jo neljä poikaa. Kokkalassa perheeseen syntyi vielä kolme tytärtä.  Perhe jäi kirjoille vielä Juho Ulrik -isän kuoltua, vaikka esim. lapset kävivät aikanaan rippikoulunsa Janakkalassa.  Vaimo Josefina kuoli v. 1900 Janakkalassa.  Viimeisenä Kokkalassa asui poika Ananias, joka kuoli vuonna 1914 kuitenkin hänkin Janakkalassa, missä sisaruksia asui edelleen.

Kaksi vanhinta poikaa Juho ja Kalle muuttivat Janakkalaan Vanantaka ja ottivat sukunimekseen Lehtosen.  Kolmen seuraavan lapsen kohdalla on v. 1878 merkintä, että kuljeskelevat (på vandring) eli olivat ilmeisesti isän tapaan Janakkalassa.  Robert-poika otti sukunimekseen Mäkisen ja kaksi tyttäristä Laineen.

1873 – 1887 Jeremias Mikonpoika

https://www.geni.com/people/Jeremias-L%C3%B6fholm/6000000132485458909

Kun edellisten 20 vuoden aikana Löfholmin lampuoti oli vaihtunut tuon tuostakin, vuonna 1873 tilanne sitten vakiintui.  Lampuodiksi tuli Tuuloksessa v. 1825 syntynyt Jeremias Mikonpoika.  Jeremias oli Kokkalaan tultaessa toista kertaa naimisissa, mutta vaimo Vilhelmiina Erkintytär kuoli vain 32-vuotiaana kesällä 1875.  Kokkalassa he ehtivät kuitenkin saada suureen perheeseen vielä pojan Juhon.

Vuonna 1886 perhettä kohtasi onnettomuus, kun 24-vuotias poika Kalle Severin hukkui syysmyrskyiseen Hauhonselkään hakkiessaan karjaa lähisaaresta.  Tästä olen aiemmin kirjoittanut tarinan, ks. https://senttaali.blogspot.com/2022/03/tarina-lapsuudestani-ja-nuoren-miehen.html

Vuonna 1887 Edvard -poika solmi avioliiton ja isä muutti nuorenparin kotiin Hattulaan Pyhälahden Eerolaan.  Sieltä hän palasi kymmenen vuotta myöhemmin Hauholle Tuittulaan, missä kuoli vuonna 1900.  Myös nuorin poika Juho palasi joksikin aikaa Hauholle, mutta muutti vuosisadan vaihteessa Helsinkiin. Tällöin hän otti sukunimekseen Aaltonen.

Jeremias Mikonpojan lampuotiaikana Kokkalan omistuksissa tapahtui muutos, kun luutnantti Charpentierin kuoltua v. 1882 niin Löfholm kuin Strandvikin myytiin uusille omistajille.   Ensin omistajiksi tulivat Rukkoilan Rekolan tilallinen Joel Rönqvist ja hänen vaimonsa Wilhelmina Lovisa Heikintytär. Vuonna 1885 he myivät Löfholmin 18-vuotiaalle pojalleen Eerikki Edvard Joelinpojalla, joka tuli myöhemmin tunnetuksi taoustirehtööri Edvard Rekolana. Kun Edvardkaan ei missään vaiheessa asettunut asumaan Kokkalaan, Jeremias Mikonpoikaa seurasi vielä yksi lampuoti.

Löfholm 1887 – 1895 Kustaa Heikinpoika

https://www.geni.com/people/Kustaa-Lakee/6000000182361963854

Vuonna 1887 Löfholmin lampuodiksi tuli v. 1832 Kesossa syntynyt mutta jo vuodesta 1860 Juntulassa myllärinä toiminut Kustaa Heikinpoika. Kustaan vaimo Kustaava Erkintytär oli alkujaan Juntulan Oilan tyttäriä. Kustaan ja Kustaavan mukana Kokkalaan seurasivat myös lapset, joista osa oli jo ehtinyt täysikäisiksi.

Kustaa Heikinpojalle ei ole kirkonkirjoihin merkitty missään vaiheessa sukunimeä.  Kustaan poika Juho Kustaa käytti jo Kokkalaan muuttaessaan sukunimeä Heino, minkä myös pari muuta sisaruksista otti käyttöön.  Vanhemmat ja Juho Kustaa muuttivat v. 1896 Hyömäen Vähettyyn, mistä Juho Kustaa löysi myös tulevan puolison.

Kustaa Heikinpoika jäi Löfholmin viimeiseksi lampuodiksi, sillä vuoden 1895 keväällä tehdyn talokaupan ostaja Kaarle Soini tuli myös asumaan Löfholmiin.

Löfholmin ja Strandvikin 1800-luvulta
peräisin oleva rajapyykki
Kokkalan kärjessä

Strandvikin lampuodit

Strandvik 1765-1826 Samuel Matinpoika

https://www.geni.com/people/Samuel-Kokkala/6000000058541146840

Rippikirjojen epäselvistä merkinnöistä johtuen täsmällistä tietoa siitä, milloin Samuel Matinpoika oli tullut Kokkalaan ja milloin hänestä tuli lampuoti.  Rippikirjamerkintöjen mukaan hän oli syntynyt v. 1742.  Myöhemmissä merkinnöissä hänen sanotaan syntyneen Tuuloksessa.  Rippikirjoissa hänet on merkitty Kokkalaan jo 1750-luvun lopulla. Kun hänet vuonna 1863 vihittiin Portaasta kotoisin olevan Maria Juhontyttären kanssa, hänet mainitaan olevan lampuodin poika.  Vuonna 1764 alkavassa rippikirjassa hänet on jo merkitty Strandvikin lampuodiksi.  Lampuotina hänet mainitaan rippikirjoissa v. 1826 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.

Samuelin pojat Henrik ja Juho Samuel jäivät kotitalon töihin. Kustaa muutti avioliiton myötä Lammille ja nuorin Matti isän kuoltua Pälkäneelle, mutta palasi viimeisiksi elinvuosikseen Ilmoilan Tupalaan.  Tytöistä vanhin eli Maria solmi avioliiton jo v. 1793, muutti sen jälkeen ensin Okerlan Pätiälään ja sieltä edelleen Tyrväntöön. Lapsista kaksi palasi kuitenkin täysorpoina isovanhempiensa hoidettavaksi Kokkalaan.  Samuelin toinen tytär Anna muutti avioliiton myötä Kalvolaan. Yksi Annan pojista palasi vielä perheineen muutamaksi vuodeksi Kokkalaankin. Nuorin tytär Kaisa solmi avioliiton Hahkialan Hevostien torpparin kanssa ja asui elämänsä viimeiset kymmenen vuotta Hahkialan Mantereen torpassa. Kaisan ainoa aikuiseksi kasvanut poika Salomon asettui avioliiton jälkeen Hyömäkeen.

Strandvik 1827-1846 Juho Samuel Samuelinpoika

https://www.geni.com/people/Samuel-Juho-Kokkala/6000000099763210860

Samuel Matinpojan poika Juho Samuel oli jo melkein 50-vuotias isän kuollessa. Koko ikänsä Strandvikissa asuneena hän oli kuitenkin valmis ottamaan Strandvikin lampuodin tehtävät. Juho

Lampuodiksi tultuaan Juho Samuel nai 40-vuotiaan Sotjalan Satulassa syntyneen piian Beata Jaakontyttären, mutta jälkikasvua ei pariskunnalle suotu.  Samuel oli jo 69-vuotias, kun hän luopui lampuodin roolista ja muutti Okerlaan. Siellä hän kuoli vuonna 1854.

Strandvik 1846–1855 Juho Juhonpoika

https://www.geni.com/people/Johannes-Strandvik/6000000125031219960

Vuonna 1846 Strandvikin lampuodiksi tuli Ajorannan Omettakorven torppari Juho Juhonpoika.  Omettakorvenkin omistajana oli Charpentieren perhe, mikä mahdollisti siirtymisen kesken voimassaolevan torpparisopimuksen lampuodiksi toiseen taloon.  Juho – josta on käytetty myös nimiä Johannes ja Juhana - ja vaimonsa Heta Antintytär olivat ensimmäiset Kokkalassa asuneet Hauhon nykyisten Kokkaloiden esivanhemmat.

Juho Juhonpojan vanhemmat olivat lähtöisin Hauholta, mutta Juho syntyi v. 1805 Lopen Oinaalassa.  Sieltä perhe palasi kuitenkin Hauholle vuonna 1811 Charpentierien omistamaan Omettakorven torppaan.  Kun isä Juho Heikinpoika oli kuollut v. 1833, Juho Juhonpoika jatkoi torpanpitoa.  Kun perhe muutti muutaman kilometrin päähän Kokkalaan, Juho ja Heta olivat 41-vuotiaita, vanhempi tytär Maria 15-vuotias ja nuorempi tytär Wilhelmina 7-vuotias.  Maria solmi v. 1850 avioliiton naapurista löytyneen Kalle Martinpojan kanssa ja Kalle tuli kotivävyksi Strandvikiin.

Vuonna 1855 perhe – myös Maria-tyttären perhe - joutui muuttamaan pois Kokkalasta. Pari vuotta kului lampuotina Rukkoilan Sipilässä (nyk. Räväsmäki), mutta sitten perhe pääsi muuttamaan takaisin Kokkalaan, kun Juhosta tuli Löfholmin lampuoti.

Strandvik 1855 – 1859: Jeremias Juhonpoika

https://www.geni.com/people/Jeremias-Korpilauri/6000000166386466854

Vuonna 1855 Löfholmin lampuodiksi tuli Tyrvännöstä Hauhon rajalta Lepaan Korpilaurin torpan poika Jeremias Juhonpoika. Jeremias oli syntynyt Hauhon Hyvikkälässä, mutta muuttanut jo alle puolivuotiaana Tyrvännön puolelle. 

Jeremiaalla oli hankaluuksia niin isänsä kuin Löfholmin lampuotin Tuomas Juhonpojan kanssa niin, että asioita jouduttiin käsittelemään käräjillä.  Isä oli käynyt hakemassa pois hevosen, jonka Jeremias väitti saaneen aikanaan lahjaksi. Tuomas Juhonpojan kanssa oli taas syntynyt riitaa kalastusoikeuksista.

Perheen yhteys samaan aikaan Löfholmin lampuotina olleeseen Kalle Martinpoikaan ja hänen vaimoonsa Maria Juhontyttäreen säilyi myöhemminkin.  Kokkalassa v. 1858 syntynyt poika Jeremias, (myöhemmin Jeremias Soverina tunnettu) solmi avioliiton Kalle Martinpojan tyttären v. 1853 Kokkalassa syntyneen Ida Augusta Kallentyttären kanssa.  Heidän jälkeläisillään on siten sukuyhteys useampiinkin Löfholmin ja Strandvikin lampuoteihin.

Kokkalasta Jeremias Juhonpoika muutti vuonna 1859 ensin Tuittulaan Heikkilän Myllymäen torppaan, sieltä edelleen Sotjalan Kummolaan ja sen jälkeen v. 1865 lähes lapsuuskotiinsa eli Hauhon ja Tyrvännön rajalla Hauhon puolella sijainneeseen Kyttälän Korpilaurin torppaan. Kymmenen vuoden jälkeen matka jatkui Hattulaan Leiniälän Piispalaan ja sitten v. 1893 pojan perheen mukana Hauholle Portaan Karhulle.

Strandvik 1860-1881 Juho Juhonpoika

https://www.geni.com/people/Johannes-Strandvik/6000000125031219960

Vuonna 1860 Juho Juhonpoika siirtyi Löfholmin puolelta takaisin tutun Strandvikin lampuodiksi, kun vävy Kalle Martinpoika aloitti Löfholmin lampuotina.  Nuorin tytär Wilhelmiina solmi vuonna 1859 avioliiton Luopioisten Kantolan Valkaman torpasta kotoisin olleen Juho Heikinpojan kanssa. Juho muutti Strandvikiin, mutta oli pian sairaalloinen ja kuoli jo v. 1864.  Juholle ja Wilhelmiinalle ehti syntyä yksi lapsi, tytär Amanda, josta sitten tuli aikanaan ensimmäinen virallisesti Kokkala-sukunimeä kantanut Kokkalan talon emäntä.  Kokkalaan oli kuitenkin jo v. 1859 tullut rengiksi Herman Erikinpoika. Vuosi ensimmäisen aviomiehen kuoleman jälkeen Wilhelmiina solmi avioliiton Hermanin kanssa ja Herman jäi ikääntyvän appensa avuksi Strandvikiin.  Kun Juhon vaimo Heta Antintytär kuoli v. 1868, Wilhelmiinasta tuli käytännössä Strandvikin emäntä.

Juho Juhonpoika jatkoi lampuotina aina vuoteen 1881, jolloin hän oli jo 76-vuotias. 

Strandvik 1882 – 1883 Herman Erikinpoika

https://www.geni.com/people/Herman-Korkeila/6000000156859268878

Vuonna 1882 Strandvikin lampuotiksi tuli Juho Juhonpojan vävy Herman Erikinpoika.  Vävy Herman Erikinpoika oli kuitenkin jo yli 20 vuoden ajan ollut talon töissä, joten hän oli kykenevä ottamaan lampuotin vastuut.  Hänen kautensa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä kun omistaja, luutnantti Charpentier, kuoli vuonna 1882, Strandvikin tila meni myyntiin.  Omistajaksi tuli Hauhon Mustilan Mattilasta kotoisin ollut Juho Danielinpoika. 

Rukkoilan Sipilän torpparin pojaksi v. 1837 syntynyt Herman muutti viisivuotiaana perheensä mukana Ajorannan Sillanpään torppaan.  Rippikoulun jälkeen hän oli renkinä Hattulan Antamossa, Hauholla Yli-Porsoossa ja Kyttälän Jussilassa, kunnes vuonna 1859 siirtyi rengiksi Kokkalan Löfholmiin.  Edelliselle lampuodille Juho Juhonpojalle Herman oli ilmeisen mieluinen vävy, sillä appivanhemmat testamenttasivat omaisuutensa Hermannille jo Wilhelmiinalle jo ennen kuin näiden avioliitto oli virallistettu.

Kun lampuodin tehtävä oli päättynyt Herman ja Wilhelmiina jäivät joksikin aikaa asumaan Kokkalaan, mutta muuttivat sieltä Amanda-tyttären luo Okerlaan ja sieltä sitten aikanaan takaisin Kokkalaan, missä 1910-luvulla ottivat käyttöön sukunimen Korkeila.  Hermanin ja Wilhelmiinan yli 50-vuotinen avioliitto jäi lapsettomaksi, mutta Amanda oli perimätiedon mukaan hänelle kuin oma tytär.

Strandvik 1888 – 1889 Antti Antinpoika

https://www.geni.com/people/Antti-Tuulensuu-nuor/6000000193832083859

Omistajaksi tullut Juho Danielinpoika Wilhelmina puolisoineen muutti Strandvikiin keväällä 1884.  Juho valitettavasti kuoli jo muuttoa seuranneena kesänä ja hänen osuutensa peri Juhon ensimmäisen vaimon veljenpoika Henrik (myöh. Kaloinen). Talon päivittäinen isännöinti jäi Wilhelmiinan vastuulle.  Muutaman vuoden kuluttua taloon värvättiin kuitenkin lampuoti ja tällaiseksi löytyi Janakkalasta muuttanut Antti Antinpoika.

Antti Antinpoika oli syntynyt v. 1832 ja elänyt nuoruutensa Janakkalassa Hakoisten Tuulensuun torpassa. Hänen vaimonsa Amalia Antintytär oli puolestaan kotoisin Lopen Launosesta.  He olivat menneet naimisiin jo v. 1860, joten osa lapsista oli jo nuoria aikuisia, mutta nuorin vasta nelivuotias Kokkalan aikaan.

Antti Antinpoika viipyi lampuotina kuitenkin vain vuoden verran.  Hauholta perhe muutti Tuusulaan, missä Antti kuoli jo keväällä 1891.  Vaimo ja muutama lapsista otti aikanaan sukunimekseen Andersson.

Strandvik 1890 – 1904 Matti Matinpoika Röding

https://www.geni.com/people/Matti-Sepp%C3%A4l%C3%A4/6000000141033369828

Vuonna 1890 Strandvikin lampuodiksi tuli 63-vuotias Matti Matinpoika Röding.  Matti oli kotoisin Hauhon Ilmoilasta, mutta oli asunut lyhyen jakson Pälkäneellä. Pälkäneen Ruokolan Rödingin torpasta oli peräisin myös sukunimi Röding. Vaimo Leena Mikontytär oli syntynyt Vanajan Kontuvuoressa, mutta muuttanut vanhempiensa mukana Hauholle jo lapsena.  Hauhon eri kolkat olivatkin tulleet tutuksi niin vanhempien muuttojen kuin omien palveluspaikkojenkin kautta. Kokkalaa ennen perhe oli asunut Hauhonselän toisella puolella Alvettulassa Hakkolan Niemelän torpassa.  Matin ja Leenan mukana Kokkalaan tuli myös tytär Ida Vilhelmina ja miehensä Juho Kustaa Vilhelminpoika.

Matti Röding jatkoi lampuotina vuoteen 1904.  Tällöin Strandvikin omistajaksi tuli muutama vuosi aiemmin Löfholmin ostaneet Kalle Kustaa Kustaanpoika Melkkala ja vaimonsa Amanda.  Kun Kalle Kustaalla oli jo kolme miehen iässä olevaa poikaa ja vielä veli apuna, tilalla ei enää tarvittu lampuotia.  Rödingit muuttivat ensin Matkantaka mutta sieltä edelleen vuonna 1907 Kalailan Seppälään ja ottivat sukunimekseen myös talon nimen Seppälä.  Vävy Juho Kustaa Vilhelminpoika Seppälä oli tilan vuokraaja, sillä olihan isä Matti jo yli 80-vuotias.  Juho Kustaan ja Ida Vilhelmiinan kolme Kokkalassa syntynyttä tytärtä solmi aikanaan avioliiton kolmen Rantion veljeksen kanssa.  Niinpä kaikki Hauhon Rantiot ovat Kokkalan talojen viimeisen lampuodin Matti Matinpoika Rödingin jälkeläisiä.

Mitä sen jälkeen?

Kokkalan kylä talot saivat 1890-luvulta alkaen asiakirjoihin myös suomenkieliset nimet, kun Strandvikista tuli Alitalo ja Löfholmista Ylitalo.  Sukunimi Kokkala vakiintui vähitellen Kokkalan omistajaperheen sukunimeksi.  Alitalo ja Ylitalo sekä Hauhontakaa ostetut Poltin talon pellot yhdistettiin 1920-luvun alkupuolella yhdeksi Kokkalan tilaksi.  Isoisäni äidin Amandan kuoleman jälkeen v. 1923 tila jaettiin uudelleen niin, että tämän kirjoittajan isoisä Rikhard jäi viljelemään Ylitaloksi nimettyä osuutta ja veli Aleksi Alitaloa, joka nyt pientä Koivusaaren osuutta lukuunottamatta sijaitsi Hauhontaustan puolella Hauhonselkää.  Vanhin veli Kalle oli siirtynyt jo kymmenkunta vuotta aiemmin kotivävyksi Alvettulan Ellilään ja Olga 1920-luvun alkupuolella Tuittulan Nukarin emännäksi.  Nuorimmainen Heikki osti 1930-luvun alussa Lurin talon Ilmoilasta.

Lähteet: 

1.        Hauhon seurakunnan rippikirjat y.m. asiakirjat digitoituna Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuille

2.        Hollolan ja Hauhon kihlakuntien henkikirjat

3.        Kansalliskirjaston digitoidut sanomalehdet

4.        Maanmittaushallituksen uudistusarkisto - H13:5/26-30 Kokkala; N:o 1 Strandvik ja N:o 2 Löfholm: isojaonkartta, jakokirja ja pyykkiselitys 1855-1857, https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2542895293

*

*