SENTTAALI - Tarinaa entisajan ihmisistä ja tapahtumista

Heiskalan 1860-luvulla rakennettu päärakennus Vanharaitti 18:ssa Eskon ja Poltin talojen välissä.  Hauhon kirkonkylä on muodostunut kirkon ja sen läheisyydessä olleiden aikanaan merkittävien maatilojen ympärille.   Talojen omistajat ovat vaihtuneet ja taloja käytännössä viljelleet vielä useammat.   Usein on tilan hoito jäänyt heikoille, mutta vastaavasti erinomaisen kyvykkäitäkin viljelijöitä löytyy kautta historian.   Eräs mallitalonpoika on ollut Hauhon kirkonkylän Heiskalaa eli Kraataria 1700- ja 1800-lukujen taitteessa viljellyt Adam Erikinpoika Heiskala. Hauhon historian II-osassa kerrotaan tämän Aatami Erkinpojan saavutuksista ja saamasta tunnustuksesta.   Ns. normalisoidun Aatami Erkinpoika -nimen sijasta käytän tässä nimeä Adam Heiskala.   Hauhon kirkkopihassa on Adamin Erik Johan -pojan suomenkielinen hautakivi, missä nimenä on Erik Johan Adaminpoika.   Varsinaisia sukunimiäkään ei tuolloin ollut, mutta esim.   Hauhon seurakunnan tuon ajan, tosin ruotsinkielisissä, asiakirjo

  Valfrid Eskolan esivanhempia Hauholaisia sukuverkostoja tutkiessani tuli vastaan mielenkiintoinen nousu sosiaalisessa hierarkiassa. Isäni isän ja äitini äidin rippikoulakaverina vv. 1904-1905 oli poika Miehoilasta, joka tunnettiin siinä vaiheessa nimellä Valfrid Mantanpoika. Sukuyhteyttä häneen en onnistunut löytämään osittain ehkä siksi, että niin Valfrid itse kuin hänen äitinsä ja äitinsä äiti olivat syntyneet aviottomina lapsina.  Pitkäaikainen kansanedustaja ja kunnalisneuvos tästä Valfridista kuitenkin tuli. Tässä kirjoituksessa keskityn Valfrid Eskolan hauholaiseen sukutaustaan. Mitään suoria yhteyksiä minulla ei ole häneen mitään yhteyksiä ole. Tämä kirjoitus onkin pelkkää ”kirjaviisautta” eli perustuu Hauhon seurakunnan digitoituihin kirjoihin ja eduskunnan vanhoista kansanedustajista julkaisemiin tietoihin. Juho Matinpoika Höberg ja Maria Juhontytär Keskikesällä 11.7.1801 syntyi Hauholla Hyömäen kartanon Höbergin torpassa poika, jonka nimeksi kirkonkirjoihin merkittiin Joh

Noin 80% vuosien 1904-1905 rippikoululuokan hauholaisista nuorista voidaan osoittaa verisukulaisikseni.   Joskus on sanottu, että suku päättyy kolmansiin serkkuihin ja suunnilleen näin se varmaan ihmisten mielissäkin on. Laajemmin sukulaisiksi tai verisukulaisiksi voidaan kuitenkin lukea myös kaikki ne, joiden kanssa meillä on yhteisiä esivanhempia.   Tällöin tietenkin kaikki olemme sukulaisia, sillä riittävän monta sukupolvea taaksepäin mentäessä meillä on väistämättä yhteisiä esivanhempia.   Karkeasti ottaen kymmenen sukupolven takana esivanhempia on jokaisella noin tuhat ja kaksikymmentä sukupolvea sitten noin miljoona.   Kun alue, millä aiempien vuosisatojen ihmiset liikkuivat, on yleensä hyvin rajallinen, väestörajat tulevat vastaan varsin nopeasti yhteisiä esivanhempia löytyy väistämättä.    Kun puoliso on löytynyt samalta seudulta, aviopuolisoidenkin välillä löytyy usein verisukulaisuus.   Yhteiskunnassa on kuitenkin pidetty varsin hyvin huolta, että läheistä sukua olevia ei