Tekstit

Kaikilla meillä on kuuluisia sukulaisia

Kuva
Sukulaisuuteni K.J. Ståhlbergin kanssa Olen onnistunut löytämään kirkonkirjoista kaikkien sukuhaarojen esivanhempani vähintäänkin 1700-luvun puolelle.  Eipä ole kirkonkirjojen ajalta eli viimeiseltä liki 300 vuodelta esivanhemmistani löytynyt kuuluisuuksia, aatelisia eikä edes pappeja tai virkamiehiä. Pelkkää rehellistä rahvasta eli talollisia, vuokraviljelijöitä, renkejä ja piikoja, jokunen sotilas vaan ei upseereita heissäkään.  Hyvä näin! Jokainen sukupolvi on joutunut tekemään kovaa työtä leipänsä eteen vaatimattomasti asuen, mutta aina selviytyen.  Selviytyjien sukua siis. Usein sukuja tutkittaessa kiinnitetään kuitenkin huomiota ns. parempaan väkeen. Kuten viime aikojen TV-ohjelmissakin, tuntuu mukamas jotenkin hienolta, jos esivanhemmista löytyy muinaisia kuninkaita tai muita suuruuksia.   Vaimonikin näyttää olevan sukua kaikille Euroopan kuninkallisille.   Minulle ei näitä ole tullut vastaan – vielä.    Sanon ’vielä’ siksi, että mitä enemmän tietoja löytyy 15 – 20 sukupolven

Kaksi murhaa Hauhon Vitsiälässä v. 1906

Kuva
Aino Maria Klemolan ja Hilma Engmanin murhat Vitsiälässä tammikuussa 1906  Kaaviokuva murhapaikasta (Hämetär 16.1.1906) Kirjoittellessani pari vuotta sitten sukukirjaa isäni isovanhempien Kalle Kustaa ja Amanda Kokkalan elämästä ja esipolvista vastaani tuli murheellinen tapaus, missä Kalle Kustaan serkku Aino Maria Klemola oli tullut murhatuksi. Tapaus oli sinänsä tuossa sukutarinassa vain sivujuonne, mutta tuntuu herättävän kiinnostusta yhä uudelleen ja uudelleen. Aikanaan tapahtumat herättivät todella laajasti huomiota, sillä olihan lopulta kyse kahdesta murhasta, missä uhreiksi joutuivat samassa pikkukylässä asuneet naiset. Rikoksissa tuntuu itsessään olevan aina jotain kiinnostusta herättävää ja jos tapauksella on vielä jokin yhtymäkohta omaan elämään, kiinnostus luonnollisesti kasvaa. Kerrataanpa siis tapahtuman kulkua vähän laajemmin tälläkin foorumilla.  Taustaa Klemolat olivat muuttaneet Vitsiälään vuonna 1887. Kalle Kustaa Topiaanpoika Klemola oli syntynyt Tuittulan Karkk

Vaihtokauppa Kokkalan Löfholmista v. 1897

Kuva
  Okerlan kyläkeskuksessa sijainneesta Melkkalasta ei ole jäljellä enää muuta kuin 1800-luvulla portinpieliin istutetut lehtikuuset   Omien esivanhempieni elämässä yksi merkittävä hetki oli, kun isoisäni vanhemmat Kalle Kustaa ja Amanda muuttivat Kokkalan kylään.  Saatuaan kylän kaksi taloa haltuunsa, he ottivat Kokkala -sukunimen käyttöön. Kun sukunimet v. 1920 alussa tulivat lakisääteisiksi, nimi jäi sitten myös meille jälkipolville. Talonkauppoja tehtiin Hauholla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa hyvin aktiivisesti.   Tuohon Kalle Kustaan ja Amanda Kokkalaan muuttoon liittyy poikkeuksellisesti selkeä vaihtokauppa, missä Kalle Kustaa ja Amanda Melkkala muuttivat perheineen Okerlan Melkkalasta Kokkalaan ja Kaarle Juho ja Matilda Soini Kokkalasta Melkkalaan.   Miten tuollaiseen vaihtokauppaan on oikein päädytty?   Äskettäin sukujuuriani tutkiessani tuli vastaan mahdollisuus, että sukuyhteys vaihtokaupan osapuolten välillä olisi saattanut hyvinkin vaikuttaa asiaan.   Keskeisen

Muitakin kuin Johan ja Maria - etunimiä eri puolilla Suomea v. 1865

Kuva
Olen syksyn aikana selvitellyt harrastuksenani useampien sukulaisten ja ystävien esivanhempia.  Samalla on tullut tutustuttua yhdestä näkökulmasta Suomen eri alueisiin ja niiden perhesuhteisiin erityisesti 1800-luvulla. Viimeksi kaivellessani Etelä-Pohjanmaan seurakuntia, kiinnitin huomiota runsaslukuisesti esiintyviin etunimiin, joihin en ollut muualla juurikaan törmännyt.   Tutkimassani suvussa löytyi useita Sannoja, Susannoja ja Jaakkoja, joita oli muualla tullut vastaan vain harvoin.   Uteliaisuus heräsi. Oliko kyse vain tutkimistani suvuista vai oliko alueilla omat muotinimensä? Mistään kaiken kattavasta tutkimusta en edes haaveillut, mutta ajattelin saavuttavani edes jonkinlaista vertailtavuutta valitsemalla kultakin alueelta yhden seurakunnan ja yhden vuoden.   Seurakuntien tuli olla riittävän mutta ei liian suuria. Lisäksi kyseiseltä vuodelta tuli löytyä täydellisiltä vaikuttavat syntyneiden kirjat. Seurakunniksi valitsin sellaisia, joiden kirkonkirjoja olin jo penkonut v

Risto Rekonpoika Sappeen Kirmulasta – monen hauholaisen esi-isä

Kuva
Kun käy läpi kaukaisista esivanhemmista alkaen heidän jälkipolviaan, joutuu usein pettymään, kun laajakin  sukuhaara yllättäen sammuukin muutaman sukupolven jälkeen.   Onneksi löytyy sellaisiakin esivanhempia, joiden jälkeläisten määrä tuntuu vain kasvavan kasvamistaan sukupolvesta toiseen. Omissa esivanhemmissani eräs silmiin pistävä henkilö on ollut Sappeen Kirmulassa reilut 200 vuotta sitten elänyt kirkonkirjoihin Christer Grelsson -nimellä merkattu isäntä.   Varsinaisia virallisia sukunimiähän ei Hauholla tuohon aikaan käytetty, vaan varsinkin talollisilla kotitalon nimeä käytettiin ikään kuin sukunimenä. Papit kirjasivat kuulemansa nimet ruotsiksi käännettyinä, vaikka perhe ja ympäröivä yhteisö todennäköisesti käytti suomalaisia nimiä.   Hyvällä syyllä voin siten käyttää Christer Grelssonista eli Kirmulan Ristosta ns. normalisoitua suomalaista nimeä Risto Ristonpoika Kirmula.   Sukututkimusharrastajien yhteisesti kokoamassa Geni-sukupuussa löytyy Risto Rekonpoika Kirmulalle ki

Sukulaisten riita Erik Erolinin perinnöstä

Kuva
  Erik Erolin Hyömäestä kuoli naimattomana ja lapsettomana 9. toukokuuta 1908 veljenpoikansa kotona Hauhon Vitsiälässä parin viikon sairastelun jälkeen. Erik oli tehnyt suullisen testamentin, minkä pätevyyden vainajan velipuoli asetti kyseenalaiseksi.   Riidassa ei liene ollut mitään poikkeuksellista, mutta tapaus ja sen todistajanlausunnot on kirjattu kihlakunnan oikeuden pöytäkirjaan niin tarkasti, että niistä saa mainion kuvan ajan tavoista kuin myös Erik Erolinista.   Kuka oli Erik Johan Erolin Erik Johan Erolin oli 88-vuotiaana kuollessaan Hauhon vanhimpia asukkaita. Hän oli syntynyt Rukkoilan Sipilässä 22. syyskuuta 1819 Eerik Antinpojan ja Liisa Aatamintyttären perheeseen.   Parikymmpisenä Erik oli lähtenyt rengiksi ensin Rukkoilan Ylhäisiin, sitten kirkonkylän Vanhalaan ja vielä Okerlan Iso-Mattilaan. Hänen isänsä oli toisen vaimonsa kanssa ehtinyt tällä välin asettua Hahkialan Sillanpään torppaan.   Isän kuoleman aikoihin v. 1845 Eerik muutti sisarpuoltensa avuksi Sillanp

Sukuharrastuksen alkutaipaleelta: MyHeritage, FamilyTree ja Geni

Kuva
  Sukututkimusharrastukseni alkoi vakavammin vasta neljä vuotta sitten jäätyäni eläkkeelle.   Ensimmäinen pontimeni oli jo muutaman vuoden kaapissani lojunut laatikollinen suvun vanhoja papereita.    Vauhtia harrastus sai, kun innostuimme vaimoni kanssa tilaamaan MyHeritagen DNA-testit ihan vaan uteliaisuudesta ja ymmärtääksemme, mistä näissä testeissä oikeastaan onkaan kysymys. Sen enempää vaihtoehtoja selvittelemättä aloin kirjoitella MyHeritagen helppokäyttöiseen sukupuuohjelmaan sukuani.   Pääsin todella nopeasti alkuun, kun ”kotiarkistosta” eli tuosta pahvilaatikosta löytyi vanhoja perunkirjoituksia virkatodistuksineen.   Isän puolen sukukokousta varten oli myös tehty sukututkimus 1990-luvulla ja sieltä löytyi nimiä ja syntymävuosia 1700-luvun puolelle.   Alussa en lähteistä paljon välittänyt ja kirjasin tietoja MyHeritageen pikavauhtia. Maksuttoman 250 henkilön sukupuu tuli täyteen nopeasti ja niinpä sitten otin maksullisenkin version, joka siirsi rajaa 2500 henkilöön.    J