Tekstit

Alastalon Maria syntyi Tuittulassa tasan 250-vuotta sitten

Kuva
 Ensi keskiviikkona, 7. huhtikuun 2021, voidaan viettää minun ja satojen muiden tuttujen ja tuntemattomien yhden esiäidin 250-vuotispäivää.  Nimittäin 7. huhtikuuta 1771 syntyi Hauhon Tuittulan Alastalossa Maria Mikontytär, joka on äitini puolelta esiäitini kuuden sukupolven takaa (ks. oheinen kuva).   Hän on yksi 64:sta yhtä kaukaisesta esivanhemmastani, mutta sikäli poikkeuksellinen, että hänen sisarensa Kirsti Mikontytär on myös esiäitini kuuden sukupolven takaa (ks. oheinen kuva).  Kolme vuotta Mariaa nuorempi Kirsti on kuitenkin esiäitejäni isäni puolelta.  Tämä onkin lyhin yhteys yhteisiin esivanhempiini eli pitää mennä aina Marian ja Kirstin vanhempiin, ennen kuin isältäni ja äidiltäni löytyy yhteisiä esivanhempia.  Vanhempani Kalle ja Saara olivat siis viidensiä serkkuja toisilleen ja minä siten itseni kuudes serkku. Maria Mikontytär solmi 20 vuotiaana avioliiton Hauhon Rukkoilan Sipilän torpan pojan Antti Heikinpojan kanssa ja muutti aviomiehensä kotiin Rukkoilaan.  Antti oli

Kaksosia Luopioisten Karvialasta

Kuva
  Wikipedian mukaan keskimääräinen mahdollisuus kaksosraskauteen on noin 1:85.     Kun perheet olivat entisaikoina usein suuria, kaksosiakin tietysti syntyi.   Esimerkiksi, jos otettaisiin kymmenen yhdeksänlapsista perhettä, keskimäärin yhdessä näistä perheistä pitäisi löytyä myös kaksoset.    En ole omien esivanhempieni osalta tehnyt mitään systemaattista selvitystä, mutta yhden sukuhaaran kaksoset herättivät kuitenkin huomiota. Vuonna 1780 syntyneellä esi-isälläni Erkki Erkinpojalla oli kolmet kaksoset omissa sisaruksissaan ja kahdet kaksoset omissa lapsissaan. Luopioisten Karvialan Eerolassa (kirkonkirjoissa muodossa Erola) vuonna 1756 syntynyt Erkki Erkinpoika ja vaimonsa, saman kylän Aapramissa v. 1758 syntynyt Liisa Heikintytär olivat esivanhempiani seitsemännessä polvessa.  He saivat vuosien 1780 ja 1801 välillä yhteensä 15 lasta: Erkki, Vappu, Antti, Simo, Mikko, Heikki, Maria, Yrjö, Kaisa, Lauri, Esa, Aatami, Sofia, Maunu ja Anna.   Näiden joukossa oli peräti kolmet kaksoset. 

Hauholla sukuni asuinsijoja melkein joka kylässä

Kuva
Kun esivanhemmissani on lähinnä piikoja, renkejä ja vuokraviljelijöitä, he myös liikkuivat paljon kylästä ja talosta toiseen.  Aviopuoliso haettiin kuitenkin yleensä samalta kylältä tai korkeintaan naapurista, joten kauas ei yhden tai edes muutaman sukupolven aikana ole edetty.   Edellisessä blogikirjoituksessani tarkastelin hämäläisyyttäni viisi sukupolvea aiemmin eläneiden esivanhempieni synnyinpaikkojen mukaan.  Varsin läheltä omaa synnyinkotiani nuo kaikki 32 esivanhempaani olivat kotoisin. Tässä tarkastelen hauholaisuuttani kaikkien esivanhempieni elinajan asuinpaikkojen kautta. Sukupolvien myötä esivanhempani ovat lähestyneet Hauhoa.    Kuitenkin jo monet tuota viidettä sukupolvea edeltävät esivanhemmat ovat asuneet Hauholla.   Moni sukuhaara löytyykin Hauhon seurakunnan kirjoista.   Geni-alustalta löytyy toistaiseksi kirjattuna muutama sata esivanhempaani.   Viisi sukupolvea taaksepäin olen onnistunut jäljittämään kaikki esivanhempani, mutta sen jälkeen ketjut vähitellen kat

Voiko tämän hämäläisempi olla?

Kuva
Omia juuria voi kuvata monin eri tavoin. Olen sikäli onnekas, että olen pystynyt jäljittämään kirkonkirjojen avulla kaikki sukuhaarat taaksepäin viisi sukupolvea.  Tiedossani ovat siis kaikki 32 omien isovanhempieni isovanhempien vanhempaa.  He ovat syntyneet suunnilleen 1700- ja 1800-lukujen taitteessa siten, että ensimmäiset syntyivät 1760-luvulla ja viimeiset 1810-luvulla.  Aktiivisen aikuisuutensa he ovat siten eläneet pääasiassa 1800-luviun alussa ennen vuosisadan  puolta väliä. Sukutaustani on vahvasti hämäläis-pirkanmaalainen, sillä yksikään näistä viisi sukupolvea aiemmin eläneistä esivanhemmistani ei ole syntynyt tai elänyt linnuntietä yli 50 km päässä omasta synnyinkodistani.   Oheisen kuvan karttaan olen merkannut paikat, missä nämä viidennen sukupolven esivanhempani ovat syntyneet.  Kartassa näkyvällä alueella nämä kaikki pysyivät myös myöhemmin elämässään.   Mikään myöhempienkään sukupolvien esivanhemmistani ei ole ”hairahtanut” edes väliaikaisesti muuttamaan kauemmaks

Taisin löytää äidille uuden pikkuserkun

Kuva
Olen lähinnä uteliaisuuttani teettänyt itsestäni erilaisia DNA-testejä.   Edullisimmat eli ns. serkkutestit tuottavat tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia osumia eli muita samoja testejä teettäneitä henkilöitä, joiden kanssa minulla on yhteistä perimää.  Testifirmat antavat myös arvion sille, kuinka läheisestä sukulaisuudesta on kyse.   Toistaiseksi ei testeissä ole tullut suuria yllätyksiä eli kirkonkirjojen mukaisia sukulaisuuksia ei ole tullut kumotuksi eikä kovin läheisiä tuntemattomia sukulaisia ole löytynyt.   DNA-testit yhdistettynä perinteiseen asiakirjoihin perustuvaan sukututkimukseen voivat kuitenkin tuoda mielenkiintoista lisätietoa kaukaisemmistakin sukuyhteyksistä. Kansainvälisten DNA-analyysejä tekevien yritysten algoritmit tuntuvat systemaattisesti liioittelevan sukulaisuuksia.   Meillä suomalaisilla on niin paljon yhteistä perimää, että tuloksia ei pidä noin vain uskoa.   Minullekin on löytynyt satakunta mahdollisista ”pikkuserkkua” eri puolilta Suomea, vaikka tietääk

Hauhontaustan Rönnin asukkaat – sukua suoraan ja väärän koivun kautta

Kuva
  Meidän mummula oli Rönni – muuta nimeä ei siitä käytetty. Kyttälän kartanon Korpilaurin torppa sijaitsi Hauhontaustan tien varrella aivan Tyrvännön eli nykyisen Hattulan rajalla.   Torpan, nykyisen talon, nimi on edelleen Korpilauri, vaikka käytännössä on aina puhuttu Rönnistä.   Korpilaurilla taas tarkoitetaan useimmiten kuntarajan toisella puolen olevia Korpilaurin taloja.   Torpan etäisyys Hauhonselän toisella puolella olevaan Kyttälän kartanoon on linnuntietä noin 6 km, mutta maateitse reitistä riippuen 15 – 20 km.    Mistä siis talosta käytetty nimi on peräisin? Selitys löytyi yllättävän helposti vanhoista asiakirjoista. Vuoden 1805 paikkeilla Kyttälän kartanoon tuli itselliseksi Johan Rönni, vaimonsa Liisa Juhontyttären ja ainakin neljän lapsensa kanssa.   Johan Rönni oli syntynyt Hauholla vuonna 1755 ja Liisa Tuuloksessa vuonna 1752.   Kyttälään perheen mainitaan kuitenkin tulleen Vanajasta.   Ensimmäisessä vuoteen 1812 yltävässä rippikirjassa Johan Rönnin kohdalla ei main