SENTTAALI - Tarinaa entisajan ihmisistä ja tapahtumista

Korpi-Laurin alue v. 1920 kartassa (vanhatkartat.fi) Hauhontaustantien varrella entisten Hauhon ja Tyrvännön (eli nykyisin Hämeenlinnan ja Hattulan) rajalla on alue, joka kartoissa on merkitty Korpi-Lauriksi.  Yli sadan vuoden ajan siellä vaikutti naapuruksina kolme Korpilauri-nimistä torppaa: Hauhon puolella Kyttälän Korpilaurin torppa ja Tyrvännön puolella Lepaan Korpilaurin torppa sekä Suontaustan Korpilaurin torppa.  Torpat jatkoivat 1900-luvulla elämäänsä itsenäisinä tiloina. Vaikka torppien ja tilojen virallisena nimenä olikin Korpilauri, kansan suussa vain Lepaan Korpilaurista puhuttiin Korpilaurina.  Suontaustan Korpilauri, joka 1800-lulla tunnettiin Muuransuon torppana, oli Perkutti ja Kyttälän Korpilauri Rönni.  Selitykset näille käyttönimille löytyvät jo torppien perustamisvaiheista. Korpi-Laurin alue v. 1937 kartassa (vanhatkartat.fi) Mitään tietoa ei ole, milloin Korpi-Laurin alueelle on ensimmäisen kerran tullut asutusta tai kuka nimensä alueelle...

Hauhontaka eli Hauhontausta oli minulle ikään kuin toinen kotikylä. Hauhontaustan rannat näkyivät kotimäeltämme ja merkittävä osa kotitalomme pelloista ja metsistäkin sijaitsi järven toisella puolella Hauhontakana. Myös äitini lapsuudenkoti sijaitsi Hauhontakana.  Kuva 1. Okerlan maiden uusjaon loppukuittaus 26.8.1904 Hauhontakana eli Hauhonselän lounais- ja länsipuolella on vielä 1800-luvun lopulla ollut vain vähän asutusta. Niinpä Hauhontaka ei ole myöskään virallisesti oma kylänsä. Alueen maat ovat olleet Hauhonselän toisella puolella olevien Kirkonkylän, Kyttälän, Kokkalan ja Okerlan kylien ja talojen omistuksessa. Osin myös Hahkialan ja Ajorannan kylien omistamia alueita voidaan katsoa kuuluvaksi Hauhontaustaan. Tarkkoja rajoja ei siten Hauhontaustalla ole, mutta yleensä tarkoitetaan alueita, jotka ovat Hauhonselän ja Vuolujoen länsipuolella Hattulan ja entisen Tyrvännön rajaan saakka siten, että pohjoisessa vastassa on Hyömäen kylä ja etelässä Ajorannan ja Porsoon kylät....

Sten Sture nuorempi Ruotsin valtionhoitaja 1512-1520 (Wikipedia) Hauhon Okerlassa asunut Nestori Virtanen kutsuttiin lapsuudessani aina apuun, kun meillä Kokkalassa tehtiin pieniä tai suurempiakin puutöitä.  Tarpeiden muuttuessa ovia siirrettiin, latojen kattoja korjailtiin jne.  Talvisin riitti aina myös metsätöitä, kun moottorisahat olivat vasta tuloillaan. Nestorilla riitti myös aikaa jutella meidän pikkupoikien kanssa. Nestorilla ja Hattulasta kotoisin olleella Elna-vaimollaan oli suurperhe.   Olivatpa Nestori ja Elna perheineen asuneetkin jonkin aikaa Kokkalassa 1940-luvulla.   Minun muistamanani aikana heidän vanhimmat lapsensa olivat jo muuttaneet pois kotoa, mutta nuorimmat olivat saman ikäisiä ja melkeinpä ainoita lähiseudulta löytyneitä leikkikavereita. Nestorista voi sanoa kliseisesti, että hän oli ”tavallinen Virtanen”.   Hänen esivanhemmistaan löytyy kuitenkin myös kaikkea muuta kuin ns. tavallista rahvasta.   Tässä tarinassa en tee selkoa...