Entisajan ihmisistä ja tapahtumista

Sukujen nimeäminen on aina vähän mielivaltaista, sillä lopulta kaikki me olemme sukua keskenämme. Biologisesti samanarvoisia esivanhempia meillä on jo kymmenen sukupolven takana ollut noin tuhat.  Me kuulumme kaikkien näiden esivanhempien sukuun, vaikka takavuosina on usein puhuttu suvuista vain isälinjojen mukaan.  Sukunimetkään eivät takaa samaan sukuun kuulumista eikä Länsi-Suomessa sukunimiä suurin osa käyttänytkään ennen 1800-luvun loppua. Sukunimiä otettiin tai annettiin varsin vapaasti, mutta nimen ottaminen vakiintuneen asuinpaikan talon nimestä oli hyvin yleistä.. Olga ja August Nukari Facebookin Hauho ennen vanhaan -ryhmässä on muutaman kerran ollut mainintoja Hauhon Nukarin suvusta. Kun oma isotätini Olga Nukari o.s. Kokkala oli 1920-luvulta alkaen Tuittulan Nukarin emäntä ja kun siellä tuli usein lapsuudessa vierailtuakin, ajattelin itsekin penkoa vähän, mikä tämä Hauhon Nukarin suku mahtaakaan olla. Suomessa on useita Nukari-nimisiä taloja.   Kaikkiaan Suomessa on täll

Hämeen Sanomat 18.1.1901   Isä Gustaf Adolf ja poika Gustaf Josef Silvander toimivat Hauholla kauppiaina yli 50 vuoden ajan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.  Niin isä kuin poikakin käyttivät yleensä vain etunimien ensimmäisiä kirjaimia eli isä G.A. Silvander ja poika G.J.Silvander.   Silvanderin talo on yhä paikallaan Vanharaittin varrella muistuttamassa näistä entisaikojen kauppiaista.  Mutta mikä saikaan nuoren turkulaismiehen lähtemään kauppiaaksi Hauholle?  Varsinaista vastausta en ole löytänyt, mutta ainakin hän löysi Hauholta vaimon hyvin pian muuttonsa jälkeen.  Hauhon historian osassa III on kerrottu yksityiskohtaisesti hauholaisista kaupoista ja kauppiaista. Yritänkin tässä lähinnä täydentää kuvaa aikakautensa Hauhon pitkäaikaisimman kauppiaan ja hänen poikansa elämästä. Gustaf Adolf Silvander (1845 – 1912) Gustaf Adolf syntyi Turussa 28.10.1845 Wilhelm Sylvanderin ja Johanna Maria Rönnmarkin perheeseen. Lapsuudesta ja nuoruudesta en ole löytänyt, mutta Sylvandereita ja S

Helandereiden asuinalue tämän vuoden tammikuussa Entisajan nahkurit eli karvarit olivat kylissä tärkeitä ja tarpeellisia käsityöläisiä.  Nahka oli arvokas raaka-aine ja käsittely nylkemisen jälkeen edellytti useita työvaiheita ennenkuin siitä tuli käyttökelpoista vaatteisiin tai erityisesti hevosten valjaisiin.  Hauhon Kirkonkylän Hauhonselän puoleinen rinne on ollut kauan käsityöläisten asuinaluetta ja 1900-luvun puolelle saakka siellä toimi myös useita nahkureita. Yksi näistä nahkurisuvuista oli Helanderit, jotka toimivat nahkureina Kirkonkylässä kolmen sukupolven ajan. Nahkureista kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä Matti Taposeen, joka on kiitettävästi vaalinut Vanhan Raittin perinteitä ja kaiken ohella perustanut pienen nahkurimuseonkin. Nahkuriperinteestä Matin kertomana löytyy hyvä pätkä myös Sofi Oksasen videolla, ks. Wanhan Hauhon charmi | Please scroll down for English. Olen yhä äimänä Hauhon charmista, kirjailijasta tuli Hauho-fani kertaheitolla! Keskiaikaisen kirkon

Hauhotalo eli entinen Toppola Hauhon kirkonkylässä  Hauhotalo on Hauhon Kirkonkylässä keskeisellä paikalla lähellä kirkkoa.  Olen lapsuudesta saakka ollut tietoinen, että nykyinen Hauhotalo eli entinen Seuratalo tai Sisula on aikanaan ollut Toppolan maatilan rakennuksia, sillä Toppolaksi isäni kutsui koko ikänsä. Oma kiinnostukseni Toppolaa kohtaan heräsi, kun opin tietämään, että omia esivanhempianikin on aikanaan isännöinyt Toppolaa. Lyhyen aikaa 1600-luvun lopulla Toppolaa isännöinyt Hauhon Porsoosta kotoisin ollut Lauri Yrjönpoika (Lars Jöransson) ja vaimonsa Kerttu (Gertrud) ovat nimittäin esivanhempiani kymmenennessä polvessa.   Näin kaukaisia esivanhempia jokaisella on noin tuhat ja vastaavasti heillä joskus jopa kymmeniä tuhansia jälkeläisiä, joten millään yksinoikeudella en heitä esivanhemmikseni voi omia. Vielä vv, 1684 – 1711 Toppolan rusthollarina ollut Matti Laurinpoika (Matts Larsson) ja hänen ensimmäinen vaimonsa Sofia Martintytär (Sophia Mårtensdotter) ovat esivanhe

Syylin talon nimikyltti. Vasemmalla teräksinen jäljitelmä Karl Sylin käyttämästä puumerkistä. Hauhon kirkonkylässä on varsin hyvin säilynyt kokonainen vanha 1800-luvun asuinalue. Rakennukset sinänsä ovat jo nähtävyys, mutta kun rakennuksiin saa liitettyä siellä asuneiden ihmisten tarinoita, tuntuu kuin ne heräisivät eloon. Itselleni alue on ollut aina pinnallisesti tuttu, sillä koulutieni vei suoraan alueen läpi ja edelleen kesämökillenikin ajetaan alueen läpi, mutta talojen historiasta en ole tiennyt juuri mitään. Yksi taloista tunnetaan Syylin talona. Tiedetään, että ainakin seppä Karl Danielinpoika Syl ja hänen Maija-tyttärensä ovat asuneet siinä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Syylin seppiä on kuitenkin Hauhon kirkonkylässä asunut kolmen sukupolven ajan. Daniel Juhonpoika Syl (5.5.1778 – 8.10.1850)   Ensimmäinen ”Syylin seppä” Daniel Juhonpoika Syl (Daniel Johansson Syl) oli syntynyt Hauhon kirkonkylän Mikon talossa 5.5.1778. Monilapsisen perheen kaikkien sisarusten tul

Wiktor Engmanin hauta Hauhon hautausmaalla (alue A, rivi 7) on ympäröiviin hautakiviin verrattuna pienehkö mutta selkeä hautakivi, jossa on teksti ”Tässä lepää Wiktor Engman Ilmoilankylästä” sekä syntymäaika 5.3.1830 ja kuolinaika 11.1.1895. Muita nimiä ei kivessä ole. Hautakivi on sinänsä yksi monien joukossa, mutta pysynyt paikallaan, vaikka kyseinen  Wiktor on kuollut jo 127 vuotta sitten.  Pari vuotta sitten netin hautakivien kuvakokoelmia selaillessani kiinnitin yht’äkkiä huomioni tuohon hautakiveen. Olin juuri sukujuuria tutkiessani käsitellyt vuonna 1823 syntyneen isälinjaisen isoisäni isoisän Kustaa Kustaanpojan sisaruksia. Yksi heistä oli Serafia Kustaantytär, joka oli solminut avioliiton Engmanin kanssa ja kyseessä sattuikin olemaan juuri tämän haudan Wiktor Engman. Vaimon nimeä ei kuitenkaan tässä hautakivessä ollut.  Kyseiset sisarukset olivat Vasikan myllärin jälkeläisiä, joista kirjoitin taannoin oman tarinansa. ”Esitätini” Serafia Kustaantytär oli syntynyt Vuolujoen