Tekstit

Wiktor Engmanin hauta Hauhon hautausmaalla

Kuva
Wiktor Engmanin hauta Hauhon hautausmaalla (alue A, rivi 7) on ympäröiviin hautakiviin verrattuna pienehkö mutta selkeä hautakivi, jossa on teksti ”Tässä lepää Wiktor Engman Ilmoilankylästä” sekä syntymäaika 5.3.1830 ja kuolinaika 11.1.1895. Muita nimiä ei kivessä ole. Hautakivi on sinänsä yksi monien joukossa, mutta pysynyt paikallaan, vaikka kyseinen  Wiktor on kuollut jo 127 vuotta sitten.  Pari vuotta sitten netin hautakivien kuvakokoelmia selaillessani kiinnitin yht’äkkiä huomioni tuohon hautakiveen. Olin juuri sukujuuria tutkiessani käsitellyt vuonna 1823 syntyneen isälinjaisen isoisäni isoisän Kustaa Kustaanpojan sisaruksia. Yksi heistä oli Serafia Kustaantytär, joka oli solminut avioliiton Engmanin kanssa ja kyseessä sattuikin olemaan juuri tämän haudan Wiktor Engman. Vaimon nimeä ei kuitenkaan tässä hautakivessä ollut.  Kyseiset sisarukset olivat Vasikan myllärin jälkeläisiä, joista kirjoitin taannoin oman tarinansa. ”Esitätini” Serafia Kustaantytär oli syntynyt Vuolujoen

Järvien pinnankorkeuksista kannettiin huolta jo 200 vuotta sitten

Kuva
Yritin etsiskellä Kansallisarkiston kokoelmista, mitä synnyinpitäjästäni Hauhosta olisi sanomalehdissä kirjoitettu 1800-luvun alkupuolella.  Hakukoneen tulkinnan mukaan varhaisin kirjoitus oli vuodelta 1824 Turun Wiikko­Sanomissa.  Wikipedian mukaan tämä suomenkielinen lehti oli perustettu muutama vuosi aiemmin kielenkäytön edistämiseksi. Lehti oli siirtynyt vuoden 1824 alussa kirjapainonomistaja Christian Ludvig Hjeltille ja sen toimittajana oli tuolloin Karl Erik Hällfors. Kesäkuussa 1824 muutaman peräkkäisen numeron pääsisältönä oli ”kertomus koskein perkamisesta edesmenneinä vuosina” .   Numerossa 26 käsiteltiin tilannetta Hämeen läänissä.   Olen kopioinut tekstin oheen helpommin luettavassa muodossa pyrkien kuitenkin säilyttämään jokaisen sanan ja virkkeen siinä muodossa kuin ne k.o. lehdessä ovat.   Alkuperäistekstistä kiinnostuneet löytävät sen alla olevasta Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta. Muutama termi kirjoituksessa kiinnittää huomiota.   Kun puhutaan järvistä, k

Tarina lapsuudestani ja nuoren miehen hukkuminen Hauhonselkään v. 1886

Kuva
Synnyinkotini lähellä Hauhonselän kaakkoisosassa on Ratassaari -niminen saari.  Se on sopivasti lähellä rantaa ja kuitenkin niin suuri, että siellä on kesäisin voitu laiduntaa kotieläimiä. Vielä 1960-luvulla veimme sinne soutuveneellä keväisin muutaman lampaan, jotka sitten syyskuulla haettiin pois. Lampaat olivat kesän aikana päässeet villiintymään, joten kiinnisaaminen ja venekuljetus eivät olleet niitä helpoimpia töitä varsinkaan kouluikäisille pojan klopeille. Ratassaaren ja Kokkalan niemen välissä on vajaan parin sadan metrin levyinen salmi.  Suuri osa rannoista on kuitenkin niin kivikkoisia, että varsinkaan syksyllä ei joka paikasta ole mahdollista saada venettä rantaan.  Lyhin kuljetusreitti salmen yli on käytännössä ollut se, mihin sitten tuulet pääsevät puhaltamaan vapaasti useiden kilometrien matkalta aina Hyömäestä saakka.  Oheisessa kuvassa on näkymä tuon salmen läpi kohti Hyömäkeä. Ratassaaren salmi, näkymä kohti Lammassaaria ja Hyömäkeä  (kuva Paavo Kokkala) Jossain mui

Nuorukaiselle kuolla kuuluu - Minkä ikäisiä olivatkaan sotiemme uhrit?

Kuva
Joukon maine mustuvi aina, kun vimmassa taiston Nuorien eessä sä vaan vanhuksen kuolevan näät. Nuorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on. Katsellessani taas taannoin Tuntematon sotilas -elokuvaa rupesin ihmettelemään, kuinka näyttelijät näyttivät vanhoilta.  Sotilaathan ovat mielikuvissa nuoria salskeita miehiä - varusmiesikäisiä.  Olemmehan me kaikki kansakouluajan kasvatit opetelleet myös yllä olevat Ateenalaisten laulun sanat. Varmaan joku muukin on jo näitä uhrien ikäjakaumia tutkinut, mutta kun olen koko ikäni pyöritellyt numeroita, täytyihän minun lähteä selvittämään totuutta itsekin.   Helpottaakseni työtäni rajasin tarkastelun koskemaan synnyinpitäjääni Hauhoa.    Sotasurmat 1914 – 1922 -tutkimuksen mukaan tuolloin menehtyi Hauhon asuinkunnakseen tunnistettuja uhreja 175 ja Sotasampo -tietokannan mukaan vuosien 1935 – 1945 sodissa sattumalta täsmälleen yhtä monta eli myös 175 Hauholla syntynyttä menehtynyttä.   Jokseenkin ka

Miksi kaikki poliitikot näyttävät olevan sukua toisilleen!

Kuva
Geni.com alustalle talletettujen tietojen avulla on kätevä tarkastella, miten eri ihmiset ovat sukua toisilleen.  Aiemmin kirjoittelin blogissani, miten minäkin olen sukua kolmelle tasavaltamme kahdestatoista presidentistä.  Pohjalaisia sukuja tutkiessani – itse olen puhtaasti hämäläinen – näytti siltä, että kaikki olivat sukua myös puukkojunkkareille ja tunnetuille nykypoliitikoille.  Innostuin sitten tarkastelemaan myös, miten nämä poliitikot ovat sukua keskenään ja olisivatko he sukua myös muille tunnetuille poliitikoille.  Muutamaa kiinnostavaa poliitikkoa en onnistunut Genistä löytämään, mutta mielenkiintoisen otoksen kuitenkin.  Tulokset on esitetty oheisessa taulukossa.  Poliitikkojen väliset sukulaisuudet. Esim. Soinin ja Lipposen välillä 8C2R (Eighth cousin twice removed) tarkoittaa kahdeksatta serkkua kahden sukupolvenerolla, eli toinen on toisen isovanhemman kahdeksas serkku.  Tulokset Geni.com -järjestelmästä 23.2.2022. Kyllähän näistä ihan kivoja lööppejä saisi, kun huomaa

Tuntematon Suomen sodan uhri Vitsiälässä keväällä 1808

Kuva
Hauhon kirkonkirjoissa ei juuri huomaa, että vv. 1808 – 1809 valtakunta olisi ollut sodassa ja että Suomen isännäksi vaihtui Venäjän keisari.   Rippikirjoja selaillessani tuli kuitenkin vastaan pikku-uutinen, mikä kertoo muutaman päivän tarkkuudella, milloin sota kosketti Hauhoakin. Hauhon seurakunnan kuolleiden luettelossa on merkitty tuntematon vainaja, joka on kuollut 8.3.1808 ja haudattu 12.3.1808.   Yleensä kuolemantapauksia ei juuri selitellä, mutta tässä tapauksessa on ruotsinkielinen teksti: ”En trosskusk vid Borgå Dragoner hvars namn ej är kunnigd siuk omkommen til Witsielä med den åt österbotten retirerande armeen och döds därstädes.” eli ”Porvoon rakuunoiden kuormarenki, jonka nimeä ei tiedetä ja joka tuli Pohjanmaalle vetäytyvän armeijan mukana sairaana Vitsiälään ja kuoli siellä.” Rauha hänen muistolleen. Joku perhe jossakin jäi varmaan tässäkin tapauksessa kaipaamaan omaistaan.   Maaliskuun alkupäivien tapahtumista sodassa Eino Jutikkalan päätoimittaman Häme

Kaikilla meillä on kuuluisia sukulaisia

Kuva
Sukulaisuuteni K.J. Ståhlbergin kanssa Olen onnistunut löytämään kirkonkirjoista kaikkien sukuhaarojen esivanhempani vähintäänkin 1700-luvun puolelle.  Eipä ole kirkonkirjojen ajalta eli viimeiseltä liki 300 vuodelta esivanhemmistani löytynyt kuuluisuuksia, aatelisia eikä edes pappeja tai virkamiehiä. Pelkkää rehellistä rahvasta eli talollisia, vuokraviljelijöitä, renkejä ja piikoja, jokunen sotilas vaan ei upseereita heissäkään.  Hyvä näin! Jokainen sukupolvi on joutunut tekemään kovaa työtä leipänsä eteen vaatimattomasti asuen, mutta aina selviytyen.  Selviytyjien sukua siis. Usein sukuja tutkittaessa kiinnitetään kuitenkin huomiota ns. parempaan väkeen. Kuten viime aikojen TV-ohjelmissakin, tuntuu mukamas jotenkin hienolta, jos esivanhemmista löytyy muinaisia kuninkaita tai muita suuruuksia.   Vaimonikin näyttää olevan sukua kaikille Euroopan kuninkallisille.   Minulle ei näitä ole tullut vastaan – vielä.    Sanon ’vielä’ siksi, että mitä enemmän tietoja löytyy 15 – 20 sukupolven