Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2021.

Kaksosia Luopioisten Karvialasta

Kuva
  Wikipedian mukaan keskimääräinen mahdollisuus kaksosraskauteen on noin 1:85.     Kun perheet olivat entisaikoina usein suuria, kaksosiakin tietysti syntyi.   Esimerkiksi, jos otettaisiin kymmenen yhdeksänlapsista perhettä, keskimäärin yhdessä näistä perheistä pitäisi löytyä myös kaksoset.    En ole omien esivanhempieni osalta tehnyt mitään systemaattista selvitystä, mutta yhden sukuhaaran kaksoset herättivät kuitenkin huomiota. Vuonna 1780 syntyneellä esi-isälläni Erkki Erkinpojalla oli kolmet kaksoset omissa sisaruksissaan ja kahdet kaksoset omissa lapsissaan. Luopioisten Karvialan Eerolassa (kirkonkirjoissa muodossa Erola) vuonna 1756 syntynyt Erkki Erkinpoika ja vaimonsa, saman kylän Aapramissa v. 1758 syntynyt Liisa Heikintytär olivat esivanhempiani seitsemännessä polvessa.  He saivat vuosien 1780 ja 1801 välillä yhteensä 15 lasta: Erkki, Vappu, Antti, Simo, Mikko, Heikki, Maria, Yrjö, Kaisa, Lauri, Esa, Aatami, Sofia, Maunu ja Anna.   Näiden joukossa oli peräti kolmet kaksoset. 

Hauholla sukuni asuinsijoja melkein joka kylässä

Kuva
Kun esivanhemmissani on lähinnä piikoja, renkejä ja vuokraviljelijöitä, he myös liikkuivat paljon kylästä ja talosta toiseen.  Aviopuoliso haettiin kuitenkin yleensä samalta kylältä tai korkeintaan naapurista, joten kauas ei yhden tai edes muutaman sukupolven aikana ole edetty.   Edellisessä blogikirjoituksessani tarkastelin hämäläisyyttäni viisi sukupolvea aiemmin eläneiden esivanhempieni synnyinpaikkojen mukaan.  Varsin läheltä omaa synnyinkotiani nuo kaikki 32 esivanhempaani olivat kotoisin. Tässä tarkastelen hauholaisuuttani kaikkien esivanhempieni elinajan asuinpaikkojen kautta. Sukupolvien myötä esivanhempani ovat lähestyneet Hauhoa.    Kuitenkin jo monet tuota viidettä sukupolvea edeltävät esivanhemmat ovat asuneet Hauholla.   Moni sukuhaara löytyykin Hauhon seurakunnan kirjoista.   Geni-alustalta löytyy toistaiseksi kirjattuna muutama sata esivanhempaani.   Viisi sukupolvea taaksepäin olen onnistunut jäljittämään kaikki esivanhempani, mutta sen jälkeen ketjut vähitellen kat

Voiko tämän hämäläisempi olla?

Kuva
Omia juuria voi kuvata monin eri tavoin. Olen sikäli onnekas, että olen pystynyt jäljittämään kirkonkirjojen avulla kaikki sukuhaarat taaksepäin viisi sukupolvea.  Tiedossani ovat siis kaikki 32 omien isovanhempieni isovanhempien vanhempaa.  He ovat syntyneet suunnilleen 1700- ja 1800-lukujen taitteessa siten, että ensimmäiset syntyivät 1760-luvulla ja viimeiset 1810-luvulla.  Aktiivisen aikuisuutensa he ovat siten eläneet pääasiassa 1800-luviun alussa ennen vuosisadan  puolta väliä. Sukutaustani on vahvasti hämäläis-pirkanmaalainen, sillä yksikään näistä viisi sukupolvea aiemmin eläneistä esivanhemmistani ei ole syntynyt tai elänyt linnuntietä yli 50 km päässä omasta synnyinkodistani.   Oheisen kuvan karttaan olen merkannut paikat, missä nämä viidennen sukupolven esivanhempani ovat syntyneet.  Kartassa näkyvällä alueella nämä kaikki pysyivät myös myöhemmin elämässään.   Mikään myöhempienkään sukupolvien esivanhemmistani ei ole ”hairahtanut” edes väliaikaisesti muuttamaan kauemmaks