SENTTAALI - Tarinaa entisajan ihmisistä ja tapahtumista

Sukulaisuuteni K.J. Ståhlbergin kanssa Olen onnistunut löytämään kirkonkirjoista kaikkien sukuhaarojen esivanhempani vähintäänkin 1700-luvun puolelle.  Eipä ole kirkonkirjojen ajalta eli viimeiseltä liki 300 vuodelta esivanhemmistani löytynyt kuuluisuuksia, aatelisia eikä edes pappeja tai virkamiehiä. Pelkkää rehellistä rahvasta eli talollisia, vuokraviljelijöitä, renkejä ja piikoja, jokunen sotilas vaan ei upseereita heissäkään.  Hyvä näin! Jokainen sukupolvi on joutunut tekemään kovaa työtä leipänsä eteen vaatimattomasti asuen, mutta aina selviytyen.  Selviytyjien sukua siis. Usein sukuja tutkittaessa kiinnitetään kuitenkin huomiota ns. parempaan väkeen. Kuten viime aikojen TV-ohjelmissakin, tuntuu mukamas jotenkin hienolta, jos esivanhemmista löytyy muinaisia kuninkaita tai muita suuruuksia.   Vaimonikin näyttää olevan sukua kaikille Euroopan kuninkallisille.   Minulle ei näitä ole tullut vastaan – vielä.    Sanon ’vielä’ siksi, että mitä enemmän tietoja löytyy 15 – 20 sukupolven

Aino Maria Klemolan ja Hilma Engmanin murhat Vitsiälässä tammikuussa 1906  Kaaviokuva murhapaikasta (Hämetär 16.1.1906) Kirjoittellessani pari vuotta sitten sukukirjaa isäni isovanhempien Kalle Kustaa ja Amanda Kokkalan elämästä ja esipolvista vastaani tuli murheellinen tapaus, missä Kalle Kustaan serkku Aino Maria Klemola oli tullut murhatuksi. Tapaus oli sinänsä tuossa sukutarinassa vain sivujuonne, mutta tuntuu herättävän kiinnostusta yhä uudelleen ja uudelleen. Aikanaan tapahtumat herättivät todella laajasti huomiota, sillä olihan lopulta kyse kahdesta murhasta, missä uhreiksi joutuivat samassa pikkukylässä asuneet naiset. Rikoksissa tuntuu itsessään olevan aina jotain kiinnostusta herättävää ja jos tapauksella on vielä jokin yhtymäkohta omaan elämään, kiinnostus luonnollisesti kasvaa. Kerrataanpa siis tapahtuman kulkua vähän laajemmin tälläkin foorumilla.  Taustaa Klemolat olivat muuttaneet Vitsiälään vuonna 1887. Kalle Kustaa Topiaanpoika Klemola oli syntynyt Tuittulan Karkk

  Okerlan kyläkeskuksessa sijainneesta Melkkalasta ei ole jäljellä enää muuta kuin 1800-luvulla portinpieliin istutetut lehtikuuset   Omien esivanhempieni elämässä yksi merkittävä hetki oli, kun isoisäni vanhemmat Kalle Kustaa ja Amanda muuttivat Kokkalan kylään.  Saatuaan kylän kaksi taloa haltuunsa, he ottivat Kokkala -sukunimen käyttöön. Kun sukunimet v. 1920 alussa tulivat lakisääteisiksi, nimi jäi sitten myös meille jälkipolville. Talonkauppoja tehtiin Hauholla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa hyvin aktiivisesti.   Tuohon Kalle Kustaan ja Amanda Kokkalaan muuttoon liittyy poikkeuksellisesti selkeä vaihtokauppa, missä Kalle Kustaa ja Amanda Melkkala muuttivat perheineen Okerlan Melkkalasta Kokkalaan ja Kaarle Juho ja Matilda Soini Kokkalasta Melkkalaan.   Miten tuollaiseen vaihtokauppaan on oikein päädytty?   Äskettäin sukujuuriani tutkiessani tuli vastaan mahdollisuus, että sukuyhteys vaihtokaupan osapuolten välillä olisi saattanut hyvinkin vaikuttaa asiaan.   Keskeisen