Voiko tämän hämäläisempi olla?

Omia juuria voi kuvata monin eri tavoin. Olen sikäli onnekas, että olen pystynyt jäljittämään kirkonkirjojen avulla kaikki sukuhaarat taaksepäin viisi sukupolvea.  Tiedossani ovat siis kaikki 32 omien isovanhempieni isovanhempien vanhempaa.  He ovat syntyneet suunnilleen 1700- ja 1800-lukujen taitteessa siten, että ensimmäiset syntyivät 1760-luvulla ja viimeiset 1810-luvulla.  Aktiivisen aikuisuutensa he ovat siten eläneet pääasiassa 1800-luviun alussa ennen vuosisadan  puolta väliä.

Sukutaustani on vahvasti hämäläis-pirkanmaalainen, sillä yksikään näistä viisi sukupolvea aiemmin eläneistä esivanhemmistani ei ole syntynyt tai elänyt linnuntietä yli 50 km päässä omasta synnyinkodistani.  Oheisen kuvan karttaan olen merkannut paikat, missä nämä viidennen sukupolven esivanhempani ovat syntyneet.  Kartassa näkyvällä alueella nämä kaikki pysyivät myös myöhemmin elämässään.

 

Mikään myöhempienkään sukupolvien esivanhemmistani ei ole ”hairahtanut” edes väliaikaisesti muuttamaan kauemmaksi.  Tavallista hämäläistä rahvasta – yksi suurtilallinen mutta muut pääasiassa piikoja, renkejä ja toisten omistamaa tilaa viljelleitä puurtajia. Monen sukutaustasta löytyy Ruotsin vallan ajan sotilaita.  Ei siis ihme, että hämäläinen ”niskavuorelaisuus” tuntuu kovin tutulta lapsuuteni ajoilta. 

Seuraavassa esittelen lyhyesti esivanhemmat ja heidän elämänsä vaiheet pariskunnittain.  ”Numerointi” kirjainten i ja ä yhdistelmillä kertoo, mistä sukuhaarasta on kyse. Esim. iiäi+ tarkoittaa isäni isän äidin isän vanhempia jne. 


Kirkonkirjat ja ihmisten nimet kirjoitettiin tuohon aikaan aina ruotsiksi.  Olen kuitenkin ns. normalisoinut nimet suomalaisiksi, sillä käytännössä heitä puhuteltiin suomalaisilla nimillä.

 

iiii+  Kustaa Kallenpoika ja Eeva Kaisa Erkintytär – Hauholla koko ikänsä

Kustaa Kallenpoika syntyi Hauhon Hahkialan Vasikan myllärin perheeseen v. 1795. Vasikan mylly sijaitsi nykyisin Metsäkulmana tunnetulla alueella, tarkemmin käsittääkseni Vuolujoen Mantereen koskeksi nimetyssä kohdassa.  Hänen vaimonsa Eeva Kaisa Erkintytär syntyi läheisen Sahan kylän Rekolassa v. 1798. Avioliiton he solmivat vuonna 1817 ja perustivat perheensä Vasikan myllylle.  Vuosien 1818 ja 1829 välillä heille syntyi yhteensä viisi lasta, joista kukaan ei poikkeuksellisesti kuollutkaan lapsena, vaan jokainen perusti aikanaan perheen.   Vuonna 1851 he jättivät Vasikan mökkinsä ja muuttivat torppareiksi Ilmoilan Honkasaaren Klaasun torppaan, missä Eeva Kaisa kuitenkin kuoli jo v. 1854 ja Kustaa v. 1860.

Oma sukulinjani jatkuu Kustaan ja Eeva Kaisan keskimmäisestä lapsesta, v. 1823 syntyneestä Kustaasta, jonka poika Kalle Kustaa oli sittemmin ensimmäinen sukunimeä Kokkala käyttänyt esi-isäni.

 

iiiä+  Iisakki Tuomaanpoika ja Ulla West – Hauholaiset Hattulasta vauhtia ottamassa

Iisakki Tuomaanpoika syntyi v. 1802 Hauhon Tuittulan Heikkilässä, mutta muutti perheen mukana jo naperona Hattulan Rahkoilan Konsaan.  Ulla puolestaan syntyi vuonna 1797 Hauhon Hyömäessä Ruotsissa syntyneelle sotilaalle ja Innalan talon tyttärelle.  Heti rippikoulun jälkeen hän lähti piikomaan Hyömäen Wähäkourlaan, Läpikäytävän Markkulaan, Hyömäen Tyrniin, Hyömäen Isokourlaan ja sitten Hattulan Rahkoilan Juutilaan.  Rahkoilassa Iisakki ja Ulla vihittiin v. 1829. Ensimmäisen lapsen synnyttyä he muuttivat Hauholle v. 1831 ensin Hovinkartanon Tuomaalan torppaan.  Sieltä matka jatkui v. 1843 Miehoilan Eskolaan ja edelleen v. 1854 Miehoilan Yli-Arvelaan.  Täällä Iisakki kuoli keväällä 1858.   Ulla muutti toisen tyttärensä mukana Kalailan Ali-Pietilään, missä kuoli nälkävuoden 1868 maaliskuussa.

Oma esivanhempani on Iisakin ja Ullan Hattulassa syntynyt tytär Heta Kaisa, joka viimeiset kymmenkunta elinvuottaan asui synnyinkodissani Hauhon Kokkalassa.

 

iiäi+  Heikki Heikinpoika ja Liisa Erkintytär – Luopioisten Kantolan torppareita

      Heikki Heikinpoika syntyi Luopioisten Kantolan Valkamon (myöhemmin Valkama) torpassa v. 1804 ja eli koko ikänsä siellä Kukkia-järven pohjoisosassa Kortteenpohja-nimisen lahden perukoilla.  Liisa Erkintytär syntyi v. 1810 Luopioisten Karvialan Eerolassa lähellä Hauhon Vihavuotta.  Heikki ja Liisa vihittiin vuonna 1831.  Valkamon torpassa he saivat yhteensä 11 lasta.  Heikki kuoli vuonna 1870 ja Liisa vuonna 1882.

      Oma esivanhempani on vuonna 1836 syntynyt neljäs lapsi Juho Kustaa, joka ehti saada vain yhden tyttären ennen kuin kuoli 27-vuotiaana kuitenkin jo muutaman vuoden sairastettuaan.

 

iiää+  Johannes Juhonpoika Strandvik ja Heta Antintytär – ensimmäiset Kokkalassa asuneet esivanhemmat

Johannes syntyi vuonna 1805 Lopen Launoisten Oinaalan rälssitilalla, joka sijaitsi lähellä nykyisten Helsinki-Hämeenlinna ja Forssa-Lahti -teiden risteystä.  Hauholaisena häntäkin voi pitää, sillä hänen vanhempansa olivat muuttaneet Lopelle vain muutama vuosi aiemmin ja palasivat takaisin Hauholle Johanneksen ollessa 6-vuotias.  Hauholla perhe asettui Hahkialan Omettakorven torppaan nykyisen Porsoontien varrelle.   Heta syntyi vuonna 1805 Keson kapteenin puustellissa tilan viljelijöinä toimineeseen perheeseen.  Heta menetti isänsä 15-vuotiaana hevosen tallaamaksi, mutta hän sai jatkaa Kesossa piikana äitinsä luona asuen.

Johannes ja Heta vihittiin helmikuussa 1832.  Johannes jatkoi torpparina Omettakorvessa, mutta vuonna 1845 hän siirtyi saman omistajan Kokkalan Strandvikin pientilan lampuodiksi.  He olivat siten ensimmäisiä nykyisten Hauhon Kokkaloiden sukulaisia, jotka ovat asuneet Kokkalassa.  Järjestely ei kuitenkaan vakiintunut, sillä vuodesta 1855 vuoteen 1857 perhe vanhimman tyttären perhe mukaan lukien viljeli Rukkoilan Sipilän tilaa palaten tämän jälkeen uudelleen Kokkalaan.   Heta kuoli nälkätalvena 1868 Kokkalassa. Johannes eli vielä toistakymmentä vuotta kuollen Kokkalassa v. 1881.

Oma esivanhempani on Johanneksen ja Hetan nuorempi tytär Wilhelmina, joka pian ensimmäisen puolison Juho Kustaan kuoltua avioitui uudelleen Hermanninsa kanssa.  Tämä avioliitto jäi lapsettomaksi, mutta kesti yli 50 vuotta.

 

iäii+ Mikko Mikonpoika ja Anna Antintytär – Luopioisten Kantolan torppareita

      Mikko Mikonpoika syntyi v. 1790 Luopioisten Kantolan Mutasen torpassa.  Sieltä hän siirtyi noin vuonna 1810 Kantolan Tuomaalan torppaan.  Anna Antintytär syntyi vuonna 1784 Eräjärvellä Wihasjärven Kärjessä sotilaan tyttärenä.  Avioliiton Mikko ja Anna solmivat vuonna 1810 ja asuivat sen jälkeen Tuomaalan torpassa kunnes Mikko kuoli vuonna 1849.  Anna asui Tuomaalan torpassa vielä muutaman vuoden, mutta muutti v. 1853 Kuhmalahden (myöh. Sahalahden) Haapasaaren Eskolaan.  Nälkävuosi koitui myös Annan kohtaloksi, sillä hän kuoli kesäkuussa 1868 vain päivän taloa isännöineen poikansa kuoleman jälkeen.

      Oma esivanhempani on Mikon ja Annan nuorempi poika, Eskolan isäntä Kustaa.  Kustaan jälkipolvet omistavat ja viljelevät Eskolaa edelleen.

 

iäiä+  Heikki Heikinpoika Janka ja Liisa Heikintytär – Luopioisten Kouvalan Jankoja

Heikki syntyi Luopioisten Kouvalan Jankan rusthollarin pojaksi joulun alla v. 1811.  Liisa Heikintytär syntyi puolestaan Luopioisten Kuohijoen Riihimäessä tammikuussa 1814.  Molemmat asuivat synnyinkodeissaan kunnes solmivat avioliiton vuonna 1834 ja perustivat perheensä Jangassa.  He ennättivät saada viisi lasta ennen kuin Heikki kuoli 41-vuotiaana kesällä 1853.  Liisa eli miehensä kuoleman jälkeen vielä 35 vuotta ja kuoli Jangassa kesällä 1888.

     Oma esivanhempani on Heikin ja Liisan vanhin tytär, joka jo 18-vuotiaana avioitui samana vuonna 1853 Kuhmalahden Haapasaaren Eskolaan muuttaneen Kustaa Mikonpojan kanssa,

 

iääi+  Heikki Heikinpoika Mäkelä ja Leena Samuelintytär – rahvasta Kangasalta

Tämä Heikki Heikinpoika syntyi Kangasalan Wihtiälän Soukkion torpan tyttären aviottomana poikana joulun alla v. 1803.  Rengin uran hän aloitti 17-vuotiaana ehtien poikamiehenä palvella renkinä Kangasalan Keson Mikkolassa, Keson Hakkarissa, Sammaliston tilalla, Keson Heikkilässä ja vielä Suomatkan Mäkelässä.  Leena syntyi Kangasalan Keson Hakkarin tallisen tyttäreksi vuonna 1796.  Heikki ja Liisa vihittiin vuonna 1830.  He asettuivat ensin asumaan Keson Hakkariin, mutta jo 1835 Heikki pääsi Suomatkan Mäkelän lampuotiksi.  Suomatkan Mäkelästä tuli heidän pysyvä kotinsa, mutta jostain syystä vuonna 1848 he viettivät vuoden verran Kangasalan Heponiemen Laurilassa.  Heikin ja Leena perhe jäi pieneksi eli he saivat vain yhden tytön ja yhden pojan.   Leena kuoli vuonna 1865, mutta Heikki solmi vielä 68-vuotiaana v. 1871 uuden avioliiton silloin 52-vuotiaan Helena Heikintyttären kanssa. Heikki kuoli Mäkelässä vuonna 1883.

Oma esivanhempani on vuonna 1840 syntynyt poika Heikki, joka nousi niin omista kuin vaimonsa suvun ansiosta jonkinlaiseksi merkkihenkilöksi Kangasalla.

 

iäää+  Juho Kustaa Juhonpoika Eerola ja Anna Maria Heikintytär – suurtilalliset Kangasalan Lihasulasta

Juho Kustaa Juhonpoika syntyi Kangasalan Lihasulan Eerolassa v. 1809.  Anna Maria Heikintytär oli naapurin tyttö ja syntynyt Lihasulan Seppälässä v. 1811.   Juho Kustaa ja Anna Maria vihittiin avioliittoon vuonna 1830.  He saivat kolme tyttöä ja pojan, mutta yksi tytöistä kuoli jo lapsena. 

Juho Kustaa peri Eerolan tilan isältään peri talon isältään 1837.  Seuraavalla vuosikymmenellä hän osti osan naapuritaloista kasvattaen tilan kokoa huomattavasti.  Anna Maria kuitenkin kuoli jo vuonna 1847-

Juho Kustaa avioitui toisen kerran vuonna 1850 Kangasalan Havisevan Anttilan Anna Lisa Henricsdotterin kanssa.  Heille syntyi vielä kaksi tytärtä ja poika niin, että Juho Kustaan vanhimman ja nuorimman lapsen ikäeroa oli 36 vuotta.   Naapuritilojen ostaminenkin jatkui niin, että vuonna 1862 koko Lihasulan kylä oli siirtynyt Juho Kustaan omistukseen.  Toinen vaimo Anna Liisa käyttikin miehensä kuoltua sukunimeä Lihasula.   Rahalla ei kuitenkaan voi ostaa kaikkea.  Juho Kustaa kuoli maaliskuussa 1868 nälkävuoden kulkutauteihin vain muutaman päivän sairastelun jälkeen.

Juho Kustaan ja Anna Marian lapsista toisena v. 1837 syntynyt Kustaava on omia esivanhempiani. Hän avioitui lähikylän Suomatkan Mäkelän Heikki Heikinpojan kanssa ja heidän tyttärestään Serafiasta tuli sittemmin Kuhmalahden Haapasaaren Eskolan emäntä.

 

äiii+ Heikki Juhonpoika ja Anna Yrjöntytär – Luopioisten Karvialan Frantsilasta

Heikki Juhonpoika syntyi v. 1764 Luoppioisten Karvialan Frantsilassa, mikä on yksi lähellä Hauhon Vihavuotta olevan kylän yksi vanhoista tiloista.  Anna Yrjöntytär syntyi puolestaan v. 1768 Luopioisten Padankosken Heikkilässä, missä vanhemmat pian Annan syntymän jälkeen asettuivat Koivuniemeksi nimettyyn taloon.   Heikki ja Anna vihittiin avioliittoon vuonna 1797 ja he jäivät asumaan ja lopulta isännöimään Heikin kotitilaa Frantsilaa, jota myöhemmin 1800-luvulla alettiin kutsua Franttilaksi.  Esikoinen Johannes kuoli jo kolmen kuukauden iässä, mutta muut viisi lasta elivät aikuisiälle saakka.   Heikki kuoli Frantsilassa vuonna 1832 ja Anna kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1842.

Heikin ja Annan jälkeläisistä nuorimmainen Yrjö (Jöran) on omia esivanhempiani. Hänen poikansa Juho otti käyttöönsä sukunimen Niska ja oli siten Hauhon Vihavuodesta lähtöisin olevan Niskan suvun kantaisä.

 

åiiä+ Mikko Antinpoika ja Kaisa Kallentytär – Luopioisten Karvialan Kaupista

Mikko Antinpoika syntyi v. 1780 aviottomana Karvialan Kaupissa, mutta isä Antti Granlund oli kuitenkin jo tiedossa.  Antti ja äiti Maria vihittiinkin sitten pari vuotta myöhemmin.  Rippikoulun jälkeen Mikko jatkoi Kaupissa renkinä.  Kaisa Kallentytär syntyi v. 1776 Luopioisten Kuohijoen Passilassa ja myös hän asui nuoruutensa kotonaan.  Avioliiton Mikko ja Kaisa solmivat v. 1806.  Liekö ollut ns. pakkoavioliitto, sillä ensimmäinen lapsikin syntyi jo kuusi viikkoa vihkimisen jälkeen.   Mikko ja Kaisa asuivat loppuelämänsä Kaupin tilalla.   Heille syntyi neljä lasta, joista kuitenkin kaksi kuoli jo muutaman vuoden ikäisinä.    Mikko ja Kaisa elivät aikakauteen nähden suhteellisen pitkään.  Kaisa kuoli Kaupissa vuonna 1854 ja Mikko vajaat kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1856.

Heti kohta vanhempien häiden jälkeen syntynyt tytär Anna ja hänen toinen aviomiehensä Yrjö ovat esivanhempiani.

 

äiäi+  Juho Juhonpoika ja Liisa Matintytär – renki ja talontytär Pälkäneeltä

Juho Juhonpoika syntyi Pälkäneen Kuulialassa vuonna 1795. Juhon isä oli ollut sotilas ja Juhonkin kohdalla käytettiin monissa yhteyksissä sukunimen lailla isän sotilasnimeä Kulberg.  Rippikoulun jälkeen alkoi Juhon ura renkinä ensin Kuulialan Mählässä, sitten Epaalassa Uotilassa, Kempissä ja Tossassa.   Uotilasta löytyi puolisoksi talon tytär Leena Matintytär ja heidät vihittiin vuonna 1820.   Leena oli syntynyt Epaalan Uotilassa vuonna 1802.  Ensimmäinen lapsi Juholle ja Leenalle syntyi jo yli vuosi ennen vihkimistä Leenan ollessa juuri juuri 17 vuotta täyttänyt.

Vihkimisen jälkeen pariskunta asui vuoteen 1827 Leenan kotitalossa Uotilassa. Sieltä he muuttivat saman kylän Seppälään, mutta palasivat Uotilaan v. 1840 mutta vain vuodeksi. Tämän jälkeen he olivat uudelleen Seppälässä kunnes vuodesta 1846 alkaen heidät kirjataan Epaalan itsellisiksi.  Viidentoista vuoden aika heille syntyi yhdeksän lasta, joista ainakaan kaksi ei saavuttanut aikuisikää.  Nälkävuoden taudit korjasivat tämänkin perheen kohdalla satoaan, sillä Juho kuoli elokuussa 1868.  Leena eli kasi ja puoli vuotta kauemmin kuollen Epaalassa tammikuussa 1871.

Juhon ja Leenan toinen v. 1823 syntynyt lapsi Tuomas on minun esi-isäni.  Perheensä kanssa hänkin asui sittemmin Luopioisissa ja Hauholla.

 

äiää+  Matti Mikonpoika ja Maria Juhontytär – viljelijäperhe Hauhon Miehoilan Paavolassa

Matti Mikonpoika syntyi v. 1783 Hauhon Miehoilan Paavolassa vanhempiensa neljäntenä lapsena.  Hän vietti koko lapsuutensa ja nuoruutensa kotitilallaan.  Maria Juhontytär syntyi vuonna 1781 Hauhon Sappeessa Mäkelän torpassa. Hän ehti palvella myös Sappeen Ojalassa.   Matti ja Maria vihittiin avioliittoon vuonna 1807 joulun pyhinä, minkä jälkeen he asettuivat asumaan Paavolaan.  Nuorimman lapsen Fredrican syntyessä Matti on kuitenkin jo merkitty syytinkimieheksi vain 36-vuotiaana.   Perhe asuu kuitenkin Paavolassa Matin ja Marian loppuelämän ajan. Kuitenkin 1820-luvun lopulla heidän mainitaan matkustaneen joksikin aikaa jonnekin muualle.  Maria kuolee Miehoilassa v. 1857 keuhkotautiin ja Matti vuonna 1864 yksinkertaisesti ”vanhuuteen”.

Nuorin tytär Fredrica on omia esivanhempiani.  Hänellä oli kova kohtalo, sillä kaksi ensimmäistä lasta kuoli ja hän itsekin kuoli hukkumalla vaarini äidin, mummunsa mukaan kastetun Marian ollessa vain kolmivuotias.

 

ääii+  Erik Antinpoika ja Maria Rask – leskimies nai piian naapurista

Erik Antinpoika syntyi vuonna Hauhon Rukkoilan Sipilän torpassa vuonna 1794 ja tuleva puolisonsa Maria Rask vuonna 1811.  Erik asui kotinurkissa, teki rengin töitä ja solmi vuonna 1816 avioliiton Hahkialan Kelkkaisten torpan Liisa Aatamintyttären kanssa.  Erikille ja Liisalle syntyi kaksi lasta, mutta Liisa kuolee jo lokakuussa 1829 Sipilän pellavasaunan tulipalossa.  Jo seuraavan vuoden kesällä Erik kuitenkin solmii uuden avioliiton Rukkoilan Hannulan rengin tyttären Maria Raskin kanssa.  Maria oli sikäli poikkeus, että hän käytti alkujaan tuuloslaisen isänsä sotilasnimeä sukunimenään koko ikänsä.  Sotilasuran jätettyään Marian isä Erik oli ollut renkinä Tuuloksen Pohjoisen Vähä-Raukolassa, mutta perhe asui ilmeisesti Pohjoisen sotilastorpassa.  Marian ollessa 13-vuotias v. 1824, perhe muutti Hauholle Rukkoilan Hannulaan.  Kesällä 1830 Maria ja naapurissa asunut Mariaa 15 vuotta vanhempi, äskettäin leskeksi jäänyt Erik vihittiin avioliittoon.  Pariskunta jäi asumaan Erikin kotiin Rukkoilan Sipilään, kunnes vuonna 1842 muuttivat Marian vanhempien kanssa Hahkialan Syväojan torppaan.  Siellä Maria kuitenkin kuoli juhannuksena 1845 vain 34-vuotiaana.  Toisen kerran leskeksi jäätyään Erik Antinpojan luona asui hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta ja osin myös tytär ensimmöisestä avioliitosta.   Vuonna 1856 Erik ja poikansa Erik Johan – joka myöhemmin käytti sukunimeä Erolin – muuttivat Kyttälän Villantilan rusthollin Seppälään.  Sieltä he muuttivat neljä vuotta myoöhemmin eli v. 1860 Hyömäen Nisulaan.  Nisulassa Erik kuoli kuitenkin jo seuraavana vuonna eli v. 1861.

Erikin toinen poika toisesta avioliitosta eli Henrik , joka myöhemmin käytti torppansa mukaista sukunimeä Katinhäntä, on minun isoäitini isoisä.

  

ääiä+   Juho Jussinpoika ja Liisa Tapanintytär – Hauhon Vuolujoen varren torpparisukujen kantavanhemmat

Juho Jussinpoika oli syntynyt vuonna 1770 Hauhon Sotjalan Puuskan talossa ja hänen toinen vaimonsa Liisa Tapanintytär vuonna 1783 Pälkäneen Kuiseman Eskolan torpassa.  Juho Jussinpoia asusti kotonaan, kunnes vuonna 1800 solmi avioliiton Hahkialan Sillanpään torpan tyttären Maria Eliaantyttären kanssa ja muutti tämän kotiin Sillanpäähän.  Siellä heille syntyi lapsia vuoden parin välein, mutta suuri osa näistä kuoli.  Vuonna 1810 Mariakin sitten kuoli pian synnytyksen jälkeen.  

Vain vähän yli puolen vuoden jälkeen pienille lapsille löytyi kuitenkin uusi äiti, kun Juho avioitui Pälkäneen Kuiseman Eskolan torpassa syntyneen mutta jo lapsena Hauholle muuttaneen Liisa Tapanintyttären kanssa.  Liisakin synnytti vielä seitsemän lasta – viimeisen vuonna 1826 Juhon ollessa 56-vuotias.  Yhtä lukuun ottamatta nämä lapset saavuttivat aikuisiän ja elivät jopa tavanomaista pidempään.   Juho Jussinpoika kuoli vuonna 1839 vesipöhöön eli johonkin turvotusta aiheuttaneeseen tautiin.   Liisa oli ilmeisesti poikkeuksellinen nainen, sillä vuonna 1842 hän muutti lapsineen eversti Charpentieren omsitamalle Porsoon tilalle lampuotiksi.  Hän jopa jatkoi lampuotina 80-vuotiaaksi eli kuolemaansa v. 1864 saakka.

Juho Jussinpojan jälkipolvista tuli myöhemmin lukuisten Metsäkulman ja Hauhontaustan torppien torppareita Eteläisistä Tyrvännön rajalle.  Monet näistä noin sata vuotta sitten itsenäiseksi muuttuneista tiloista on yhä suvun jälkipolvien omistuksessa.  Oma esiäitini , toiseksi nuorin v. 1823 syntynyt Kaisa löysi kuitenkin aviopuolison Portaan Alhaisten Katinhännän torpasta.

 

äääi+  Matti Matinpoika ja Maria Juhontytär – Hauhon Kyttälän Laurilan tilan viljelijäsukua

Matti Matinpoika syntyi Hauhon Kyttälän Laurilan tilalla vuonna 1783 ja vaimo Maria Juhontytär Hauhon Torvoilan Mikkolassa vuonna 1787.  Matin suku viljeli Laurilan tilaa koko 1700-luvun ja vielä 1800-luvun puoliväliin.  Matti etunimenäkin periytyi ainakin neljässä sukupolvessa. Kaikesta päätellen suku nautti Kyttälän omistajien luottamusta. 

Maria syntyi ja eli lapsuutensa Torvoilassa.  Vuonna 1814 Matti ja Maria vihittiin avioliittoon.  Matin isä oli kuollut 1813 ja Matista tuli Laurilan lampuoti noin 30-vuotiaana.   Pariskunnalle syntyi kuusi lasta, kunnes Matti kuoli vuonna 1831.  Kaksi vanhinta poikaa oli jo aikuisuuden kynnyksellä, joten Maria kykeni jatkamaan Laurilassa.  Kuitenkin vuonna 1847 oli edessä perheen muutto ensin vuodeksi Joen verotaloon ja sitten Portaan Alhaisiin, mistä muodostui käytännössä uusi sukutila.  Vuonna 1863 Maria muutti vielä Hovinkartanon Lampolan torppaan, missä sitten kuoli kolme vuotta myöhemmin eli alkuvuodesta 1866.

Matin ja Marian toiseksi vanhin poika Aaro eli pitkän elämän.  Olen kuullut kerrottavan, että isoäitini muisteli mielellään ja hyvällä omaa Aaro-vaariaan niin, että antoi esikoispojalleenkin nimeksi Aaro.

 

ääää+  Matti Matinpoika Hammar ja Evastina Mikontytär Hjort – sotilaiden lasten avioliitto

Matti Matinpoika Hammar syntyi Pälkäneen Kollolassa sotilasperheeseen vuonna 1796 ja Eva Stina Mikontytär Hjort Hauhon Sotjalassa v. 1801 niinikään sotilasperheeseen.  Matin ollessa 12-vuotias eli vuonna 1808 hän muutti perheensä mukana Tyrvännön Uskelan Haukelaan.  Evastinan perhe muutti Portaan leppäniemen Kaiturin torppaan vuonna 1811 ja 18-vuotiaana Evastiinasta tuli sitten Leppäniemen piika.  Vuonna 1821 Matti muutti Hauholle Portaan Leppäniemen rengiksi.  Täällä hän ilmeisesti varsin pian tutustui Evastinaan., sillä heille syntyi v. 1822 tytär jo muutama kuukausi ennen kuin heidät kuulutettiin avioliittoon ja vihittiinkin alkuvuodesta 1823.  Avioliiton solmimisen jälkeen he asuivat Kaiturin torpassa, kunnes vuonna 1838 siirtyivät Portaan kylässä itsellisiksi.  Vuonna 1859 Evastiina kuoli ja kuolinsyyksi on kirjattu kihti.  Matti kuoli alkuvuodesta 1867 nälkävuosien alkuvaiheessa, mutta hänen kuolinsyykseen on kirjattu vain vnahuus.

Matin ja Evastinan ainoa tytär Stina avioitui e.m. Aaron kanssa v. 1841.  Heidän kahdeksasta lapsestaan lähti alkuun useampikin hauholainen suku.


Näidenkin esivanhempieni tiedot lähdeviitteineen löytyvät Geni-alustalle talletettuina.


Kommentit

  1. Hei Matti! Todella mielenkiintoinen blogi! Sanoin oltuani Hauhon kyläyhdistyksen 20 v. juhlissa, että voisinko tämän hauholaisempi olla, kun kaikki isäni puoleiset esivanhempani ovat Hauholta! Näemmä voi, kun sinun molempien vanhempiesi suvut ovat sieltä, minun äitini suku on Pohjanmaalta. Blogissasi oli samoja paikkoja kuin sinulla, minun isoäitini on Rukkoilan Ylhäisistä, ja isoisäni Hovinkartanon Pyhälän torpasta. Yhden yhteisen paikan löysin, Mäkelän torppa, joka nähdäkseni on sama kuin "Bäckilä torp". Isälinjani johtaa myös sinne, Michel Johansson on esi-isäni. Sieltä juuret johtavat myös Sappeen Alastaloon ja Kirmulaan? Yksi asia minua jäi vaivaamaan, Maria Juhontyttären syntymäaika, ei kai voi olla 1881, jos on vihitty jo sitä aiemmin?
    Luen mielelläni blogiasi, Hauho on minulle tullut niin tutuksi, sillä myös ex-mieheni on sieltä kotoisin. Tosin ollessamme aviossa en vielä tiennyt näistä juuristani . Aikomukseni on tulla keväämmällä Hauholle tutustumaan juuriin paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Pirkko! Odotapa, kun joskus saan koottua hauholaisuuttani kuvaavan tarinan, sillä sukulaisia löytyy joka kylältä ja hautausmaa on kuin sukukokous. Ja kiitos, kun huomasit virheen. Marian syntymävuosi on 1781 eikä 1881.

      Poista

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Miksi kaikki poliitikot näyttävät olevan sukua toisilleen!

Tarina lapsuudestani ja nuoren miehen hukkuminen Hauhonselkään v. 1886

Kun suku sammuu – Hauhon Toppolan viisi viimeistä sukupolvea

Wiktor Engmanin hauta Hauhon hautausmaalla

Syylin sepät Hauhon kirkonkylässä