Vaihtokauppa Kokkalan Löfholmista v. 1897

 

Okerlan kyläkeskuksessa sijainneesta Melkkalasta
ei ole jäljellä enää muuta kuin 1800-luvulla
portinpieliin istutetut lehtikuuset  

Omien esivanhempieni elämässä yksi merkittävä hetki oli, kun isoisäni vanhemmat Kalle Kustaa ja Amanda muuttivat Kokkalan kylään.  Saatuaan kylän kaksi taloa haltuunsa, he ottivat Kokkala -sukunimen käyttöön. Kun sukunimet v. 1920 alussa tulivat lakisääteisiksi, nimi jäi sitten myös meille jälkipolville.

Talonkauppoja tehtiin Hauholla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa hyvin aktiivisesti.  Tuohon Kalle Kustaan ja Amanda Kokkalaan muuttoon liittyy poikkeuksellisesti selkeä vaihtokauppa, missä Kalle Kustaa ja Amanda Melkkala muuttivat perheineen Okerlan Melkkalasta Kokkalaan ja Kaarle Juho ja Matilda Soini Kokkalasta Melkkalaan. 

Miten tuollaiseen vaihtokauppaan on oikein päädytty?  Äskettäin sukujuuriani tutkiessani tuli vastaan mahdollisuus, että sukuyhteys vaihtokaupan osapuolten välillä olisi saattanut hyvinkin vaikuttaa asiaan.  Keskeisenä henkilönä tässä olisi ollut Matilda Soini o.s. Keisari.

Matilda Juhontyttären elämä

Matilda oli syntynyt v. 1857 Hauhon Eteläisten Keisarissa Juho Tanelinpojalle ja tämä vaimolle Eeva Kaisa Erkintyttärelle.  Matilda avioitui v. 1883 marraskuussa Pälkäneen Harhalan Ylisen talon pojan, leskimies Kaarle Juho Kaarlenpojan kanssa.  Kaarle Juho oli Matildaa 18 vuotta vanhempi, syntynyt siis v. 1839 ja jäänyt leskeksi vain vähän aiemmin. Vuonna 1892 perhe muutti Pälkäneellä Kaitamon Soiniin. Sukunimi Soini tarttui mukaan, kun perhe sitten osti v. 1895 Hauholta Kokkalan kylän Lönnholmin tilan.  Omat esivanhempani Kalle Kustaa ja Amanda omistivat tuossa vaiheessa Okerlan Melkkalaa, minkä he olivat perineet Kalle Kustaan isältä Kustaalta 1880-luvulla.

Vuoden 1897 keväällä toteutettiin vaihtokauppa, missä Kalle Kustaa ja Amanda ostivat Hauhonselän rannalla sijaitsevan Kokkalan Löfholmin ja vastaavasti Soinit muuttivat Okerlan kyläkeskukseen Melkkalaan.   Amandalle oli kyseessä paluu kotiin, sillä hän oli syntynyt ja elänyt nuoruutensa samalla mäellä Kokkalan kylässä.   

Ilmeisesti maanviljely ei kuitenkaan ollut liki 60-vuotiaalle Kaarle Juholle enää sopiva työ, sillä v. 1898 Soinit myivät Melkkalan ja muuttivat toukokuussa Tampereelle, missä Kaarle Juhon ammattina on työmies.  Tamepereelle muutettaessa perheen sukunimeksi tuli Melkkala.  Tampereellakaan ei jääty paikalleen, vaan jo saman vuoden marraskuussa muutettiin Kangasalan puolelle Vatialan Heikkilään.  Täällä Kaarle Juho Melkkala kuoli jo lokakuussa 1900 eli 61-vuotiaana.  Leskeksi jäänyt Matilda muutti lapsineen Tampereelle v. 1903.  Tamperelaisen yksinhuoltajan lasten kohtaloa seuratessa ei ole yllättävää, että ainakin yksi pojista menehtyi v. 1918 vankileirillä.

 Sukuyhteydet v. 1897 vaihtokaupan osapuolten välillä

Matildan äiti Eeva Kaisa Erkintytär Kolari oli Amandan Kokkalassa viimeiset kolmisenkymmentä elinvuottaan asuneet isoisän pikkuserkku.  Niin Amandan äiti Wilhelmiina (1839 - 1919) kuin Eeva Kaisakin (1824-1910) olivat tuolloin 1890-luvulla vielä ilmeisesti hyvissä voimissa.  Voi olettaa, että he vähintäänkin tiesivät toisistaan.

Myös Kalle Kustaalla oli sukuyhteys Matildaan, mutta vähän mutkikkaampi.  Matilda oli Kalle Kustaan langon Heikki Seppälän Eteläisten Keisariin avioituneen Aurora Heikintyttären käly eli Kalle Kustaa Keisarin sisar.  Ei ole poissuljettua etteikö myös Kalle Kustaa olisi tavannut Soineja jossain sukujuhlissa esim. Tyrvännön Mälkiäisten Seppälässä.

Kovin läheisistä sukulaisista ei siis ollut kyse.  Kun sukulaisten suositukset ovat olleet vähintäänkin hyödyllisiä niin naima- kuin maakaupoissa, voi olettaa tai vähintäänkin spekuloida, että joku merkitys noillakin sukulaisuuksilla on ollut.

Ihmisten välistä luottamusta on tarvittu muutoinkin, sillä usein kauppojen lainoittajina olivat yksittäiset ihmiset pankkien sijaan. Niin tässäkin tapauksessa, sillä Kalle Kustaa oli saanut talokaupan mahdollistavan lainan Löfholmia ennen Soineja omistaneelta Edvard Rekolalta.  Ostaessaan sitten v. 1904 Kokkalasta myös Strandvikin, Kalle Kustaa sai vuorostaan lainaa entiseltä naapuriltaan Heikki Talolalta Okerlasta.

Edellä mainittuun Pälkäneen Harhalan Yliseenkin suvussa oli aiempi yhteys, sillä isoisäni isän Kalle Kustaan täti Maija Stina (sittemmin Tuittulan Heikkilän emäntä) oli asunut perheineen Ylisessä vv. 1857 – 1860.

Todettakoon vielä, että Soinien jälkeen Mekkalan tilan omistajaksi tullut nykyäänkin Melkkala -sukunimeä käyttävä hauholaissuku on saanut sukunimensä talon nimestä eli eivät ole sukua e.m. Kokkaloille tai Soineille. Myöhemmin yhteys syntyi, kun isoisäni Heikki-veli solmi 1930-luvulla avioliiton Melkkalan Katri-tyttären kanssa.

Luottamusta tarvittiin jo paljon ennen kuin siitä tuli idänsuhteisiin liittyvä poliittinen termi.

Kommentit

Suosituimmat

Hauholla sukuni asuinsijoja melkein joka kylässä

Heikki Fransinpoika Franttila - esi-isäni viittä eri reittiä

Hauhontaustan Rönnin asukkaat – sukua suoraan ja väärän koivun kautta

Risto Rekonpoika Sappeen Kirmulasta – monen hauholaisen esi-isä

Vasikan myllärin jälkipolvet Hauholla, Tuuloksessa ja vähän muuallakin