Kaikilla meillä on kuuluisia sukulaisia

Sukulaisuuteni K.J. Ståhlbergin kanssa

Olen onnistunut löytämään kirkonkirjoista kaikkien sukuhaarojen esivanhempani vähintäänkin 1700-luvun puolelle.  Eipä ole kirkonkirjojen ajalta eli viimeiseltä liki 300 vuodelta esivanhemmistani löytynyt kuuluisuuksia, aatelisia eikä edes pappeja tai virkamiehiä. Pelkkää rehellistä rahvasta eli talollisia, vuokraviljelijöitä, renkejä ja piikoja, jokunen sotilas vaan ei upseereita heissäkään.  Hyvä näin! Jokainen sukupolvi on joutunut tekemään kovaa työtä leipänsä eteen vaatimattomasti asuen, mutta aina selviytyen.  Selviytyjien sukua siis.

Usein sukuja tutkittaessa kiinnitetään kuitenkin huomiota ns. parempaan väkeen. Kuten viime aikojen TV-ohjelmissakin, tuntuu mukamas jotenkin hienolta, jos esivanhemmista löytyy muinaisia kuninkaita tai muita suuruuksia.  Vaimonikin näyttää olevan sukua kaikille Euroopan kuninkallisille.  Minulle ei näitä ole tullut vastaan – vielä.   Sanon ’vielä’ siksi, että mitä enemmän tietoja löytyy 15 – 20 sukupolven päähän tai sitäkin kauemmaksi, sitä varmemmin sieltä löytyisi myös tunnettuja nimiä.  Jos kaikki sukuhaarat olisivat erillisiä, 20 sukupolven takaa tulisi löytyä noin miljoona esivanhempaa. Tuolloin, suunnilleen keskiajan lopussa, Suomessa ei kuitenkaan ollut riittävästi väestöä, jotta tämä olisi ainakaan kotoperäisesti mahdollista.  Toisesta suunnasta katsoen nuo kaikki keskiajan loppuvaiheen asukkaat voisivatkin olla kaikkien meidän nykysuomalaistenkin esivanhempia.  Vierasta perimää on maahan tullut monesta eri syystä, mutta siitä huolimatta jopa sadoille tuhansille suomalaisille saattaa löytyä joku yhteinen esivanhempi.

Geni.com -alustalla on mahdollista selvittää nopeasti, onko joku henkilö toiselle henkilölle sukua ja miten, edellyttäen tietenkin, että sukulaisia on k.o. järjestelmään talletettu.   Kun meitä suomalaisia enemmän tai vähemmän aktiivisia ”genittäjiä” näyttää olevan satoja ellei jopa tuhansia, suomalaisten sukupuu tulee Genissä yhä täydellisemmäksi.  Virheitä ja puutteita tiedoissa riittää, mutta pikkuhiljaa niitäkin korjataan. Parviäly toimii! 

Uteliaisuus on sukututkimusharrastajalle hyve, sillä kun tekee hyviä kysymyksiä, saattaa saada yllättäviä vastauksia.   Tietäen, että Geni-järjestelmä täydentyy kovaa vauhtia, minulla on ajoittain tapana katsoa, löytyisikö jotain uusia mielenkiintoisia sukuyhteyksiä tunnettuihin historian henkilöihin.  Joku aika sitten huomasin esimerkiksi, että poikani ovat äitinsä kautta sukua melkein kaikille kuuluisille puukkojunkkareille mm. Isontalon Antille ja Rannanjärvelle.  Pohjalaiset näyttävät vähän kaikki olevan keskenään sukua niin kuin me hämäläisetkin keskenämme. 

Innostuin tuosta niin, että ajattelin katsoa, löytyisikö itseltäni verisukulaisuutta suomalaisiin historiasta tuttuihin suurmiehiin ja naisiin. Ja löytyihän niitä – esim. kokonaista kolme presidenttiämme on verisukulaisiani!  Alla lueteltu muutama vasta löydetty ”sukulaispoikani”.

Tunnustettakoon, että en ole itse yrittänytkään tutkia sukuja ajalta ennen kirkonkirjoja. Sen vuoksi luotan tässä muiden alan harrastajien tekemään työhön.

Presidenttejä

Kaarlo Johan Ståhlberg (1865 – 1952) – Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti – 6C4R

K.J. Ståhlberg osoittautuu olevan äitini isän Evert Niskan äidin isän Tuomas Kulbergin kuudes serkku.  Yhteiset esivanhempamme ovat Sääksmäen Linnaisten Mattilan isäntä Christer Grelsson ja vaimonsa Gertrud, jotka olivat syntyneet 1600-luvun alkupuolella ja asuivat Linnaisissa vuosisadan keskivaiheilla.

 Per Evind Svinhufvud (1861 – 1944)– Suomen tasavalla kolmas presidentti –  8C3R

Per Evind Svinhufvud osoittautuu olevan isoisäni Rikhard Kokkalan Amanda-äidin 8. serkku. Yhteiset esivanhempamme ovat Hattulassa 1500-luvun lopulla syntynyt ja sittemmin 1640-luvulla Jämsässä pappina toiminut Stefan Mattsson Svanstrupe ja vaimonsa Margareta Knutsdotter. 

Juho Kusti Paasikivi (1870 – 1956) – Suomen tasavallan seitsemäs presidentti – 6C2R

Juho Kusti Paasikivi osoittautuu olevan isoäitini Airi Kokkalan (o.s. Eskola) kuudes serkku.  Yhteiset esivanhempamme ovat Kangasalan Monikkalassa 1600- ja 1700-luvun taitteessa asuneet Samuel Mattsson Klemola-Mikkola ja vaimonsa Lisa Mattssdotter. 

Kirjailijoita

Eino Leino (1878 - 1926) eli Armas Einar Leopold Lönnbohm – 8C3R

Eino Leino osoittautuu olevan isoisäni Rikhard Kokkalan Amanda-äidin kahdeksas serkku.  Yhteiset esivanhempamme ovat Lars Pettersson Reuter ja puolisonsa Elisabeth Jöransdotter Lassila.  He ovat isännöineet Lassilan ratsutilaa Pälkäneen Äimälässä ennen 1600-luvun puoliväliä.

J.K. Paasikiven ja Eino Leinon sukulinjat kohtaavat niin, että nämä kaksi olivat keskenään seitsemänsiä serkkuja.

 Juhani Aho (1861 – 1821) eli Johannes Brofeldt – 7C3R

Juhani Aho on samalla tavalla sukua kuin presidentti K. J. Ståhlberg mutta yhtä sukupolvea lähempänä.  Hän on siis äitini isän Evert Niskan Maria-äidin seitsemäs serkku.  Yhteiset esivanhempamme ovat Sääksmäen Linnaisten Mattilan isäntä Christer Grelsson ja vaimonsa Gertrud, jotka olivat syntyneet 1600-luvun alkupuolella ja asuivat Linnaisissa vuosisadan keskivaiheilla.

Keskenään K. J. Ståhlberg ja Juhani Aho ovat olleet neljänsiä serkkuja.

 Hauholaisia merkkihenkilöitä

Johan Richard Danielsson Kalmari (1853 – 1933) – 6C4R

Hauholla papin poikana lapsuutensa viettänyt valtioneuvos J. R. Danielsson-Kalmari oli vahva valtiollinen vaikuttaja erityisesti juuri ennen Suomen itsenäistymistä.  Hänen sukuyhteytensä johtaa samoihin esivanhempiin kuin K.J. Ståhlbergilla ja Juhani Aholla.  Hän on siis Ståhlberg äitini isän Evert Niskan äidin isän Tuomas Kulbergin kuudes serkku.

Juhani Ahon isä oli J.R. Danielsson Kalmarin kolmas serkku ja K.J. Ståhlberg hänen viides serkkunsa.

Axel Fredrik Charpentier (1865 – 1949) – 6C4R

Axel Charpentier, joka Hauholla tunnetaan Hahkialan kartanon omistajana, toimi 1920-luvulla vast’ikään itsenäistyneen Suomen tasavallan oikeuskanslerina.  Hauhollakin häntä on käsittääkseni pidetty varsin oikeudenmukaisena kartanonherrana.

Axel Charpentierin sukuyhteys johtaa samaan suuntaan kuin P.E. Svinhufvudin ja Eino Leinon.  Yhteinen esivanhempamme on edellä mainitun Lars Pettersson Reuterin tytär Elisabeth Larsdotter Reuter, jonka eri avioliitoista syntyneiden sisarpuolten jälkeläisiä olemme. 

Axel Charpentier on näin isoisäni Rikhard Kokkalan äidin äidin Wilhelmina Korkeilan kuudes serkku. Wilhemina syntyi aikanaan Charpentierien torpparin tyttäreksi ja hänen isänsä oli myöhemmin Charpentierien lampuotina Kokkalan Strandvikissa.  Myöhemmin 1800-luvun loppuvuosina Wilhelmiinan asuessa Okerlan Melkkalassa hän ja Hahkialan Charpentierit olivat lähes naapureita, mutta tuskinpa heillä oli aavistustakaan kaukaisesta sukulaisuudestaan.

P.E. Svinhufvud oli Axel Charpentieren isän neljäs serkku, mutta myös Axelin vaimon kolmas serkku.  Eino Leinon äiti Anna o.s. Kyrenius oli puolestaan Axel Charpentieren seitsemäs serkku.  Axelin ja Einon välille löytyy kuitenkin myös muita sukuyhteyksiä.

Entä sitten?

Kaikki me olemme sukua keskenämme.  Riippuu siis siitä, onko esivanhemmistamme riittävästi tietoa, jotta sukuyhteytemme pystyttäisiin jäljittämään.  Yleensä tietoja löytyy parhaiten jollakin tavalla merkittävässä asemassa olleista henkilöistä.  Sukututkimuksen harrastajille Ruotsin valtakunnassa otettu käytäntö kirkonkirjojen pitämisestä on kullanarvoista. 

Oheisessa kuvassa on esimerkki siitä, miten yhteyteni K.J. Ståhlbergiin muodostuu.  Ilma Geni.comin kaltaista työkalua tällaiset yhteydet jäisivät jokseenkin varmasti havaitsematta.  Pitää kuitenkin muistaa, että tietojen kaivaminen ennen Geniin syöttämistä on saattanut viedä sukututkijoilta yhteensä jopa tuhansia työtunteja.