Melkein kaikki vanhat hauholaiset olivat minulle sukua

Noin 80% vuosien 1904-1905 rippikoululuokan hauholaisista nuorista voidaan osoittaa verisukulaisikseni.  

Joskus on sanottu, että suku päättyy kolmansiin serkkuihin ja suunnilleen näin se varmaan ihmisten mielissäkin on. Laajemmin sukulaisiksi tai verisukulaisiksi voidaan kuitenkin lukea myös kaikki ne, joiden kanssa meillä on yhteisiä esivanhempia.  Tällöin tietenkin kaikki olemme sukulaisia, sillä riittävän monta sukupolvea taaksepäin mentäessä meillä on väistämättä yhteisiä esivanhempia.  Karkeasti ottaen kymmenen sukupolven takana esivanhempia on jokaisella noin tuhat ja kaksikymmentä sukupolvea sitten noin miljoona.  Kun alue, millä aiempien vuosisatojen ihmiset liikkuivat, on yleensä hyvin rajallinen, väestörajat tulevat vastaan varsin nopeasti yhteisiä esivanhempia löytyy väistämättä.  

Kun puoliso on löytynyt samalta seudulta, aviopuolisoidenkin välillä löytyy usein verisukulaisuus.  Yhteiskunnassa on kuitenkin pidetty varsin hyvin huolta, että läheistä sukua olevia ei ole päästetty naimisiin keskenään.  Itse asiassa olen useden tuhansien Hauhon ja lähiympäristön asukkaiden 1700- ja 1800-luvun elämänvaiheita tutkiessani törmännyt vain aniharvoin pikkuserkkujen väliseen avioliittoon.  Jopa kolmansien serkkujen väliset avioliitot ovat todella harvinaisia.  Sen sijaan neljänsien ja erityisesti viidensien ja kuudensien serkkujen väliset avioliitot ovat jo melkeinpä enemmän sääntö kuin poikkeus.

Omat esivanhempani kaikissa sukuhaaroissa ovat tiedossa vähintäänkin 1700-luvun lopulle. Kukaan heistä ei ole asunut linnuntietä yli 50 km päässä Hauholla sijaitsevasta synnyinkodistani. Alueelta löytyykin runsaasti sukulaisiani niin läheisiä kuin kaukaisiakin.  Taannoin selvittelin luokkakokoustamme varten, miten 1960-luvun Hauhon kunnallisen keskikoulun luokkatoverini olisivat minulle sukua.  Kaikista en saanut tietoa, mutta noin puolet luokastani pystyin osoittamaan verisukulaisikseni ts. löytämään meille yhteiset esivanhemmat.  Kun osalla luokasta oli karjalaistaustaa ja koska muuttoliikettä oli jo aiempaa enemmän, saatoin olettaa, että vanhemmista hauholaisikäluokista vielä suurempi osuus osoittautuisi verisukulaisikseni.  Vanhempien ikäluokkien osalta selvittely on myös helpompaa, koska tietosuojasäädökset eivät ole esteenä ja kun Hauhon seurakunnan kirkonkirjoja löytyy digitoituina varsin kattavasti Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen digiarkistosta (tuoreimmat maksumuurin takana).  Havaittuani, että kaksi isovanhemmistani oli käynyt rippikouluaan vv. 1904-1905, päädyin tarkastelemaan tätä rippikoululuokkaa.

Geni.com työkaluna

Sukututkimuksen apuvälineenä olen käyttänyt Geni.com -alustaa.  Genissä kaikki tuhannet harrastajat tekevät yhteistä, jopa maailmanlaajuista sukupuuta.  Erityisesti Suomessa on viime vuodet aktiivisesti kannustettu lisäämään myös lähdetiedot.  Siten jokainen voi luottaa yhä paremmin myös muiden tekemään työhön ja pystyy nopeasti tarkistamaan ja täydentämään henkilöä koskevia tietoja. Tärkeätä on myös, että oman tutkimuksen tulokset ovat myös kaikkien muiden nähtävissä eivätkä jää vain omaan pöytälaatikkoon.

Genin ehkä hyödyllisen piirre on, että se pystyy löytämään varsin tehokkaasti kahden ihmisen välisen sukulaisuusreitin sekä ns. verisukulaisuuksina että avioliittojen kautta.  Edellytyksenä on luonnollisesti, että k.o. välilläkin olevien henkilöiden tiedot löytyvät Geni.com alustalta ja ovat yhteydessä yhteiseen ns. isoon sukupuuhun.

Tarkkoja lukumääriä siitä kuinka paljon tietyn kunnan tai seurakunnan entisiä asukkaita on kirjattu Geni.com alustalle.  Erilaisten projektien avulla saa kuitenkin jonkinlaisen kuvan. Esimerkiksi Hauhon asukkaiden projektiin on kirjattu jo lähes 12000 profiilia, mikä on varsin paljon, kun Hauhon asukasluku on enimmillään ollut noin 6000.  Nämä henkilöt ovat jokseenkin kaikki syntyneet yli 100 vuotta sitten, sillä tietoturvasyistä eläviä henkilöitä koskevia tietoja ei ole viime vuosina kirjattu paitsi, jos henkilö itse niin haluaa.

Geni.comin tietojen hyödyntäminen edellyttää käytännössä rekisteröitymistä. Ilmaisversiolla tulee kuitenkin hyvin toimeen.

Tämän selvityksen osalta olen pyrkinyt varmistamaan jokaisen rippikoululaisen vanhemmat ja muutaman sukupolven esivanhemmat kirkonkirjatiedoista.  Lähes kaikkien osalta Geni.com alustalta löytyy nyt myös muutaman edeltävän sukupolven osalta pienoiselämänkerrat eli asuinpaikat y.m. tapahtumat syntymästä kuolemaan kirkonkirjaviittein. 

Hauhon seurakunnan rippikoululaiset 1904-1905

Vuosien 1904-1905 rippikoulussa oli Hauhon seurakuntaan kuuluvia poikia 57 ja tyttöjä 48. Lisäksi mukana oli muutama nuori muista seurakunnista, mutta näitä en ole ottanut mukaan tähän tarkasteluun.  Yhden tytön kohdalla rippikoululaisten luettelossa oli tietoja niin vähän, että en pystynyt häntä löytämään seurakunnan kirjoista.  Tässä tarkastelussa on mukana siis 57 poika ja 47 tyttöä.

Nuoret olivat syntyneet vv. 1887 – 1890 siten, että vuonna 1889 syntyneitä oli noin puolet ja vuonna 1887 syntyneitä vain yksi. Nuorista suurin osa eli 93 oli syntynyt Hauholla, mutta 5 Luopioisissa, 2 Tuuloksessa, 2 Hattula, 1 Pälkäneellä ja 1 Tyrvännössä.  Nuoret tulivat kouluun kattavasti Hauhon eri kylistä. Huomattakoon, että Kaukkalan kylä kuului vielä tuolloin Hauhoon.

Sukunimien käyttö ei ollut vuonna 1905 vielä vakiintunut.  Yhdeksällä rippikoululaisista ei ollut nimilistassa minkäänlaista sukunimen kaltaista lisänimieä. Monilla sukunimi viittasi asuinpaikkaan eikä sama nimi esiinny sukunimenä esim. rippikirjassa.  Esimerkiksi isäni isä on nimellä Richard Löfholm, vaikka perheenjäsenien yhteydessä ooli tuolloin jo joissakin asiakirjoissa ollut nimenä Kokkala.

Isovampieni taustat ja sukuyhteydet

Mahdolliset sukulaisuudet muihin löytyvät luonnollisesti aina jonkun isovanhempani kautta. Seuraavassa lyhyesti heidän neljän taustoja ja keskinäisiä sukuyhteyksiän.

Isäni isän Rikhardin eli Rikun (s. 1889) isän puolen sukutausta on toisaalta hyvin hauholainen mutta johtaa toisaalta 1700-luvulla erityisesti Tuulokseen ja toisen isoisän puolelta Luopioisiin.  Isäni äidin Kuhmalahden Haapasaaressa (sittemmin Sahalahtea, nyk. Kangasalaa) syntyneen Airi-mummuni (s. 1900) sukutausta johtaa hänen isänsä puolelta pääasiassa Luopioisiin, mutta äidin puolelta erityisesti Kangasalle.

Äitini isän Evertin (s. 1883) sukutausta on paljolti Luopioisissa mutta myös Pälkäneen suunnalla.  Äitini äidin Alman (s. 1889) esivanhemmat ovat lähinnä Hauhon alueelta, mutta hänen isänsä puolelta esivanhempia on asunut myös Tyrvännössä.

Aviopari Riku ja Airi olivat toistensa kuudensia serkkuja ja heidän yhteiset esivanhempansa olivat 1700-luvun alussa Luopioisten Puutikkalan Anttilassa vaikuttaneet Heikki Matinpoika ja vaimonsa Sofia Kallentytär.

Avioparin Evert ja Alma olivat sukua toisilleen siten, että Evert oli Alman isän kuudes serkku. Heidän yhteiset esivanhempansa olivat 1600-luvulla Luopioisten Kuohijoen Mukkulaisella eläneet Nuutti Sipinpoika ja vaimonsa Valpuri.

Ristikkäinkin isovanhempieni välillä löytyy yhteys niin, että Airin isä Kustaa Eskola oli Evertin viides serkku. Heidän yhteiset esivanhempansa olivat Luopioisten Karvialan Kaupissa 1600- ja 1700-lukujen taitteessa eläneet Erkki Heikinpoika ja Riitta Matintytär.  Airin ja Alman välille verisukulaisuutta ei ole vielä löytynyt.

Riku ja Alma olivat toistensa neljänsiä serkuksia ja yhteiset esivanhemmat olivat Tuittulan Alastalossa 1700-luvun lopulla eläneet Mikko Yrjönpoika ja Maria Antintytär.  Riku ja Evert olivat sukua niin, että Evert oli Rikun äidin Amanda Kokkalan kolmas serkku. Heidän yhteiset esivanhempansa olivat 1737 Padankoskella syntynyt Yrjö Yrjönpoika ja hänen vaimonsa Kyynärössä v. 1740 syntynyt Valpuri Yrjöntytär, jotka asuivat Padankosken Koivuniemessä.

Kuten edeltä isovanhempieni yhteyksistä on pääteltävissä myös vanhemmiltani löytyy yhteisiä esivanhempia.  Lähin sukuyhteys johtaa Evertin ja Rikun kautta Luopioisiin siten, että vuonna 1737 Padankoskella syntynyt Yrjö Yrjönpoika ja hänen vaimonsa Kyynärössä v. 1740 syntynyt Valpuri Yrjöntytär ovat molempien esivanhempia. Siten äitini v. 1841 Puutikkalassa syntynyt vaari Juho Yrjönpoika Niska ja isäni isän v. 1836 Kantolan Valkaman torpassa syntynyt vaari Juho Kustaa Heikinpoika olivat pikkuserkuksia.  Eri reittiä molempien esivanhempia olivat myös v. 1723 syntynyt Tuittulan Alastalon isäntä Mikko Yrjönpoika ja tämän v. 1744 Luopioisissa syntynyt vaimonsa Maria Antintytär. 

Miten vv. 1904-1905 rippilapset ovat sukua minulle?

Kullakin isovanhemmistani oli runsaasti sukuyhteyksiä tarkasteltavana olleeseen rippikoululaisten joukkoon.  Isäni isälle löytyi joukosta 57 verisukulaista (55%), isäni äidille Airille 42 (40%), äitini isälle Evertille 47 (45%) ja äitini äidille Almalle 41 (39%).  Kaiken kaikkiaan 81 yhteensä 104:stä eli noin 78% koko rippikouluokasta olen onnistunut yhdistämään sukulaisekseni eli löytämään heidän kanssaan yhteiset esivanhemmat vähintään yhtä reittiä pitkin.  

Peräti 18 näistä rippikoululaisesta oli minulle sukua kaikkien neljän isovanhempani kautta eli Kalle Vihtori Vihtorinpoika (myös. Jurva), Kalle Kustaa Männistö-Åkerman (myöh. Laakso), Salomon Salonpoika Seppälä, Heikki Puolakka, Rikhard Löfholm (myöh. Kokkala), Edvard Heikinpoika (myöh. Rantanen), Aleksi Wuorinen (myöh. Vuorinen), Rikard Uusisilta (myöh. Wuorio), Emil Boström (myöh. Männistö), Vihtori Alastalo, Wäinö Hjalmari Saarinen, Kalle Kustaa Severinpoika Jokinen, Fanny Eufrosyne Mäkinen (myöh. Kolari), Hilja Henrika Eskola, Hilma Miinantytär, Tyyne Räväsmäki (myöh. Sievo), Hilja Maria Virtanen ja Hilma Taava Oksanen (myöh. Niittymäki).

Kolmen isovanhempani kautta sukuyhteys löytyy yhteensä 16 nuoreen eli Iisakki Nieminen, Bruno August Lehtinen, Evert Wirtanen, Kustaa Adolf Lindberg (myöh. Vuorinen), Toivo Heikki Toukonen, Hugo Fabian Järvinen, Jooseppi Kivistö, August Kallt (myöh. Laine), Aarne Päiviö Seppälä, Wihtori Lager, Emma Evelina Kolari, Ida Saima Widen, Hilda Sarén-Kuudennes (myöh. Raikassaari), Maria Iisakintytär Rantanen, Ida Juhontytär Koreila (myöh. Virtanen) ja Alma Maria Alhainen (myöh. Niska)

Kahteen isovanhemmistani sukuyhteys löytyy yhteensä 21 nuorta eli Vihtori Vihtorinpoika Suontausta, Juho Paavo Mikkola, Aleksi Adolfinpoika Rosenqvist (myöh. Salokannel), Kalle Emil Benjaminpoika (myöh. Salo), Kalle Konstanpoika Luhta-Salminen, Juho Evert Rajala-Salminen, Kalle Kustaa Kant, Kalle Walfrid Wirtanen, Evert Kustaanpoika Kaaranen, Tyyne Penttilä (myöh. Lassila), Ida Paulina Erkintytär (myöh. Jokinen), Ida Maria Kallentytär Rantanen (myöh. Koskinen), Olga Maria Kyläloinen (myöh. Glad, Ilonen), Hilma Dagmar Ylhäinen, Helmi Matilda Stigell (myöh. Suhonen), Aina Iso-Nukari, Ida Nieminen, Hilma Lahtinen, Rauha Touru, Hilja Maria Martin (myöh. Mäkinen) ja Olga Ester Klemola (myöh. Koskela).

Vain yhteen isovanhempaani verisukulaisuusreitti on löytynyt 26 nuoresta eli Toivo Vihtori Perälä,         Heikki Takala, Edvard Kamp (myöh. Kamppinen), August Erikinpoika (myöh. Pesonen), Kalle Anshelm Saarinen, Kalle Emil Julin (myöh. Rantio), Linda Aleksandra Wirtanen, Hilja Maria Höglin, Alma Westerlund, Hulda Dagmar Toivonen, Juho Kustaa Marjoniemi (myöh. Vuorinen), Juho Erik Erikinpoika Ruokoja (myöh. Ruokola), Kalle Edvard Bäckström (myöh. Iloranta), Aino Amanda Miettinen, Hanna Kallentytär Hakala, Alfred Lindroos, Hanna Sakslin (myöh. Saario), Hilma Mikkola, Aino Mikkola, Manta Taava Lehtonen, Hilma Maria Peuranen (myöh. Vuorela), Hilja Willentytär Suomalainen, Heikki Hjalmar Idanpoika (myöh. Tuominen), Wäinö Matias Pitkänen, Ivar Aleksius Sirén (myöh. Vuorinen) ja Ida Maria Timgrén (myöh. Suomela).

Kovin kaukana sukulaisuudesta eivät nuo loputkaan 23 rippikoululaista kovin kaukana olleet, sillä 15:lla heistä sukulaisuusketjussa välillämme on vain yksi avioliitto eli Kalle Kustaa Kimpari, Kustaa Robert Mäkinen, Oskar Snygg-Kirkkokallio, Valfrid Mantanpoika (Eskola), Juho Richard Hääsi, Konstantin August Jaakonpoika Heikkilä, Heikki Adolf Jaakonpoika Heikkilä, Walfrid Särkijärvi, Wilhelm Kaunonen, Amanda Josefina Mantere, Hilma Maria Perälä (Salonen), Linda Maria Kallio, Hilda Armida Lähteenkorva (Salonen), Hilja Katarina Rekola ja Ida Jokinen.

Ne kahdeksan, joihin en ole löytänyt verisukulaisuutta tai vain yhden avioliiton linkkiä, ovat Kalle Kustaa Siltanen, Juho Heikki Suhonen, Kustaa Adolf Aaltonen, Viktor Puuppo, Olga Erikintytär Oila, Ida Sofia Martikainen, Hulda Amaliantytär ja Linda Maria Lindqvist. 

Kaikki me olemme sukua toisillemme

Tarkasteltavana olleen ikäluokan esivanhempia on selvitelty tyypillisesti 1700-luvun jälkipuoliskolle ja sukuyhteys löytyikin tavallisesti 5- 7 sukupolven takaa. Joissakin harvoissa tapauksissa, missä esivanhempia oli tiedossa varhaisemmalle ajalle, sukuyhteys saattoi löytyä jopa vasta 12 sukupolven takaa.  Mikäli kaikista olisi tietoa näin monen sukupolven päähän, kovin vähiin jäisi se joukko, johon verisukulaisuutta ei löytyisi.

Oma sukutaustani ei ole mitenkään tavallisesta poikkeava.  Esim. alussa mainitun keskikoululuokkani koulutovereilla monien kaikki isovanhemmat ovat asuneet Kanta-Hämeen alueella.  Väitänkin, että melkein jokainen, jolla on Hauholla 1800-luvun lopulla syntyneitä isovanhempia tai isovanhempien vanhempia, voi osoittaa suuren osan sen ajan hauholaisista sukulaisikseen.  Omalta osaltani veikkaan, että myös suuri osa tuon ajan Luopioisten asukkaista on verisukulaisiani, sillä niin monia reittejä sukupuuni johtaa myös sinne.

Pari vuotta sitten ajattelin kerätä tiedot Hauhon hautausmaalle haudatuista sukulaisistani.  Enää en edes haaveile tästä, sillä suureen osaan siellä lepäävistä vainajista löytyykin jokin verisukulaisuus.  Vaimoni taannoin ehdottikin, että voisin mennä joku yö pitämään hautausmaalle ihan omaa sukukokoustani.

Kiitokset

Suuret kiitokset niille monille harrastajille, jotka ovat koonneet Geni.com alustalle tässäkin projektissani hyödynnettyä tietoa.  Erityisen suuret kiitokset niille vapaaehtoisille, jotka ovat harrastuksenaan kuvanneet kirkonkirjojen sivuja Suomen Sukuhistoriallisen Seuran tietokantaan, missä Hauhon seurakunnan tietoja on poikkeuksellisen hyvin nähtävissä.  Kertaakaan ei minun itse ole tarvinnut käydä missään arkistossa tämän projektini vuoksi.