Adam Heiskala – Mallitalonpoika Hauhon Kirkonkylässä

Heiskalan 1860-luvulla rakennettu
päärakennus Vanharaitti 18:ssa
Eskon ja Poltin talojen välissä. 

Hauhon kirkonkylä on muodostunut kirkon ja sen läheisyydessä olleiden aikanaan merkittävien maatilojen ympärille.  Talojen omistajat ovat vaihtuneet ja taloja käytännössä viljelleet vielä useammat.  Usein on tilan hoito jäänyt heikoille, mutta vastaavasti erinomaisen kyvykkäitäkin viljelijöitä löytyy kautta historian.  Eräs mallitalonpoika on ollut Hauhon kirkonkylän Heiskalaa eli Kraataria 1700- ja 1800-lukujen taitteessa viljellyt Adam Erikinpoika Heiskala.

Hauhon historian II-osassa kerrotaan tämän Aatami Erkinpojan saavutuksista ja saamasta tunnustuksesta.  Ns. normalisoidun Aatami Erkinpoika -nimen sijasta käytän tässä nimeä Adam Heiskala.  Hauhon kirkkopihassa on Adamin Erik Johan -pojan suomenkielinen hautakivi, missä nimenä on Erik Johan Adaminpoika.  Varsinaisia sukunimiäkään ei tuolloin ollut, mutta esim.  Hauhon seurakunnan tuon ajan, tosin ruotsinkielisissä, asiakirjoissa isäntien nimet ovat muodossa etunimi-talonnimi, joten olkoon tämäkin Aatami sitten Adam Heiskala.  Ehkä kansa on käyttänyt hänestä paikallisen myöhemmän tavan mukaan nimeä ”Heiskalan Aatami”, mutta varmuutta siitä, mitä hän itse on pitänyt nimenään, emme enää saa.

Tässä kirjoituksessa kuvailen Adam Heiskalan saavutuksia, sukulaisuuksia ja jälkipolvia. Jälkipolvien yhteydessä tarkastelen myös Heiskalan talon isännyyksiä 1780-luvulta 1860-luvulle.

Heiskalan tila 1700-luvulla

Heiskalan tila on syntynyt todennäköisesti jo keskiajalla.  Heiskalan isäntiäkin tunnetaan jo 1500-luvulta.  !730-luvulta tila oli Herkepaeus -pappissuvun omistuksessa.  Heidän aikakautensa päättyi 1760-luvulla, kun Anna Kristiina Herkepaeus ja miehensä Johan Löfman muuttivat Juntulan Kivikkoon.  Tila pääsi mitä ilmeisimmin rapistumaan. 

Uutta elämää Heiskala alkoi saada, kun Mikonheikissä krouvia pitäneen entisen salpietarinkeittäjän Mikko Juhonpojan leskeksi jäänyt vaimo Kaisa Mikontytär uuden aviomiehensä Miehoilasta kotoisin olleen talollisen pojan Erik Juhonpoika Maulan kanssa asettui asumaan Heiskalaan noin vuonna 1783. 

Kaisalla oli ensimmäisestä avioliitostaan kolme lasta.   Vanhin Daniel Mikonpoika (s.1763) oli ilmeisen teräväpäinen. Hän muutti jo 1780 Hämeenlinnaan manttaalikomissaari Favorinin apulaiseksi ja toimi sittemmin mm. Lopen nimismiehenä. Daniel otti sukunimekseen Sohlman, mitä nimeä suurin osa hänen mieslinjaisista jälkipolvistaan käyttää yhä.   Nuorin tytär Ulrika eli Ulla (s. 1774) solmi v. 1800 avioliiton Kirkonkylän Toppolan rusthollarin pojan Heikki Mikonpojan kanssa ja hänestä tuli sittemmin Toppolan talon emäntä. Ullan jälkeläisistä olen kirjoittanut erikseen Toppolan suvun kuvauksessa.  Keskimmäinen lapsi Maria Mikontytär solmi avioliiton lammilaisen Adam Erikinpojan kanssa vuoden 1786 tapaninpäivänä ja Adamista tulikin lähes välittömästi Heiskalan uusi isäntä.

Miten on mahdollista, että salpietarinkeittäjän tai krouvinpitäjän lapsista tulee nimismiehiä tai isojen talojen emäntiä?  Valitettavasti lasten isän Mikko Juhonpojan sukutaustasta ei ole paljon muuta tietoa kuin, että hänen isänsä oli seppänä Kirkonkylässä ja että perhe asui pitkään Poltin talossa.  Sen sijaan äidin Kaisa Mikontyttären taustalta löytyy talonpoikia.  Kaisa itse oli syntynyt Kirkonkylän Mikon talossa, missä hänen isänsä isännöi Mikonheikiksi sanottua osuutta. Kaisan äiti Margareta Danielintytär oli syntynyt Hyvikkälän kartanossa. Mikonheikin ja Poltin perheiden välillä solmittiin myös toinen avioliitto, kun kolme vuotta Mikkoa ja Kaisaa myöhemmin Kaisan veli Daniel ja Mikon sisar Kreetta solmivat avioliiton.  Mainittakoon, että Danielin ja Kreetan poika, sittemmin Savonlinnassa lasimestarina toiminut Mikko otti kaksinkertaisen serkkunsa tavoin sukunimekseen Sohlman.  Ensimmäinen ”Syylin seppä” Daniel Juhonpoika oli myös läheistä sukua eli Kaisa Mikontyttären veljenpoika.

Mikko Juhonpojan ja Kaisa Mikontyttären suvut näyttivät olleen keskeisiä toimijoita Hauhon Kirkonkylässä. Lasten kummeista voi päätellä, että he olivat hyvissä väleissä niin käsityöläisiin, talollisiin kuin papistoonkin.

Adam Heiskala Lammilta

Adam Erikinpoika Heiskala oli syntynyt 20.12.1857 Lammin Sankolassa Knuuttilan tilalla, missä hän asui aina Hauholle muuttoon saakka.  Adamin kymmenkunta vuotta vanhempi veli Matti jäi viljelemään kotitilaa, kun isä oli kuollut v. 1778.  Kolme vuotta vanhempi sisar Maria solmi avioliiton Tuuloksen Savolan talollisen pojan Anders Abrahaminpojan kanssa ja eli Savolassa loppuelämänsä lukuun ottamatta viiden vuoden jaksoa Koskella.  Neljä vuotta nuorempi sisar Liisa solmi avioliiton Lammin Lieson Pietilän pojan Erik Erikinpojan kanssa ja oli 1800-luvun puolella Lieson Yli-Pietilän emäntä.

Kun muut sisarukset elivät jo vakiintunutta perhe-elämää, Adam jäi perheen viimeiseksi naimattomaksi lapseksi.  Vuonna 1786 Adamin ollessa 29-vuotias puoliso löytyi Hauholta.  Adam Erikinpoika ja Maria Mikontytär Hauhon Kirkonkylän Heiskalasta vihittiin tapaninpäivänä 26.12.1786, jolloin Hauholla vihittiin myös kuusi muuta paria.

Adamista tuli saman tien Heiskalan 1/3 manttaalin verotalon isäntä, missä tehtävässä hän osoittautui poikkeuksellisen menestyksekkääksi. 

Muutama vuosi myöhemmin myös Adamin äiti Kaisa Pietarintytär (Catharina Pährsdotter) muutti Lammilta Hauholle  Heiskalaan, missä hän sitten eleli elämänsä viimeiset seitsemän vuotta.

 

Saavutukset ja palkinto

Vuoden 1797 lopulla perustetun Kuninkaallisen Suomen Huoneenhallituksen Seuran (Kongliga Finska Hushålls Sällskap) eli myöhemmän Suomen Talousseuran tavoitteena oli tukea erityisesti maatalouden kehittämistä.  Eräänä toimintamuotona oli palkita ansiomitaleilla taitavia ja yritteliäitä (kunniga och driftliga) talollisia ja talojen isäntiä. 

Heiskala ja Heiskalan kivinavetta
Hauhotalon pysäköintialueelta kuvattuna

Vuoden 1801 marraskuussa pitäjänkokous päätti anoa Adam Heiskalalle e.m. kunnianosoitusta.  Adam Erikinpoika oli ollut Hauholla vasta 15 vuotta, mutta sinä aikana tehnyt vaikutuksen paikkakuntalaisiin.  Erityisesti huomiota oli herättänyt hänen rakentamansa kivinavetta, joka – varmaankin moneen kertaan kunnostettuna – on yhä pystyssä Heiskalan talon pihapiirissä.  Ehdotusta oli valmisteltu mm. niin, että seurakunnan lukkari Carl Holmberg ja Eric Johan Maula (Adamin anopin aviomies?) olivat tarkastaneet kivinavetan soveltuvuuden.  Kivinavetan erinomaisuutta oli perusteltu myös niin, että näin saatiin kiviä pois pelloilta ja metsiäkin säästettiin.  Luonnollisesti Adamia itseäänkin pidettiin muutoinkin kunnon miehenä.  Pitäjänkokouksen kirjurina oli Sappeen Alastalon omistaja Christopher von Schild.  Muita allekirjoittajia olivat puumerkeillään papiston lisäksi Henric Tarri, Henric Kartano, Eric Kimbari, Adam Pietilä, Sigfred Mässi ja Mickel Suttinen.

Talousseura päätti myöntää korkeimman tunnustuksen Adam Heiskalalle. Palkinto eli napinläpeen kiinnitettävä hopeinen ansiomitali, missä oli keskellä kuninkaan kuva, luovutettiin juhlallisesti 8.8.1802 seurakunnan läsnä ollessa jumalanpalveluksen jälkeen ja ennen pitäjänkokouksen muuta ohjelmaa.  Luovuttajana toi seuran jäsen, Hämeenlinnan jalkaväkirykmentin eversti ja ritari Gustaf Bogislav von Platen.  Aatelinen von Platen oli syntynyt Ruotsissa Tukholman länsipuolella v. 1853, mutta tullut armeijan palvelukseen Suomeen jo 13-vuotiaana. Aviopuolisokin oli löytynyt Lammin Vanhakartanosta, joten hänen voidaan olettaa tunteneen paikkakunnan olotkin varsin hyvin.

Kuten olettaa saattaa, Adam Heiskalalla oli myös muita tehtäviä. Hän vastasi mm. ranskalaisten kirkkoviinien säilytyksestä ja hankinnasta.  Vuonna 1808 hän kuitenkin katsoi, että tehtävän hoitaminen tuottaa hänelle liikaa taloudellista vahinkoa.  Siksi hän pyysi seurakuntaa valitsemaan seuraajan, joksi sitten tuli toinen kirkonkylän isäntä eli Stephan Mikkola. 

Adam Heiskala kuoli 2.5.1809 lavantautiin (nervfeber) vain 51-vuotiaana.

Adam Heiskalan jälkipolvet

Adamin ja Marian perheellä oli aluksi paljon surua. Esikoinen Carl (s. 1888) kuoli hinkuyskään vain neljän kuukauden iässä.  Toinen lapsi Maria Christina (s. 1890) kuolee nelivuotiaan isorokkoon vuoden 1794 heinäkuussa.   Kolmas lapsi Gabriel (s. 1792) kuoli isorokkoon pari kuukautta ennen sisartaan eli alle kaksivuotiaana toukokuussa 1794.  Neljäs lapsi, tytär Greta Lisa (s. 1795) selviytyi kyllä lapsuudestaan, mutta kuoli sitten juuri 21 vuotta täytettyään.  Sen jälkeen syntyneet lapset Erik Johana (s. 1797), Eeva Kristiina (s. 1800), Kaarle (s. 1802) ja Maria Leena (s. 1805) saavuttivatkin sitten aikuisiän ja kaikkien heidän sukuhaaransa näyttävät levittäytyvän edelleen, osin jopa kirjaimellisesti kautta maapallon. Tämän kirjoituksen lopussa on lueteltu Adam Heiskalan lapset ja lapsenlapset.

Adamin kuoltua Maria solmi runsaan vuoden päästä uuden avioliiton Juntulan Penttilän talollisen pojan Knut Yrjönpojan kanssa.  Maria oli tällöin 42-vuotias eikä uudessa avioliitossa syntynyt enää lapsia.  Knut Yrjönpoika toimi Heiskalan isäntänä kunnes oli aika siirtää isännyys Adamin ja Marian vanhimmalle elossa olleelle pojalle Erik Johan Adaminpojalle.

Erik Johan Adaminpoika Heiskala (s. 1797)

Viidennestä lapsesta alkaen perheen onni kääntyi.  Tuleva Heiskalan isäntä Erik Johan Adaminpoika syntyi 6.5.1797. Isänsä kuollessa hän oli vasta 12-vuotias. Rippikoulun Erik Johan kävi Venäjän vallan alkuvuosina ja pääsi ripille v. 1813.  Rippikoulun jälkeenkin hän jäi edelleen kotitaloonsa valmistautumaan tulevaan isännän rooliinsa.

Herastuomari Erik Johan Heiskalan
hautamuistomerkki kirkkopihassa

Vuoden 1825 lokakuussa Erik Johan solmi avioliiton Matkantaan Kartanon rusthollarin tyttären Eeva Leena Matintyttären kanssa.  Pariskunnalle syntyi kolmen vuoden välein neljä lasta Konstantin (s. 1826), Lusina (s. 1829), Demetrius (s. 1832) ja Olga (s. 1835).  Erik Johan Heiskala oli isänsä tapaan arvostettu yhteiskunnan jäsen mm. pitkäaikainen herastuomari.  Erik Johan Heiskala kuoli vain 52-vuotiaana 3. kesäkuuta 1849.  Hänet on haudattu kirkkopihaan lähelle Vanhanraittin puoleista porttia.  Hautakivessä teksti on suomeksi ”Tässä lepää ja odottaa Herran tuloa herastuomari Erik Johan Adaminpoika Heiskala...”

Konstantin ja Lusina muuttivat kesällä 1847 Hattulaan Pekolan Iso-Paturiin.  Lusina solmi seuraavan vuoden lopulla avioliiton Hämeenlinnalaisen Henrik Rosenqvistin kanssa. Rosenqvistit asettuivat aluksi Hämeenlinnaan, mutta muuttivat pian edelleen Helsinkiin.  Isä Erik Johan kuoli 3. kesäkuuta 1849 lavantautiin.  Muutama vuosi aiemmin leskeksi jäänyt Knut Yrjönpoika oli ikään kuin suvun vanhin Heiskalassa, mutta vastuuta talosta hänkään ei ottanut.  Sen sijaan tilalle tuli lampuotiksi Erik Heikinpoika, joka oli ollut vuoden verran torpparina Ilmoilan Honkasaaressa ja sitä ennen pidempään torpparina Lautsiassa.  Konstantin palasi kuitenkin vuoden 1951 lopulla takaisin Hauholle ja oli ilmeisesti valmis ottamaan vastuuta talonpidosta.  Kun Erik Heikinpojan poika Erik Wilhelm Erikinpoika oli vuonna 1851 solminut avioliiton Hahkialan Vasikan myllärin tyttären Maija Stina Kustaantyttären (tämän kirjoittajan isoisän isoisän sisar), koko lampuotiperhe muutti v. 1852 Hattulaan.  Sieltä Erik Wilhelm ja Maija Stina parikymmentä vuotta myöhemmin palasivat Pälkäneen kautta Hauholle Tuittulan Heikkilän isäntäpariksi.

Erik Johanin ja Eeva Leenan toinen poika Demetrius muutti pian isän kuoleman jälkeen äidin kotitaloon Matkantaan kartanoon. Knutin kuoltua hänkin kuitenkin palasi Heiskalaan v. 1852.  Vuonna 1856 hän kuitenkin siirtyi uudelleen Matkantaan Kartanoon ja sieltä sitten edelleen Tuulokseen.  Kun kumpikaan veljeksistä ei ottanut varsinaista isännyyttä Heiskalasta, annettiin vastuu jälleen lampuotille.  Nyt Heiskalan lampuotiksi tuli Kyttälän Seppälän tilan lampuoti Juho Matinpoika. Kuitenkin jo kahden vuoden kuluttua hän siirtyi torppariksi Juntulaan Pajuen torppaan.  Vuonna 1858 taloon tuli uusi lampuoti Erik Erikinpoika Lautsian Myllymäen torpasta. Erik Erikinpoika ja vaimonsa Eva Maria Hammarberg hoitivat Heiskalaa kuitenkin vain kolmen vuoden ajan ja muuttivat vuonna 1861 muonatorppareiksi Kokkilaan. Heiskala siirtyi tällöin naapurin, Erik Poltin omistukseen.  Vuosikymmenen lopulla Heiskalan emännäksi tuli Sääksmäellä syntynyt Erik Poltin serkku Ulla Juhontytär eli taas kerran kirkonkylän talojen asukkaat olivat läheistä sukua toisilleen. Nykyinen Heiskalan päärakennus lienee rakennettu Erik Poltin omistuksen alkuvaiheessa.

Mitä ilmeisimmin omistuksen muuttumisen yhteydessä Konstantin muutti Joen kylään Joen verotaloon v. 1861. Hänet mainitaan aluksi omistajaksi, mutta vuodesta 1865 vuokraajaksi, mutta jo v. 1866 Portaan Suttisen talolliseksi.  Konstantin oli jo 40-vuotias ”vanha poika”, kun hän solmi avioliiton kymmenen vuotta nuoremman Sotjalan Puljuksen torpparin tyttären Amanda Erikintyttären kanssa. Talon pito Suttisellakaan ei jatkunut pitkään, sillä vuonna 1873 vuorossa oli muutto Okerlan Melkkalan Lehdonpään torppaan (tämän kirjoittajan isoisän isoisän torppariksi!).  Vuonna 1877 löytyi sitten vihdoin pysyvä asuinpaikka, kun Konstantin perheineen muutti Joen kylään Huvilan torppaan. 

Demetrius palasi vuonna 1860 takaisin Hauholle ja hänelle erotettiin Heiskalan kohdalta aivan Hauhonselän rannasta Vähä-Lahden torppa.  Muuttoa edisti varmaan sekin, että naapurista Eskon talosta löytyi puolisoksi piika Henriikka Kallentytär.  Varsinaisia sukunimiä ei vielä ollut, mutta 1880-luvulla Demetrius otti sukunimekseen Salonen.  Hauholaiset tunsivat Demetriuksen todennäköisesti nimellä Metru, sillä Demetrius Salosen rantaan rakentama – myöhemmin laajennettu – talo tunnetaan yhä Metrun talona.  Demetriuksen kaksi tytärtä löysivät aikanaan aviopuolisot samassa Vähä-Lahden torpassa asuneen räätäli Karl Näsmanin pojista.  Demetrius Salonen ja Karl Näsman olivat myös keskenään kolmansia serkkuja yhteisinä esivanhempina 1700-luvun alkupuoliskolla Poltissa asunut seppä Juho Martinpoika ja vaimonsa Maria Eliaantytär.  Liitot ovat olleet ilmeisen onnistuneita, sillä heidän jälkikasvustaan löytyy elämässään menestyneitä henkilöitä. Mm. tunnetun Ars Fennica -palkinnon taustalla olevan säätiön perustaja Pertti Niemistö oli näiden kahden hauholaismökkiläisen jälkeläisiä.  Isänsä Juhani Korpivaaran perustaman Korpivaara Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Paavo Korpivaara oli puolestaan toisen tytär-poika -avioparin jälkipolvia.

Erik Johan Heiskala ja vaimonsa Eeva Leenan nuorimmainen, tytär Olga Erikintytär oli äidin kuollessa 10-vuotias ja isän kuollessa 14-vuotias. Niinpä hän asuikin enonsa luona Matkantakana parin vuoden ajan rippikouluikäisenä.  Vuonna 1852 hän muutti kuitenkin takaisin Heiskalaan.  Vuonna 1855 Olga vihittiin Tuuloksen Pohjoisista kotoisin olevan pitäjännahkuri Karl Rickmanin kanssa.  He asuivat aluksi Tuuloksessa, missä heille syntyivät myös tyttö ja poika.  Vuonna 1864 perhe muutti isän työn perässä Heinolaan, missä Olgakin sitten asui kuolemaansa eli vuoteen 1912 saakka.  Jälkikasvua löytyy eri puolilta Suomea, mutta erityisesti Hilma Helena tyttären jälkipolvet ovat levinneet niin Eurooppaan, Afrikkaan kuin Amerikkaankin saakka. 

Eeva Kristiina Adamintytär Anttila (s. 1800)

Eeva Kristiina Adamintytär syntyi uuden vuosisadan puolella 26. tammikuuta 1800.  Hän asui kotonaan yli 30-vuotiaaksi. Marraskuussa 1829 Eva Kristiina solmi avioliiton itseään toista kymmentä vuotta vanhemman Vanajan Idänpään Anttilan rusthollarin, herastuomari Erik Kaarlenpojan kanssa. Erikin ensimmäinen vaimo Anna Henrikintytär oli kuollut vain seitsemän kuukautta aiemmin, mutta lapset tarvitsivat uutta ”äitiä”. Muutto nykyisin Hämeenlinnaan kuuluvaan Idänpäähän on kuitenkin kirjattu vasta helmikuulle 1830.

Erik Anttilan ja Eeva Kristiina Adamintyttären lasten jälkipolvia ei ole likimainkaan kaikilta osin tiedossani.  Tunnetuista jälkeläisistä merkittävin lienee kirjailija Veijo Meri, joka oli Erikin ja Eeva Kristiinan pojan, perheellisenä Hausjärven Ryttylässä asuneen Heikki Kustaa Uittamon tyttären pojan poika. Veijo Meri oli siis Adam Heiskalan jälkeläinen viidennessä polvessa. 

Kaarle Adaminpoika Laurila (s. 1802)

Kaarle Adaminpoika (Carl Adamsson) syntyi Heiskalassa 19. elokuuta 1802, joten hän ei ollut isänsä kuollessa täyttänyt vielä seitsemää vuotta.  Kirkonkirjojen perusteella pojan elämä näytti kuitenkin sujuneen ilman ongelmia. Ripille hän pääsi v. 1819 ja senkin jälkeen asui edelleen kotitalossa. Vasta yli 30-vuotiaana hän muutti huhti-toukokuussa 1834 Tyrvännön Retulan Laurilaan avioituakseen Laurilan tyttären Ulrikan eli Ullan kanssa.  Ulla oli vasta 17-vuotias, mutta lapsi oli jo tulossa. Ullan isä oli jo kuollut ja vanhempi sisar siirtynyt emännäksi Lusin kartanoon, joten Kaarle Adaminpojasta tuli saman tien Laurilan isäntä ja rusthollari.

Kaarle ja Ulrika saivat yhteensä kuusi lasta.  Vanhin lapsi Ulrika (s. 1835) solmi avioliiton Mälkiäisten Parkkarin rusthollarin kanssa, mutta jostain syystä heidän perheensä joutui muuttamaan Parkkarista pois jo muutaman vuoden kuluttua. Asuttuaan jaksoja Pälkäneellä ja eri paikoissa Tyrvännössä, he kuitenkin palasivat Retulan Laurilaan, missä Ullakin sitten eli elämänsä 15 viimeistä vuotta.  Pojista vanhin Konstantin (s. 1836) solmi v. 1862 avioliiton Luopioisten Lemmettylän rusthollarin tyttären Maria Juhontyttären kanssa. Nuoripari asettui aluksia Tyrvännön kirkon lähelle Suotaalan Heikkilän rustholliin, mutta muuttivat sitten v. 1871 Suotaalan Siukolan rustholliin. Siukolassa Konstantin sitten asuikin kuolemaansa v. 1906 saakka. 

Oskari (s. 1838) solmi avioliiton hauholaisen Portaan Jokelan talollisen tyttären Eveliina Matintyttären kanssa. Lapsettomaksi jäänyt pariskunta asui ensin Portaan Jokelassa ja sitten Joen kylässä, mutta muuttivat sitten v. 1871 Tyrväntöön Suotaalan Heikkilän rustholliin.  Oskari kuoli Heikkilässä v. 1902. 

Edvard (s. 1841) jäi aikanaan vastaamaan isänsä jälkeen Retulan Laurilan rusthollista.  Vuonna 1871 hän solmi avioliiton hauholaisen Kokkilan Iso-Köykän tyttären Hilda Justiina Wilhelmintyttären kanssa.  Mainittakoon, että heidän v. 1887 heidän poikansa Viljo peri aikanaan enonsa Adolf Heikkilän Kalailan Heikkilän tilan. Kalailan Heikkilän Laurilat ovat siis tätä kautta Adam Heiskalan jälkeläisiä.  

Wilhelmina (s. 1844) solmi v. 1864 avioliiton Suotaalan Hannukkalan rusthollarin Matti Matinpojan kanssa. Asuttuaan 11 vuotta Hannukkalassa perhe muutti v. 1875 Vanajaveden toiselle puolelle Mälkiäisten Kellaan. Täällä he asuivat aina vuoteen 1896, jolloin muuttivat Mälkiäisten Taposeen, mistä sitten on perua jälkipolvien sukunimi Taponen. Mm. Hauhon kirkonkylän Wanhan Raittin puuhamies Matti Taponen on  tässä sukuhaarassa Adam Heiskalan jälkeläisiä.  

Nuorin lapsista Maria Sofia (s.1846) solmi vuoden 1871 lopulla avioliiton Suotaalan Mattilan talollisen Kustaa Adolf Heikinpojan kanssa ja hänestä tuli emäntä Mattilan taloon.  Heidän tyttärensä Alina solmi v. 1912 avioliiton Hauhon Aikkolan isännän Aleksi Mattilan kanssa.  Siten mm. Aikkolan Mattilat ovat Adam Heiskalan jälkeläisiä tässä sukuhaarassa.

Kaarle Adaminpojan sukuhaara on laaja. Pelkästään Geni.com alustaltakin löytyy yli sata vuotta sitten syntyneitä jälkeläisiä yli 200. 

Maria Leena Adamintytär Kapakka (s. 1805)

Maria Leena Adamintytär syntyi Heiskalassa 19.4.1805 eli hän oli nelivuotias Adam-isän kuollessa.  Vain 18-vuotiaana 1833 hän solmi avioliiton Kirkonkylän Kapakan talon talollisen pojan Juho Erikinpojan kanssa.  Heille syntyi neljä lasta Edvard Emertius (s. 1826), Erik Johan (s. 1828), Oskari (s. 1830) ja Emil (s. 1833).  Maria Leena ehti olla Kapakan emäntänä 40-vuotta kunnes kuoli 58-vuotiaana ummetukseen.

Kapakan perheen esikoinen Edvard Demetrius (tai Edvard Emertius kuten hänen nimensä Hauhon rippikirjoissa on kirjoitettu) lähti koulutielle jo ennen rippikoulua.  Ilmeisesti tavoitteena oli pappisura ja niinpä hän otti pian rippikoulun jälkeen sukunimekseen Cavén.  Edvard Demetrius suoritti pappitehtävät mahdollisen tutkinnon Sacri Ministerii Candidat, mutta varsinaista pappistehtävää hän ehti hoitaa vain kolmisen vuotta ensin kirkkoherran apulaisena vv. 1859-1861 Lammilla ja vv. 1861-1862 Jämsässä.  Tämä jälkeen hän kuitenkin palasi kotiinsa Hauholle, missä kuoli vain 36-vuotiaana.

Toinen poika Erik Johan lähti 16-vuotiaana Hämeenlinnaan kauppias Alexander Kuriloffin oppipojaksi ja otti veljensä tapaan sukunimekseen Cavén. Rippikoulunkin Erik Johan kävi Hämeenlinnassa, mutta pian sen jälkeen v. 1845 hän muutti Kristiinankaupunkiin. Sieltä hän palasi kirjakauppiaan tittelillä Kapakkaan v. 1853.  Erik Johan Cavén kuoli 11.5.1868 lavantautiin, mistä taudista hauholainen historioitsija, rovasti Wilhelm Palmroth käytti myöhemmin kuvaavasti myös nimeä nälkäkuume. 

Nuorimmainen Emil ryhtyi myös maakauppiaaksi ja otti vasta 1860-luvulla sukunimekseen Cavén.  Emil kuoli vain kolme päivää Erik-veljensä jälkeen 14.5.1868.  Vajaa vuosi poikien kuoleman jälkeen kauppiaaksi Kapakkaan tulikin sitten Gustaf Adolf Silvander. Naituaan jo tulovuotensa lopulla naapuri Toppolan tyttären Silvander jäikin Hauholle pitkäaikaiseksi kauppiaaksi.

Ainoa sukua jatkanut Maria Leena Adamintyttären pojista oli Oskari. Veljistään poiketen Oskari ei koskaan ottanut sukunimeä Cavén, vaikka hänen lapsensa sittemmin niin tekivätkin.  Oskari näytti omistautuneen tilan viljelylle. Vasta kypsässä 55-vuoden iässä vuonna 1885 hän solmi avioliiton itseään 30 vuotta nuoremman Vitsiälän Hannulan tyttären Maria Karoliina Villentyttären kanssa.  Oskari ja Maria saivat tyttären ja kaksi poikaa. Nuorin poika Edvard Emil syntyi päivä sen jälkeen, kun Oskari oli kuollut keuhkokuumeeseen 4.6.1890.  Lapset ryhtyivät aluksi käyttämään sukunimeä Cavén, mutta tytär Linda Maria ja poika Edvard Emil suomensivat sen nimeksi Kaunola.  Linda kuitenkin palasi nimeen Cavén.  Vuonna 1888 syntyneen Oskari Oskarinpoika Cavénin ja siten myös Adam Heiskalan jälkeläisiä asuu yhä Hauholla Kirkonkylässä ja Okerlassa.

Lopuksi

Vaikka Adam Heiskala viljeli Hauholla Heiskalan taloa vain parikymmentä vuotta, hänen vaikutuksensa on ollut pysyvää.  Toiminta mallitalonpoikana on oma asiansa, mutta jälkeläistenkään merkitystä ei voi väheksyä.  Aikuisikään eläneistä lapsista vanhin jatkoi mallikelpoisesti Heiskalan talon pitoa.  Toisesta pojasta tuli ”iso isäntä” Retulan Laurilaan.  Molemmista tyttäristä tuli isojen talojen emäntiä, toisesta Vanajaan ja toisesta Hauholle.  Moniin taloihin ja ammatteihin on Adamin perintöä kulkeutunut seuraavien sukupolvien aikana.

 LÄHTEITÄ:

Tiina Miettinen & Anneli Mäkelä-Alitalo, Hauhon historia II, Hauho-Seura ry, 2009, ss. 478-480.

Seurakuntien digitoidut kirkonkirjat Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Seuran sivuilla.

Hauhon pitäjänkokousten pöytäkirjat, ks. http://digihakemisto.net/aineisto/1154544586

Satu Juuska y.m., Rakennusinvenmtointi Hauhon Vanhalla raitilla, Kehittämiskeskus Oy Häme, 2012,

 

TAULUKKO: Adam Heiskalan lapset ja lapsenlapset puolisoineen.

1. Adam Erikinpoika Heiskala s. 20.12.1757, Knuuttila, Sankola, Lammi; k. 2.5.1809, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho

└ +Maria Mikontytär Heiskala s. 18.1.1768, Kirkonkylä, Hauho; k. 22.10.1845, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; v. 26.12.1786, Hauho

2. Carl Adamsson Heiskala s. 21.9.1788, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; k. 28.1.1789, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho

 

2. Maria Christina Adamsdotter Heiskala s. 21.2.1790, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; k. 7.7. 1794, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho

 

2. Gabriel Adaminpoika Heiskala s. 10.8.1792, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; k. 7.5.1794, Heiskala, Kirkonkylän, Hauho

 

2. Reetta Liisa Adamintytär Heiskala s. 1.2.1795, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; k. 4.2.1816, Heiskala, Kirkonkyä, Hauho

 

2. Erik Johan Adaminpoika Heiskala s. 6.5.1797, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; k. 3.6.1849, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho

└ +Eeva Leena Matintytär Heiskala s. 10.1.1804, Kartano, Matkantaka, Hauho; k. 10.7. 1838, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; v. 19.10.1825, Hauho

3. Konstantin Erkinpoika Huvila s. 2.9.1826, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; k. 25.8.1906, Joki, Hauho

└ +Amalia Eerikintytär Huvila s. 30. marraskuuta 1836, Sotjala, Pulju, Hauho; k. 21.3.1907, Joki, Huvila, Hauho; v. 31.12.1866, Hauho

3. Lusina Erkintytär Rosenqvist s. 14.1.1829, Hauho

└ +Heikki Hermanninpoika Rosenqvist s. 29.7. 1827, Mierola, Hattula

3. Demetrius Erikinpoika Salonen s. 21.12.1832, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; k. 11.12.1915, Rekola, Kirkonkylä, Hauho

└ +Henrika Kallentytär Salonen s. 18.3.1830, Lahdentaka, Tyrväntö; k. 27.2.1891, Hauho; v. 11.4. 1860, Hauho

3. Olga Erkintytär Richman s. 6.6.1835, Heiskala, Kyrkby, Hauho; k. 10.6.1912, Heinola

└ +Carl Adamsson Rickman s. 4.4. 1824, Tuulos; k. 17.1.1901, Heinola; v. 3. marraskuuta 1855, Hauho

 

2. Eeva Kristiina Adamintytär Anttila s. 26.1.1800, Hauho; k. 1.3.1859, Anttila, Tyllilä, Vanaja

└ +Erik Kallenpoika Anttila s. 29.8.1787, Anttila, Idänpää, Vanaja; k. 18.8.1842, Anttila, Tyllilä, Vanaja; v. 29. marraskuuta 1829, Hauho

3. Nicolai Ericsson Anttila s. 6.12.1830, Anttila, Tyllilä, Vanaja

3. Oskari Erikinpoika Anttila s. 14.2.1833, Anttila, Idänpää, Vanaja

3. Vilhelmiina Erikintytär Anttila s. 5.9.1835, Anttila, Tyllilä, Vanaja

└ +Anders Fredrick Oscar Andersson Gillberg s. 18.5.1840, Hämeenlinnan; v. 6. marraskuuta 1862, Hämeenlinna

3. Olga Erikintytär Anttila s. 5.9.1835, Anttila, Tyllilä, Vanaja

3. Heikki Kustaa Erikinpoika Uittamo s. 16.1.1839, Anttila, Idänpää, Vanaja; k. 2.4. 1906, Uittamo, Ryttylä, Hausjärvi

└ +Hedvig Kustaantytär Uittamo s. 5.3.1831, Ryttylä, Uittamo, Hausjärvi; v. 15.2.1857, Uittamo, Ryttylä, Hausjärvi

3. Eufrosyne Erikintytär Anttila s. 30.8.1841, Anttila, Tyllilä, Vanaja; k. 5.6.1846, Anttila, Idänpää, Vanaja

 

2. Kaarle Adaminpoika Laurila s. 19.8.1802, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; k. 24.9.1867, Laurila, Retula, Tyrväntö

└ +Ulrika Juhantytär Laurila s. 19.12.1816, Retula, Tyrväntö; k. 2.2.1880; v. 10.7. 1834, Tyrväntö

3. Ulriikka Lusiina Kallentytär Laurila s. 23.1.1835, Laurila, Retula, Tyrväntö; k. 12.1.1903, Laurila, Retula, Tyrväntö

└ +Juho Heikki Juhonpoika Parkkari s. 3.2.1837, Parkkari, Mälkiäinen, Tyrväntö; k. 10.12.1907, Retula, Tyrväntö

3. Konstantin Kaarlenpoika Siukola s. 20.8.1836, Laurila, Retula, Tyrväntö; k. 20.1.1906, Siukola, Suotaala, Tyrväntö

└ +Maria Miina Juhontytär Siukola s. 6.1.1846, Lemmettylä no 1, Luopioinen; k. 30.3.1929, Tyrväntö; v. 14.3.1862, Luopioinen

3. Oskari Kallenpoika Heikkilä s. 2.3.1838, Retula, Laurila, Tyrväntö; k. 2.9.1902, Heikkilä, Suotaala, Tyrväntö

└ +Eveliina Matintytär Heikkilä s. 22.1.1835, Jokela, Porras, Hauho; k. 11.12.1905, Heikkilä, Suotaala, Tyrväntö

3. Edvard Kaarlenpoika Laurila s. 14.6.1841, Laurila, Retula, Tyrväntö; k. 28. marraskuuta 1906, Laurila, Retula, Tyrväntö

└ +Hilda Justina Wilhelmintytär Laurila s. 13. marraskuuta 1850, Iso-Köykkä, Kokkila, Hauho; k. 4.10.1926; v. 1871

3. Maria Sofia Kaarlentytär Laurila s. 8.10.1846, Laurila, Retula, Tyrväntö; k. 2.3.1904, Mattila, Suotaala, Tyrväntö

└ +Kustaa Aadolf Heikinpoika Mattila s. 29.8.1848, Suotaala, Mattila, Tyrväntö; k. 28.7. 1926, Suotaala, Mattila, Tyrväntö; v. 29.12.1871, Retula, Laurila, Tyrväntö

3. Wilhelmina Kaarlentytär Taponen s. 9.8.1844, Retula, Laurila, Tyrväntö; k. 28.10.1913, Laurila-Taponen, Mälkiäinen, Tyrväntö

└ +Matti Matinpoika Taponen s. 26. marraskuuta 1840, Suotaala, Hannukkala, Tyrväntö; k. 2.12.1909, Taponen, Mälkiäinen, Tyrväntö; v. 21.4. 1864, Tyrväntö

 

2. Maria Leena Adamintytär Kapakka s. 19.4. 1805, Heiskala, Kirkonkylä, Hauho; k. 17.3.1873, Kapakka, Kirkonkylä, Hauho

└ +Juho Erikinpoika Kapakka s. 10.9.1796, Hauho; k. 10.6.1881; v. 6. marraskuuta 1823

3. Edvard Demetrius Juhonpoika Cavén s. 28. marraskuuta 1826, Kapakka, Kirkonkylä, Hauho; k. 8. marraskuuta 1863, Hauho

3. Erik Juho Cavén s. 24.12.1828, Kapakka, Kirkonkylä, Hauho; k. 11.5.1868, Kapakka, Kirkonkylä, Hauho

3. Oskari Juhonpoika Kapakka s. 27.12.1830, Kirkonkylä, Kapakka, Hauho; k. 4.6.1890, Kapakka, Kirkonkylä, Hauho

└ +Maria Karoliina Villentytär Kapakka s. 18.9.1861, Haukka, Vitsiälä, Hauho; k. 11.10.1905, Kapakka, Kirkonkylä, Hauho; v. 23.2.1885
3. Emil Juhonpoika Cavén s. 20.6.1833, Kapakka, Kirkonkylä, Hauho; k. 14.5.1868, Kapakka, Kirkonkylä, Hauho