SENTTAALI - Tarinaa entisajan ihmisistä ja tapahtumista

Hauhon Kirkonkylän 1700- ja 1800-luvun asukkaita tutkiessani on jäänyt mieleen kolme samankaltaista ruotsinkielistä sukunimeä.  Varsinaisia periytyviä sukunimiä ei Hauholla ollut tapana käyttää ja kun sukuyhteydetkin jäävät usein epäselviksi, on jokseenkin mahdoton saada lopullista selvyyttä siitä, oliko näillä kolmella samankaltaisella nimellä jotain yhteyttä toisiinsa vai oliko samankaltaisuus vain sattumaa. Nederberg Hauhon Kirkonklylän Mikkolan isäntä 1700-luvun alkupuolella käytti nimeä Håkan Nederberg.   Håkan Nederberg oli Kirkonkylän Mikkolan isäntänä 1700-luvun alkupuolella.   Ei ole tietoa, mistä Håkan oli tullut tai mistä sukunimensä saanut.   Kun Håkan ja vaimonsa Anna saivat vain kolme tytärtä, sukunimen kantajaa ei seuraavassakaan sukupolvessa ollut.   Vanhin tytär Margareta solmi avioliiton Sappeen Kirmulan pojan Kustaa Yrjönpojan kanssa jahänestä tuli äitinsä jälkeen kotitalon emäntä.   Toinen tytär solmi avioliiton Tuittulan Nukarin pojan, Härkäpaeus sukuun kuulune

Hauhon Kirkonkylän vanha raitti. Porrin talo vasemmalla kirkontornia kohti ja Heiskala ensimmäinen valkoinen talo oikealla. Maatiloja on ostettu ja myyty kautta historian. Pääsääntönä näyttää olleen, että perhetilojen uudet omistajat ja varsinkin itse taloa hoitavat isännät löytyivät lähiseudun maaseutuyhteisöistä.  Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1800-luvun lopulla.   Silti voidaan pitää poikkeuksellisena, että porvoolainen kauppiaan poika päätyi maanviljelijäksi Hauholle. Tässä tarinassa käsitellään Rothin perhettä lähinnä aikavälillä 1850-1920 julkisesti saatavissa olevat asiakirjat lähteinä. Porvoolainen kauppias Carl Israel Roth (1828-1882) Carl Israel Roth syntyi v. 1828 Loviisassa upseeriperheeseen. Parikymppisenä hän pestautui kauppapalvelijaksi paikalliselle kauppiaalle.   Oltuaan jonkin aikaa töissä myös toisella loviisalaisella kauppiaalla hän muutti kauppiaaksi Porvooseen vuonna 1857. Samassa talossa oli piikana Catharina Charlotta Lindholm.   Catharina synnytti vuo

Sukuketjun esivanhempien asuinpaikat aikajärjestyksessä 1. Hauho, Kirkonkylä 2. Sysmä. Rapala 3. Padasjoki Virmaila 4. Padasjoki, Syrjäntaka 5. Padasjoki, Auttoinen 6. Luopioinen, Kuohijoki 7. Luopioinen, Kouvala 8. Kuhmalahti, Haapasaari 9. Hauho, Kokkala Karttapohja: Kartta Suomen lääninrajoista v. 1875   Kun ympäri käydään, yhteen tullaan! Kun omat esivanhempani oli selvitetty kaikilta osin 1700-luvun puolelle, ehdin jo vetää johtopäätöksen, että ei minun esivanhemmistani löydy kuninkaallisia eikä edes aatelisia tai vikamiehiä. Kaikki näyttivät olleen renkejä, piikoja, torppareita, sotilaita ja jokunen talollinen.  Sukututkimusharrastuksessa tulee kuitenkin helposti vastaan yllätyksiä.  Harrastajien yhteistyön avulla pikku hiljaa tuntuu löytyvän lisää esivanhempiakin jopa keskiajalle saakka.  Varsinainen yllätys oli, kun huomasin, että 1500-luvulla Hauhon kirkkoherrana ollut Söfring Persson tai suomalaisittain Severinus Pietarinpoika Juusten oli esi-isäni 15. polvessa.  Hauhon kirkk

Hauhon kirkonkylän talojen asukkaita tutkiessani on pistänyt silmiin, että syntyneiden lasten luettelossa 1820-luvulla nimi Erik Aholin tulee vastaan todella usein.  Kaikkiaan näitä kummintehtäviä vuosien 1819 ja 1828 välillä näytti olevan 28. Saattaa tuosta tämän tarinan lopusta löytyä nykypäivänkin hauholaisten esivanhempia.   Vaan kuka mahtoi olla tämä Hauhon Kirkonkylässä syntynyt Erik Aholin, jota niin monta kertaa haluttiin lapsen kummiksi? Aloitetaan tarina Luopioisista edellisen vuosisadan puolivälistä. Suku Luopioisten Mustilahden Aholasta  Jo ennen 1700-luvun puoliväliä Luopioisten Niemikunnan eli Mustilahden Aholassa elää Yrjö Laurinpojan ja Kaisa eli Kaarina Paavontyttären suurperhe.    Yrjö ja Kaisa vihitään v. 1742. Molemmat ovat vihittäessä leskiä eli avioliitto on molemmille toinen. Yksi uusperheen lapsista on Erik, joka on merkitty syntyneeksi v. 1746.   Erikin syntymästä ei ole merkintää, mutta koska Erik on listattu perheen muiden lasten kanssa samassa luettelos