Sukulaiseni Tuuloksessa 1800-luvun lopulla

Kolme neljästä 1800-luun lopulla Tuuloksen seurakunnassa synteneestä lapsesta oli sukulaisiani! Olen aiemmin tässä blogisarjassa selvitellyt, miten synnyinpitäjäni Hauhon seurakunnassa ja sen entisessä kappeliseurakunnassa Luopioisissa vuonna 1889 syntyneet olivat minulle sukua.  Tämän hetken tilanne on, että tässä kahden isovanhempani ikäluokassa Hauholla syntyneistä 117 lapsesta 83% olen pystynyt osoittamaan verisukaulaisikseni eli että meiltä löytyy yhteisiä esivanhempia.  Luopioisissa syntyneistä 121 lapsesta, olen löytänyt sukulaisuuden peräti 86%:iin.  Tällä kertaa tarkastelen Hauhon toisen entisen kappeliseurakunnan Tuuloksen samaa ikäluokkaa.

Esivanhempani Tuuloksessa

Pohjoisten myllyn alue vuonna 1702, jolloin suoran
isälinjani esivanhempia jo olivat Alamyllyllä mylläreinä.

Suora isälinjani johtaa 1700-luvulla Tuulokseen.  Isoisäni isoisän isoisä, Tuuloksen Pohjoisten Alamyllyllä (lähellä nykyisten 10 ja 12 teiden risteystä) syntynyt Kalle Juhonpoika ja vaimonsa Pohjoisten Raukolassa syntynyt Katariina Juhontytär muuttivat vuonna 1790 Hauholle Vuolujoen varteen Vasikan myllylle.  Vasikan mylläreinä suku viihtyi noin 60 vuotta.  Ilmoilan ja Okerlan kautta isoisäni isä asettui aivan 1800-luvun lopulla Hauhonselän rannalle Kokkalan kylään. Kylän nimestä otettu sukunimi vakiintui sitten 1900-luvun alussa pysyväksi sukunimeksi.

Sama isälinjaista sukua oli ollut Alamyllyn mylläreinä ainakin neljässä polvessa, varhaisimpana tiedossani olevista Perttu Sipinpoika 1600-luvun puolella.  Kun näin monta sukupolvea esivanhempiani on asunut Tuuloksessa ja kun suuri osa jälkeläisistä jäi yleensä lähiseuduille, oli odotettavissa, että 1800-luvun lopulla syntyneissäkin täytyy olla sukulaisiani. 

Vesireitit Pyhäjärven kautta Hauholle ja Kuohijärven kautta Luopioisiin ovat olleet luonnollisia kulkusuuntia.  Ylinen Viipurintie Hämeestä Viipuriin on kulkenut Hauhon ja Tuuloksen kautta.  Samoin nykyisen 12-tien reittejä seuraillen on löytynyt kulkureittejä iät ajat. Ovatpa lukuisat niin omat kuin vihollisenkin sotajoukot kulkeneet tätä reittiä paikallisten asukkaiden vaivaksi ja tuhoksi (viimeksi keväällä 1918).  Hauhon ja Tuuloksen rajan molemmin puolin on ollut useita isoja kyliä, mm. Sotjala ja Eteläinen Hauholla sekä Suttila, Syrjäntaka ja Pohjoinen Tuuloksessa ovat olleet niin lähellä toisiaan, että esim. piiat ja rengit ovat sujuvasti vaihtaneet palveluspaikkaa rajan yli.  Kun esivanhempani kaikissa sukuhaaroissa ovat asuneet lähiseuduilla ainakin 1700-luvun puolelle ja osin keskiajallekin saakka, on selvää, että myös muiden esivanhempieni jälkeläisiä on päätynyt asukkaiksi Tuulokseen. 

Vuonna 1889 syntyneiden ikäluokka Tuuloksessa

Isäni isä ja äitini äiti olivat syntyneet Hauholla vuonna 1889, mikä on ollut pääsyynä kiinnostukseeni selvittää, miten heidän kanssaan samana vuonna syntyneet ovat sukua heille ja siten minullekin.  Tuona vuonna syntyneistä on ollut saatavissa hyvin tietoa mm. Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen puitteissa digitoiduista asiakirjoista.  Heidän elämänsä alkuvuosia on pystynyt seuraamaan lähes kaikkialta Suomessa.  Myös heidän esivanhemmistaan löytyy digitoituja asiakirjoja.

Vuonna 1889 Tuuloksessa syntyi elävänä 44 lasta, mikä on varsin hyvin suhteessa isompien Hauhon ja Luopioisten syntyneisiin.  Tyttöjä syntyneissä oli 20 ja poikia 24.  Lähes puolella lapsista ei isällä ollut käytössä sukunimiä eli heidät kohdistettiin vanhempiinsa vain patronyymin tai matronyymin avulla.  Vain yksi lapsi oli syntynyt avioliiton ulkopuolella niin, että isä ei ole tiedossa.

Lasten vanhemmista17:lla molemmat vanhemmat olivat syntyneet Tuuloksessa eli suhteellisesti samaa suuruusluokkaa kuin Hauholla ja Luopioisissa. Vastaavasti 9:llä eli noin 20%:lla kumpikaan vanhemmista ei ollut syntynyt Tuuloksessa.  Tämä on Hauhoon ja Tuulokseen verrattuna kaksinkertainen osuus, mutta pienen lukumäärän vuoksi ei välttämättä merkitsevä ero.   Vain isä oli syntynyt Tuuloksessa 7 lapsella ja vain äiti 11 lapsella.   Vuonna 1889 Tuulos oli vielä samanlainen maatalouspitäjä kuin Hauho ja Luopioinen. Ajokaluteollisuus oli vasta aluillaan.  Ajokaluteollisuuden  kukoistuskaudella 1900-luvun alkupuolella väestörakenne oli varmasti jo erilainen, kun työpaikkoja oli tarjolla paljon muualtakin tulleille.

Lapsikuolleisuus oli yhä merkittävää. Alle kaksivuotiaina kuoli lapsista neljä ja sen jälkeen alle 25-vuotiaina vielä toiset neljä.   Vaikka Tuulos oli keväällä 1918 ankarien taistelujen näyttämönä, vain yksi tästä ikäluokasta menehtyi taistelujen tai vankeuden seurauksena. Ennen 25 ikävuotta lapsista 14 muutti paikkakunnalta pois.  Tuuloksen sisäisiä muuttoja ei tässä ole laskettu, mutta vain harvat pystuivät jäämään asumaan synnyinkotiinsa. 

Sukulaisuuden selvittäminen Geni.com alustaa hyödyntäen

Geni.com alusta on apuväline, mihin harrastajat yhteistyössä kokoavat yhteistä ”maailman sukupuuta” tai ”isoa puuta”.  Sukupuun rakentaminen on aloitettu jo vuonna 2007 ja maailmanlaajuisesti sieltä löytyy jo lähess 200 miljoonan henkilön tietoja.  Vähitellen mukaan on tullut myös suuri määrä suomalaisia harrastajia. Tällä hetkellä esim. Tuuloksessa asuneita edesmenneitä alustalta löytyy jo ainakin yli 4000. Tässä käsitellystä ikäluokasta noin 60%:lla löytyi Geni.com alustalle jo aiemmin tallennettuja tietoja.  Kun Hauhon ja Luopioisten alueen sukujen osalta löytyy muutama ennen kaikkea näiden alueen sukujen tutkija ja tietojen tallentaja.  Tuuloksen sukuihin keskittynyttä ”genittäjää” ei ilmeisesti ole, vaan tietoja alustalle ovat tallentaneet lukuisat eri henkilöt.  Olen itse tarkistanut ja täydentänyt aiemmin tallennettuja tietoja kahden, usein useammankin sukupolven ajalta.  Puuttuneiden lasten kohdalla olen pyrkinyt tekemään heille sukupuita niin pitkälle kuin se on digitoitujen kirkonkirjojen avulla ollut mahdollista tai kun olen osunut alustalla jo valmiina oleviin esivanhempiin.

On syytä muistuttaa tässäkin, että nykyisten tietosuojasäädösten aikaan Geniinkään ei tule lisätä tietoja elävistä henkilöistä, elleivät nämä itse anna siihen lupaa.  Siitä syystä esim. lähes kaikki yhteiseen sukupuuhun kirjatut henkilöt ovat edesmenneitä ja yli sata vuotta sitten syntyneitä.  Säädökset ovat muuttuneet viime vuosina, joten alustalla voi olla tietoja, joita ei enää nykyään sinne tulisi tallettaa. Muissa maissa, esim. Ruotsissa, säädökset ovat erilaisia ja sieltä voivat suomensukuiset hyvinkin lisätä omia tietojaan.

Sukututkijalle Genin ehkäpä hyödyllisin piirre on, että sen avulla voi nopeasti tarkistaa, onko kahden henkilön välillä sukulaisuutta.  Geni myös kertoo, mitä kautta sukulaisuus löytyy.  Valitettavasti Geni antaa kuitenkin vain yhden verisukulaisuusreitin eikä se välttämättä ole kaikkein läheisin sukulaisuus. 

Miten läheisiä sukulaisia?

Esivanhempieni syntymävuodet eri
sukupolvissa, ks. teksti

Omat esivanhempani on tiedossa 1700-luvun puolelle ja monin osin 1600-luvun puolelle saakka.  Esivanhemmistani tiedetään kaikki viidenteen polveen saakka. Vielä seitsemännessä polvessa esivanhemmistani tiedetään lähes 90% mutta kahdeksannessa polvessa enää  noin puolet. Oheisessa kuvassa on esivanhempieni syntymäajat sukupolvittain.  Viidennen sukupolven esivanhemmat olivat syntyneet vuosien 1764 ja 1811 välillä (keskimäärin v. 1794). Kahdeksannen polven esivanhempani ovat syntyneet vuosien 1635 ja 1732 välillä (keskimäärin  v.1700).

Vaikka olen suureen enemmistöön löytänyt verisukulaisuuden, mitään kovin läheisiä sukulaisia ei joukossa ole. Ikäluokasta lähimpänä oli yksi, jonka kanssa yhteiset esivanhempamme ovat minulle viiden sukupoven takana. Kyseessä oli siis isovanhempani isovanhemman vanhemmat.  Alla on lueteltu, miten kauas on eri lasten kohdalla pitänyt mennä, jotta joku minun esivanhemmistani olisi myös v. 1889 syntyneen lapsen esivanhempi.

-            - 5. polven esivanhempani                  1 lapsi
    - 6. polven esivanhempani                10 lasta
  - 7. polven esivanhempani                11 lasta
  - 8. polven esivanhempani                  8 lasta
  - 9. polven esivanhempani                  1 lapsi
 -12. polven esivanhempani                  1 lapsi
 -13. polven esivanhempani                  1 lapsi  

Y   Yhteensä verisukulaisuus löytyi 33:een eli 75%:iin Tuuloksen seurakunnassa vuonna 1889 syntyneistä 44 lapsesta.   Tämä on jonkin verran vähemmän kuin osuudet Hauhon ja Tuuloksen lapsista.  Osaselityksenä tälle voi olla, että kun Tuuloksen rippikirjoja ei ole saatavissa ajalta ennen vuotta 1793, tuuloslaisten esivanhempia ei ole pystytty selvittämään yhtä pitkälle kuin Hauholla ja Luopioisissa.  

Lopuksi

Entä sitten?   Lopultahan me olemme kaikki sukua keskenämme.  Jos esivanhemmista ei ole säilynyt tietoja, sukulaisuusreitin osoittaminen on kuitenkin mahdotonta.  

Näillä kaukaisilla sukulaisilla on myöskin ollut kovin vähän merkitystä omalle elämälleni.  He ovat kuitenkin olleet muokkaamassa sitä ympäristöä, missä olen lapsuuteni elänyt.   Sukuyhteyden – kaukaisenkin – ansiosta katselen nyt Tuuloksenkin kyliä ja taloja niin luonnossa kuin kartoillakin aivan erilaisin silmin.  Kotiseutu on nyt minulle paljon laajempi käsite kuin aikana ennen sukututkimusharrastuksen aloittamista.

Lähteet

Vuonna 1889 Tuuloksessa syntyneet alkaen: Tuulos syntyneet 1888-1908 (AP I C:2)  Sivu 13, 1889 tammikuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=41549&pnum=10 / Viitattu 05.02.2025

Karttakuva (osa laajemmasta kuvasta): Maanmittaushallituksen uudistusarkisto  - H15:3/3-4 Pohjonen; Tiluskartta ja selitys 1702-1702, jakso 1; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=4716975741&aineistoId=2546769002 / Viitattu 6.2.2025