Sukujuureni Luopioisissa – melkein kaikki 1800-luvun lopun asukkaat olivat verisukulaisiani
 |
| Luoppioisten kirkonkirjoja esim. digihakemisto.net |
Olen aina tiennyt sukutaustani olevan vahvasti
hämäläinen. Sukututkimusharrastuksen
myötä tämä on myös varmistunut asiakirjatiedoilla. Esivanhempani kaikissa sukuhaaroissa on tiedossa
1700-luvun puolelle saakka eikä tänä aikana yksikän esivanhemmistani ole asunut
yli 50 km päässä synnyinkodistani Hauhonselän rannalta läheltä Hauhon
kirkonkylää.
Olen aiemmin käynyt läpi kahden v. 1889 Hauholla syntyneen
isovanhempani rippikoululuokkaa ja voinut osoittaa, että näistä yli sadasta
nuoresta yli 80% on verisukulaisiani.
Koska kaikkien isovanhempieni taustalta löytyy myös yhteyksiä
Luopioisiin, olen muutaman viime kuukauden aikana käynyt läpi kaikki vuonna
1889 Luopioisten seurakunnassa syntyneiden luetteloon merkityt lapset ja
selvittänyt, ovatko he verisukulaisiani.
Apuvälineenä olen käyttänyt Geni.com alustaa, josta tarkemmin
tuonnempana.
Vuoden 1889 ikäluokka Luopioisissa
Luopioisten seurakunnan syntyneiden luettelossa on vuonna
1889 merkitty syntyneeksi kaikkiaan 121 lasta.
Poikia näissä oli yllättävän suuri enemmistö eli 72 poika ja 49 tyttöä. Erityisesti yllättää, että helmi-maaliskuussa
oli noin yhdeksän viikon jakso, jolloin tyttöjä ei syntynyt lainkaan. Marraskuussa syntyneitä oli vain kaksi ja lokakuun
lopulta marraskuun lopulle lähes neljän viikon jakso ilman ainuttakaan
syntynyttä. Toisaalta sekä tammikuussa että joulukuussa syntyneitä oli molemmissa
14.
Aviottomia lapsia, joiden isää ei ole syntyneiden luetteloon
merkitty, oli yhteensä 10. Voi hyvin
olettaa, että suurin osa näistä tuntemattomista isistä olivat myös minun
verisukulaisiani, joten tämä jo sinänsä heikentää aviottoman lapsen ja minun
yhteisten esivanhempien löytämistä.
Vuosi 1889 oli viimeinen, jolloin Luopioisten seurakunnan kirjat
olivat ruotsiksi. Syntyneiden nimet ovat
siten vielä ruotsiksi, kun ne jo seuraavalla vuosikymmenellä on kirjattu mitä
ilmeisimmin ainakin lähelle sitä muotoa, mitä lasten vanhemmat ovat
suomenkielisessä ympäristössä käyttäneet.
Nimiä koskevia säädöksiä ei vielä ollut eikä noin puolella lasten
vanhemmista ollut vielä sukunimeä tai sen kaltaista vaikkapa asuinpaikasta
johdettua nimeä. Etunimistä ylivoimainen
suosikki on ollut Karl eli Kalle/Kaarlo/Kaarle, joka annettiin nimeksi peräti
21 pojalle. Tytöiltä ei vastaavaa selvää
suosikkinimeä löydy.
Muuttoliike paikkakunnalta toiselle oli vielä 1800-luvun
jälkipuolella varsin vähäistä. Vain noin 10%:lla lapsista kumpikaan vanhemmista
ei ollut syntynyt Luopioisissa. Yli 40%:lla lapsista molemmat vanhemmat olivat
syntyneet Luopioisissa. Uutta väkeä oli
tullut luonnollisesti lähinnä naapuripitäjistä, eniten Padasjoelta missä Lasten
isistä oli syntynyt 10 ja äideistä 6. Pälkäneellä syntyneitä vanhempia oli 5
isää ja 3 äitiä. Muista naapureista Kuhmalahdella
syntyneitä olio 1 isä ja 7 äitiä, Hauholla syntyneitä 1 isä ja 6 äitiä ja
Lammilla syntyneitä 2 isää ja 2 äitiä.
Syntyneiden luettelo löytyy digitoituna Suomen
Sukuhistoriallisen Yhdistyksen jäsensivuilta osoitteesta https://www.sukuhistoria.fi/.
Geni.com alusta
Geni.com alusta on apuväline, jonne harrastajat
yhteistyössä luovat yhteistä ”maailman sukupuuta” tai ”isoa puuta”. Geniä voi hyvin käyttää ilmaisena, kunhan rekisteröityy käyttäjäksi. Sukupuun rakentaminen on aloitettu jo yli 15
vuotta sitten. Vähitellen mukaan on
tullut suuri määrä harrastajia ja esim. Luopioisissa asuneita edesmenneiden
sukupolvien henkilöitä sieltä löytyy jo noin 10 000. Tässä käsiteltävästä ikäluokasta 2/3:lla oli
jo aiemmin profiili, vanhimmat vuodelta 2008.
Itse lisäsin tässä yhteydessä 40 syntynyttä ja heidän esivanhempiaan kunnes löytyi yhteys jo aiemmin tehtyihin profiileihin. Kaikille näillekin löytyi
ennestään ainakin yksi esivanhempi viimeistään 1700-luvun puolivälistä. Kiitokset monille aktiivisille
”genittäjille”, joista erityisesti mainittakoon Matti Koivisto, Matti Kalevi Järvinen,
Leo Suomaa ja Johanna Korkeila, jotka ovat jo vuosien ajan täydentäneet tietoja
Geni.com -alustalle.
Genillä on Suomessa aktiivinen harrastajayhteisö, joka ohjaa
käyttäjiä käyttämään ja lisäämään profiilien tietoihin viitteitä alkuperäisiin
asiakirjoihin. Yhteisö on myös koonnut
laajaa käyttäjäopasta, ks. https://www.ysj.fi/. Suuresta osasta edesmenneiden profiileja
löytyykin jo lähdetietoja niin, että niiden avulla pystyy seuraamaan henkilön
elämänkaarta syntymästä kuolemaan.
Tiedot täydentyvät edelleen kaiken aikaa ja puutteelliset ja
virheelliset tiedot korjataan vähitellen.
Uskaltaisin jopa väittää, että Genissä on nyt jo vähemmän virheitä kuin itse rippikirjoissa, joissa esim. syntymäaika saattaa kopiointivirheiden seurauksena muuttua elämän
aikana jopa useilla vuosilla.
On syytä muistuttaa, että nykyisten tietosuojasäädösten
aikaan Geniinkään ei enää tule lisätä tietoja elävistä henkilöistä, elleivät
nämä itse anna siihen lupaa. Siitä
syystä esim. lähes kaikki yhteiseen sukupuuhun kirjatut henkilöt ovat edesmenneitä
ja yli sata vuotta sitten syntyneitä.
Sukututkijalle Genin ehkäpä hyödyllisin piirre on, että sen
avulla voi nopeasti tarkistaa, onko kahden henkilön välillä sukulaisuutta. Geni myös kertoo, mitä kautta sukulaisuus
löytyy. Valitettavasti Geni antaa
kuitenkin vain yhden verisukulaisuusreitin eikä se välttämättä ole kaikkein
läheisin sukulaisuus. Tämänkin
tutkimuksen kohderyhmässä oli varmasti henkilöitä, jotka olisivat minulle
verisukulaisia jopa kaikkien neljän isovanhempani kautta, mutta tätä en ole
tarkastanut.
Isovanhempieni juuret Luopioisissa
 |
| Evertin isän Juho Niskan vanhemmat ja isovanhemmat |
Isovanhemmistani vahvimmat kytkökset Luopioisiin oli v. 1883 Hauhon Vihavuodessa syntyneellä Evert Niskalla. Evertin isä Juho Yrjönpoika Niska oli syntynyt Luopioisten Karvialassa. Hänen isänsä oli syntynyt Karvialan Franttilassa v. 1810 syntynyt Yrjö Heikinpoika ja äiti Karvialan Kaupissa v. 1806 syntynyt Anna Mikontytär. Evertin äidin lähimmät sukujuuret johtavat lähinnä Hauholle ja Pälkäneelle.
Äitini äiti Alma Maria Niska o.s. Alhainen
Geni
- Alma Maria Niska (Alhainen) (1889-1967)
Äitini äidillä v. 1889 Hauhon Portaassa syntyneellä Almalla
oli puolestaan kaikkein kaukaisimmat yhteydet Luopioisiin. Lähimmät yhteydet löytyvät hänestä kuuden
sukupolven päähän eli 1600- ja 1700-lukujen taitteessa Luopioisten kylän
Rajalaan ja toista haaraa pitkin Luopioisten kylän Rihkan ja Isoperen
sukuihin. Vuoden 1889 ikäluokan
verisukulaisuuksista suurin osa kiertääkin aiemmin Hauhoon kuuluneen Kaukkalan
kautta, mistä Alman esivanhempien jälkeläisiä on muuttanut Luopioisten
puolelle.
Isäni isä Rikhard Kokkala
 |
| Rikhardin äidinisän Juho Kustaa Valkaman vanhemmat ja isovanhemmat |
Geni - Rikhard Kokkala (Melkkala) (1889-1936)
Vuonna 1889 Hauhon Okerlassa syntyneen isoisäni Rikhardin
eli Rikun äidin isä Juho Kustaa Heikinpoika syntyi Luopioisissa Kantolan
Valkaman torpassa. Juho Kustaa kuoli vain muutama vuosi avioliiton solmimisen
jälkeen v. 1864 ja hän ennättikin saada Hauholla Kokkalan Strandvikissa vain
yhden lapsen Amandan eli Rikun äidin. Juho Kustaan juuret olivat Valkamon torppaa
edeltävinä sukupolvina eri puolilla Luopioista: Kantolan eri torpissa,
kirkonkylän Rajalassa, Kyynärössä sekä Karvialan eri taloissa. Rikun isän puolelta esivanhemmat olivat
Hauholta ja 1700-luvun puolelta myös Tuuloksesta.
Isäni äiti Airi Iina Aliisa Kokkala o.s. Eskola
 |
| Airin isän Kustaa Eskolan vanhemmat ja isovanhemmat |
Geni
- Airi Iina Aliisa Kokkala (1900-1972)
Vuonna 1900 syntynyt Airi oli kotoisin Sahalahden
Haapasaaren Eskolasta. Haapasaaren kylä oli vielä Airin syntyessä kuulunut
Kuhmalahteen. Airin äidinpuolen suku oli asunut pitkään lähinnä Kangasalla,
mutta hänen isänsä molemmat vanhemmat olivat syntyneet ja eläneet avioliittoon
saakka Luopioisissa. Airin isän isä Kustaa
Mikonpoika (s. 1817) oli ennen avioliittoa ja Eskolaan muuttoa elänyt 35
ensimmäistä elinvuottaan Kantolan Tuomalan torpassa. Airin äidin äiti Anna Maria Heikintytär (s.
1835) oli puolestaan Kouvalan Jankan tyttäriä. Anna Marian isän suku oli
isännöinyt Jankaa jo muutaman sukupolven ajan.
Anna Marian vanhemmat olivat puolestaan kotoisin Kuohijoen Pakaraiselta
ja Puutikkalan Anttilasta.
Miten läheisiä sukulaisia?
Vaikka olen suureen enemmistöön löytänyt verisukulaisuuden,
mitään kovin läheisiä sukulaisia ei joukossa ole. Ikäluokasta lähimpien
sukulaisten kanssa yhteiset esivanhemmat löytyvät kuuden sukupolven takaa eli
esivanhemmat, jotka ovat minulle jonkun isovanhempani isovanhemman
isovanhempia. Alla on lueteltu, miten
kauas on eri lasten kohdalla pitänyt mennä, jotta joku minun esivanhemmistani
olisi myös v. 1889 syntyneen lapsen esivanhempi.
-
6. polven esivanhempani 9 lasta
-
7. polven esivanhempani 35 lasta
-
8. polven esivanhempani 31 lasta
-
9. polven esivanhempani 13 lasta
-
10. polven esivanhempani 5 lasta
-
12. polven esivanhempani 7 lasta
-
13. polven esivanhempani 1 lapsi
-
15. polven esivanhempani 1 lapsi
Entä sitten?
Loppujen lopuksi kaikkihan me olemme sukua. Itse kullakin tiedossa olevien esivanhempien määrä on kuitenkin rajallinen. Lähes kaikkien lasten esivanhemmista löytyi tietoja 1700-luvun puoliväliin saakka ja muutamasta talollisten haarasta kauemmaksikin. Noin puolelle v. 1889 syntyneelle lapselle löytyy kuitenkin kanssani joku yhteinen esivanhempi jo 1700-luvun lopulla syntyneistä. Kun aikanaan ihmiset eivät useinkaan muuttaneet kauaksi synnyinseudultaan ja kun väkeä oli kaiken kaikkiaan vähän, yhteisiä esivanhempia löytyy väistämättä. Ei siis ihme, että DNA-testejä teettäneistäkin löytyy minulle jo nyt lähes 70 000 ”sukulaista”. Suurella osalla suomalaisista näitä ”etäserkkuja” löytyy vieläkin enemmän ja kuitenkin vain pieni osa suomalaisista on toistaiseksi testejä teettänyt.
Kommentit
Lähetä kommentti