Irwinin ja Vexin hauholaiset sukujuuret

Irwinin ja Vexin elämästä riittää kerrottavaa;
(ks. viesti tarinan lopussa)

Kun tarpeeksi kaivelee sukujuuriaan ja kaukaisia ”serkkujaan”, tulee aina vastaan myös tunnettuja
henkilöitä.  Eräs mielenkiintoinen parivaljakko on Hämeenlinnan takavuosien suuret pojat Irwin Goodman ja Emil Retee eli Antti Yrjö Hammarberg ja Vexi Veikko Olavi Salmi. Molemmat osoittautuivat kaukaisiksi sukulaisikseni mutta myös keskenään sukulaisiksi

Irwinin kanssa yhteiset esivanhempamme olivat Luopioisten Karvialan Kaupin taloa 1700-luvun alussa isännöineet Erkki Heikinpoika ja Kaisa Matintytär.   Vexin kanssa yhteiset esivanhempamme ovat Hauholla Kokkilan Pulkkia 1700-luvun alussa isännöineet Juho Heikinpoika ja Maria Martintytär.  Tulipa vastaan vielä sellainenkin yhtymäkohta, että Vexin isän täti Eeva Stiina miehensä Jooseppi Salmisen kanssa olivat asuneet synnyinkotini pihapiirissä Kokkalan Strandvikissa vv. 1907-1912.

Irwinin ja Vexin yhteiset esivanhemmat ovat puolestaan Jokioisten Rehtijärvellä Tapolan taloa 1700-luvun alussa isännöineet Tuomas Juhonpoika ja Riitta Juhontytär.    Lapsuudestaan asti kaveruksina olleet sankarit olivat molemmat syntyneet Hämeenlinnassa, mutta Vexin isä Oiva ja Irwinin äiti Kirsti olivat syntyneet Hauholla.   Sekä Irwinillä että Vexillä löytyy esivanhemmista muitakin kuin hämäläisiä, mutta tässä kirjoituksessa käsitellään vain heidän hauholaisia sukujuuriaan. 

Irwin Goodman

Irwinin hauholaisia esivanhempia.

Irwinin eli Antti Yrjö Hammarbergin äiti Kirsti Inkeri o.s. Jokela syntyi 26. lokakuuta 1915 Hauhon
Kirkonkylässä, missä hänen isänsä Matti Väinö Jokela oli tuolloin kaupanhoitajana.  Isä oli muuttanut Helsingistä Hauholle vasta edellisenä vuonna ja nuori perhe muutti takaisin Helsinkiin Kirstin ollessa vain neljän kuukauden ikäinen.  Kirstin äiti Hilma Maria o.s. Vuorio oli kotoisin Hauholta ja perhe palasikin Hauholle v. 1931 oltuaan edeltävät vuodet Lopen Läyliäisissä.  Matti Jokela kuoli v. 1939 ja pian sen jälkeen Kirsti ja Hilma-äiti muuttivat Hämeenlinnaan.

Kirsti-äidin äidin Hilma Marian isä Mikko Anselm Vuorio ent. Lindberg oli syntynyt Hyömäessä v. 1860 kirvesmies Kalle Lindbergin perheeseen.  Mikko lähti rengiksi Alvettulan Rantalaan v.1875 jo ennen rippikoulua.  Poikkeuksellisesti rengin pestit jatkuivat samassa talossa yhdeksän vuotta.  Sen jälkeen v. 1884 alkoi jakso, jossa pestit kestivät vuoden kerrallaan ensin Kalailan Heikkilässä, sitten Kirkonkylän Poltilla ja sen jälkeen Alvettulan Hykkyräisellä.  Vuonna 1887 Mikko palasi Alvettulan Rantalaan.  Sieltä löytyi puolisoksi Pälkäneellä v. 1862 syntynyt, mutta vuodesta 1882 Hauholla asunut Henriika Widén. 

Ympyrän kohdalla Mikko Vuorion
Vuorenmaan tontti Hauhon Kirkonkylässä
noin v. 1920

Mikko ja Henriika solmivat avioliiton v. 1891.  Esikoinen Hilma Maria syntyi vielä Alvettulassa, mutta vuonna 1895 perhe muutti Kirkonkylään, missä Mikko toimi mm. kivenhakkaajana. Asuinpaikka löytyi Poltin talon mailta.  Sukunimi Lindberg vaihtui Vuorioksi sukunimien suomalaistamisaallossa 1900-luvun alussa.  Itsenäisyysajan alussa, kun tuli mahdollisuus lunastaa asuintontit omiksi, myös Vuoriot lunastivat oman 0,33 hehtaarin tonttinsa, joka sai nimekseen Vuorenmaa. Lohkotila sijaitsi nykyisten Vuorentien ja Martti Skyttentien välissä pari sataa metriä teiden risteyksestä. Asuinmökki sijaitsi Martti Skyttentien varressa kivipengerrysten yläpuolella. Kuvia mökistä löytyy mm. Hauhon Kirkonkylän kyläkirjasta ”Eilistä tavoittamassa”.  Mikko Vuorio kuoli 70-vuotiaana elokuussa 1930.  Vaimo Henriika eli sota-ajan yli kuollen v. 1947.

Mikko Vuorion äiti Maria Matintytär oli Hyömäen Lyömilän tyttäriä. Useimmat hänen lähimmistä esivanhemmistaan olivat myös hauholaisia asuen aikanaan Hyömäen Lyömilän lisäksi mm. Hyömäen Kämärillä ja Kaivolassa, Ilmoilan Seppälässä ja Rekolassa, Vitsiälän Eerolassa, Hyvikkälän Filppulassa Yrkkölässä ja Sotjalan Oravaisilla. 

Vexi Salmi

Veikko Olavi Salmen isä Oiva Rikhard Kustaanpoika Salmi syntyi Hauholla Kokkilan Pietilässä 29.5.1908.  Isän kuoltua v. 1923 Oiva muutti naapurikylään Juntulaan mistä edelleen Hämeenlinnaan vuonna 1936.  Oivan täti Maija Nieminen poikiensa Edvartin ja Evertin kanssa olivat muuttaneet´v. 1917 lähelle Hankalaan, mutta tämän kirjoittajalla ei ole tietoa, miten Oiva olisi pitänyt yhteyttä tätinsä ja serkkujensa kanssa.  Oivan tiedetään kuitenkin pitäneen myöhemmin yhteyttä eräisiin hauholaisiin lapsuudenystäviinsä. Oiva Salmi kuoli v. 1951 Vexin ollessa yhdeksänvuotias.

Vexi Salmen hauholaisia esivanhempia.

Vexin isän Oivan  molemmat vanhemmat elivät koko elämänsä hauholaisina. Isän isä Kustaa Aleksanteri Matinpoika oli syntynyt v. 1868 Keson virkatalon Taulian torpassa.  Kuitenkin jo kolmivuotiaana hän muutti perheensä mukana Sotjalaan Hovinkartanon Soitinkankaan torppaan, missä kuluikin sitten seuraavat 16 vuotta.  Rippikoulua seuranneena vuonna 1887 Kustaa lähti kiertämään renkinä ensin Rukkoilan Niemeen, sitten Rukkoilan Ylhäisille, parin vuoden päästä Hyömäen Simolaan ja sieltä v.1894 takaisin Rukkoilan Ylhäisille, missä hän on rippikirjojen mukaan ottanut käyttöön sukunimen Salmi.  Vuonna 1895 hän siirtyi rengiksi Rukkoilan Hannulaan.  Vuona 1897 hän muutti Okerlan Talolaan, mistä alkaen hänet mainitaan rippikirjoissa itselliseksi.  Okerlassa asuessaan hän solmi avioliiton Rukkoilan Niemen palvelijattaren Iida Wilhelmiina Kamppisen kanssa.  Vuonna 1899 nuoripari muutti Rukkoilan Ylhäisille, missä heille syntyi esikoinen Viljo Kustaa.  Vuonna 1902 perhe muutti Juntulan Rupille ja sieltä edelleen v. 1907 Kokkilan Pietilään.  Vuonna 1913 kuoli perheen ainoa tytär ja pian sen jälkeen myös äiti Iida Wilhelmiina.  Kustaa Aleksanteri jäi elämään kolmen pojan kanssa, jotka olivat äidin kuollessa 16-, 5- ja 2-vuotiaita.  Hän kuoli elokuussa 1923 kuukautta vaille 55-vuotiaana.

Kokkilan (ylempi) ja Juntulan (alempi)
 kylät 1880-luvulla.

Kustaa Aleksanteri Salmen esivanhemmat olivat hauholaisia sekä isän että äidin puolelta useiden sukupolvien ajalta.  Suora isälinja on tiedossa ainakin 1700 luvun  alkuun suvun isännöidessä Ilmoilan Kämäriä useiden sukupolvien ajan.  Vuonna 1786 yksi Kämärin pojista eli Simo Kallenpoika siirtyi kotivävyksi Hyömäen Simolaan.  Simon pojanpoika ja e.m. Kustaa Aleksanteri Salmen isä Matti Matinpoika, joka oli syntynyt Hyömäen Hinkkasella ennen vanhempien avioliittoa, lähti sitten oman vain reilun kuukauden mittaiseksi jääneen avioliittonsa jälkeen v. 1851 rengiksi Matkantaan kartanoon ja sieltä Alvettulan Rantalaan palaten parin vuoden jälkeen Simolaan.  Solmittuaan toisen avioliiton v. 1856, pariskunta asui ensin Hyömäen Hongan mailla, mistä muutti sitten Keson Tauliaan ja edelleen Hovinkartanon Soitinkankaan torppaan, missä kuoli v. 1882.

Kustaa Aleksanteri Salmen isän puolen suvun puolisot olivat usein Hyömäen ja Ilmoilan talojen tyttäriä.  Kuriositeettina mainittakoon Kustaa Aleksanterin isän Matti Matinpojan äidin äiti v. 1780 syntynyt Anna Dahl, joka oli Hyömäkeen asettuneen sotilaan Matts Dahlin tytär.

Kustaa Aleksanteri Salmen äidin Katariina Mikontyttären sukujuuret ovat puolestaan usean sukupolven ajalta myös Hauholta mutta toiselta puolelta Hauhonselkää.  Katariina Mikontytär syntyi Vuolujoen rannalla Sahan rälssitilan Tonttilassa v. 1830 ja asui synnyinkodissaan kunnes solmi avioliiton Hyömäen Simolan pojan Matti Matinpojan kanssa.  Katariinan isän puolen esivanhempia asui Sahankylässä ja sen lähellä pitkään. Katariinan isän isän vanhemmat olivat kuitenkin syntyneet Kokkilan Pulkilla ja Kirkonkylän Kapakassa.  Katariinan äiti tuli puolestaan Hauhontakaa Okerlan kylän Pätiälän Merrankorvan (myöh. Merrankorven) torpasta. Äidin isovanhemmat olivat puolestaan lähtöisin Hyvikkälsstä.

P.S. Viesti Vexin elämäkerran kirjoittajalta:

Kirjailija Tuija Välipakka kirjoittaa sanoittaja, levytuottaja Vexi Salmen elämäkertaa. Teoksen julkaisee Siltala kustannus. Kirjoittaja ottaa mielellään vastaan kaikenlaisia muistoja Salmesta sähköpostitse tuijavalipakka@gmail.com.  

Lähteet

Viitteitä kirkonkirjoihin ja muihin asiakirjoihin on koottu henkilöiden profiileihin Geni.com alustalla.  Sukupuita voi tutkia päähenkilöiden Geni-profiileista alkaen,

Irwin Goodnan, https://www.geni.com/people/Antti-Yrj%C3%B6-Hammarberg/6000000022411409439

Vexi Salmi, https://www.geni.com/people/Vexi-Salmi/6000000152236088837

Kartat: Maanmittaushallituksen uudistusarkisto  - Hauho; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=2542881999  / Viitattu 23.2.2025

Eilistä tavoittamassa, Kyläkirja Hauhon Kirkonkylän raitin varsilta, toim. Jyrki Kirjokallio, Hauhon Wanha Raitti ry, 2000. 

Muuta luettavaa

Tuomas Marjamäki: Yhdet vielä, Irwin – Antti Hammarberg 1943–1991 (Docendo 2023), 544 s. + kuvaliite.

Irwin Goodman: Raha ratkaisee (toim. Veikko Salmi); (Karisto 1967)

Kimmo Miettinen: Irwin Goodman: Kansan taiteilija (Karisto 2021), 184 s.

Topi Salmi ja Tommi E. Virtanen: Isäni Vexi (Tammi 2023), 341 s.