SENTTAALI - Tarinaa entisajan ihmisistä ja tapahtumista

Adolf Heikkilä (Matti Taposen arkisto) Kalailan Heikkilän isäntä Adolf Heikkilä oli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa yksi paikalliseen elämään eniten vaikuttaneista hauholaisista.   Kymmenkunta vuotta hänen kuolemansa jälkeen kirjoitetussa Hauhon meijeritoimintaa koskevassa lehtijutussa kerrottiin, että paikkakuntalaiset kutsuivat häntä lempinimellä ”Hauhon prokuraattori”, koska hän oli niin monessa mukana.    Venäjän vallan aikaan prokuraattori oli ikään kuin myöhempi oikeuskansleri eli henkilö, joka valvoi mm. lakien noudattamista ja oli virkahierarkiassa kenraalikuvernööristä seuraava.   Adolf Heikkilän saavutuksista on kirjoitettu niin Hauhon historian III-osassa kuin Kirkonkylän kyläkirjassa ”Entistä aikaa etsimässä”.   Pyrin tässä tarinassa täydentämään myös tietoja hänen yksityiselämänsä puolesta. Adolfin Heikkilän perhetausta Adolf syntyi 22.12.1853 Hauholla Kokkilan kylässä Iso-Köykän talossa, jonne hänen isoisänsä isä oli tullut isännäksi jo 1770-luvulla.   Vuonna 1823 sy

Vanhaa raittia vuodelta 1964. Rekolan talo ensimmäinen vasemmalta ja Porri suoraan kirkontornin kohdalla Kuvaaja Matti A Poutvaara, Museovirasto, Finna.fi Vuonna 1830 Hauhon Kirkonkylän Vanhalan rusthollin Rekolaan tulee isännäksi Anders Henricsson eli Antti Heikinpoika.  Antin isä ja isoisät usean sukupolven ajan olivat viljelleet lampuoteina Kyttälässä Villantilan rusthollin Eerolaa, mutta avioliiton ansiosta Antille tuli mahdollisuus siirtyä Kirkonkylään Vanhalan Rekolan rusthollin isännäksi. Antin isä Heikki Heikinpoika muutti Rekolaan samaan aikaan Antin perheen kanssa. Rippikirjassa on Heikki Heikinpojan kohdalle merkitty ”har för varit Lambonde här” eli, että hän olisi ollut aiemmin Rekolassa lampuotina.   Valitettavasti Hauhon Kirkonkylän talojen rippikirjoja puuttuu noin 15 vuoden ajalta edeltävän vuosisadan vaihteessa, joten jää epäselväksi, milloin tämä lampuotijakso olisi ollut.   Toisaalta ”här” voi tarkoittaa koko Hauhon seurakuntaa eli että Heikki Heikinpoika olisi aie

Hauhon Kirkonkylän 1700- ja 1800-luvun asukkaita tutkiessani on jäänyt mieleen kolme samankaltaista ruotsinkielistä sukunimeä.  Varsinaisia periytyviä sukunimiä ei Hauholla ollut tapana käyttää ja kun sukuyhteydetkin jäävät usein epäselviksi, on jokseenkin mahdoton saada lopullista selvyyttä siitä, oliko näillä kolmella samankaltaisella nimellä jotain yhteyttä toisiinsa vai oliko samankaltaisuus vain sattumaa. Nederberg Hauhon Kirkonklylän Mikkolan isäntä 1700-luvun alkupuolella käytti nimeä Håkan Nederberg.   Håkan Nederberg oli Kirkonkylän Mikkolan isäntänä 1700-luvun alkupuolella.   Ei ole tietoa, mistä Håkan oli tullut tai mistä sukunimensä saanut.   Kun Håkan ja vaimonsa Anna saivat vain kolme tytärtä, sukunimen kantajaa ei seuraavassakaan sukupolvessa ollut.   Vanhin tytär Margareta solmi avioliiton Sappeen Kirmulan pojan Kustaa Yrjönpojan kanssa jahänestä tuli äitinsä jälkeen kotitalon emäntä.   Toinen tytär solmi avioliiton Tuittulan Nukarin pojan, Härkäpaeus sukuun kuulune

Hauhon Kirkonkylän vanha raitti. Porrin talo vasemmalla kirkontornia kohti ja Heiskala ensimmäinen valkoinen talo oikealla. Maatiloja on ostettu ja myyty kautta historian. Pääsääntönä näyttää olleen, että perhetilojen uudet omistajat ja varsinkin itse taloa hoitavat isännät löytyivät lähiseudun maaseutuyhteisöistä.  Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1800-luvun lopulla.   Silti voidaan pitää poikkeuksellisena, että porvoolainen kauppiaan poika päätyi maanviljelijäksi Hauholle. Tässä tarinassa käsitellään Rothin perhettä lähinnä aikavälillä 1850-1920 julkisesti saatavissa olevat asiakirjat lähteinä. Porvoolainen kauppias Carl Israel Roth (1828-1882) Carl Israel Roth syntyi v. 1828 Loviisassa upseeriperheeseen. Parikymppisenä hän pestautui kauppapalvelijaksi paikalliselle kauppiaalle.   Oltuaan jonkin aikaa töissä myös toisella loviisalaisella kauppiaalla hän muutti kauppiaaksi Porvooseen vuonna 1857. Samassa talossa oli piikana Catharina Charlotta Lindholm.   Catharina synnytti vuo

Sukuketjun esivanhempien asuinpaikat aikajärjestyksessä 1. Hauho, Kirkonkylä 2. Sysmä. Rapala 3. Padasjoki Virmaila 4. Padasjoki, Syrjäntaka 5. Padasjoki, Auttoinen 6. Luopioinen, Kuohijoki 7. Luopioinen, Kouvala 8. Kuhmalahti, Haapasaari 9. Hauho, Kokkala Karttapohja: Kartta Suomen lääninrajoista v. 1875   Kun ympäri käydään, yhteen tullaan! Kun omat esivanhempani oli selvitetty kaikilta osin 1700-luvun puolelle, ehdin jo vetää johtopäätöksen, että ei minun esivanhemmistani löydy kuninkaallisia eikä edes aatelisia tai vikamiehiä. Kaikki näyttivät olleen renkejä, piikoja, torppareita, sotilaita ja jokunen talollinen.  Sukututkimusharrastuksessa tulee kuitenkin helposti vastaan yllätyksiä.  Harrastajien yhteistyön avulla pikku hiljaa tuntuu löytyvän lisää esivanhempiakin jopa keskiajalle saakka.  Varsinainen yllätys oli, kun huomasin, että 1500-luvulla Hauhon kirkkoherrana ollut Söfring Persson tai suomalaisittain Severinus Pietarinpoika Juusten oli esi-isäni 15. polvessa.  Hauhon kirkk