Esi-isäni Severinus Juusten Hauhon kirkkoherrana 1500-luvulla

Sukuketjun esivanhempien asuinpaikat aikajärjestyksessä
1. Hauho, Kirkonkylä
2. Sysmä. Rapala
3. Padasjoki Virmaila
4. Padasjoki, Syrjäntaka
5. Padasjoki, Auttoinen
6. Luopioinen, Kuohijoki
7. Luopioinen, Kouvala
8. Kuhmalahti, Haapasaari
9. Hauho, Kokkala
Karttapohja: Kartta Suomen lääninrajoista v. 1875  

Kun ympäri käydään, yhteen tullaan! Kun omat esivanhempani oli selvitetty kaikilta osin 1700-luvun puolelle, ehdin jo vetää johtopäätöksen, että ei minun esivanhemmistani löydy kuninkaallisia eikä edes aatelisia tai vikamiehiä. Kaikki näyttivät olleen renkejä, piikoja, torppareita, sotilaita ja jokunen talollinen. 

Sukututkimusharrastuksessa tulee kuitenkin helposti vastaan yllätyksiä.  Harrastajien yhteistyön avulla pikku hiljaa tuntuu löytyvän lisää esivanhempiakin jopa keskiajalle saakka.  Varsinainen yllätys oli, kun huomasin, että 1500-luvulla Hauhon kirkkoherrana ollut Söfring Persson tai suomalaisittain Severinus Pietarinpoika Juusten oli esi-isäni 15. polvessa.  Hauhon kirkko on linnuntietä vain 2 km päässä synnyinkodistani Hauhon Kokkalasta, joten kauaksi ei suku lähes viiden vuosisadan aikana ollut ennättänyt.

Noin monta sukupolvea sitten esivanhempia on periaatteessa jo noin 16 000 ja sen ajan henkilöillä voi olla jopa satoja tuhansia jälkeläisiä, joten mitään ainutlaatuista suhdetta minun ja tämän esi-isäni välillä ei ole.

Voin rehellisesti todeta, että en ole itse tutkinut näitä sukuja koskevia asiakirjoja ajalta ennen 1750-lukua, joten joudun luottamaan muiden tekemään työhön.  Kun olen itse epäillyt, jotakin osuutta, olen onneksi saanut nopeasti apua asioita peremmin tuntevilta. Siksi voin pitää seuraavassa esitettyä sukulaisuusketjua jokseenkin luotettavana.

Nimen edessä oleva numero kertoo, monennenko sukupolven esivanhemmastani on kyse. Muistutettakoon, että tällä alueella varsinaisia sukunimiä ei ole käytetty yleisesti ennen 1800-luvun loppupuolta. Olen kuitenkin käyttänyt asuintalojen nimiä sukunimien kaltaisesti.

15. Severinus Juusten (n. 1515 – n. 1580)

Severinus (Söfring) oli toiminut aiemmin pappina Rengossa ja Hattulassa, kun hänet sitten v. 1541 nimitettiin Hauhon kirkkoherraksi, missä virassa hän toimi aina vuoteen 1578. Severinuksen aikana Hauhonkin seurakunta siirtyi lopullisesti katolisuudesta luterilaisuuteen. Severinuksen toimikauden alkuaikoina Turun piispana oli Martti Skytte, jonka syntymäkoti Kyttälä oli vain kilometrin päässä Hauhon kirkosta, joten suomalaisen uskonpuhdistuksen ydinalueilla oltiin.

 Severinus ei ollut valtakunnan tasolla mitenkään erityinen henkilö, mutta lähisuvusta löytyy pari hyvin merkittävää suurmiestä- Severinuksen veli oli piispa Paavali Juusten, jonka kokoama ns. Juustenin piispainkronikka on merkittävä tietolahde Suomen keskiaikaiseen historiaan.  Severinuksen poika Bengt Gyllenlood Juusten oli 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alussa amiraali ja Ruotsin Suomenlahden laivaston komentaja – joka tosin hävisi kaikki taistelunsa.  Bengt kuitenkin kuoli aikanaan luonnollisen kuoleman toisin kuin samanaikainen taistelutoveri, Hauhon Kokkalassa syntynyt Arvid Tawast. Yhteisestä synnyinpaikasta huolimatta Arvid Tawastiin en ole verisukulaisuusyhteyttä pystynyt jäljittämään.

14. Kaarina Severinuksentytär Juusten, till Rapala (n. 1535 – n.1612)

Severinus Juustenin tytär, Viipurissa syntynyt Karin eli Kaarina solmi avioliiton Sysmän Rapalan kartanon omistaja Pietari Sipinpojan kanssa.  Pietari oli myös Sysmän Koskipään kartanon omistaja ja Sysmässä asuessaan hankki omistukseensa myös osan Padasjoen Virmailan kartanosta.  Pietari suoritti itse ratsupalvelusta tilojensa puolesta.

Kaarinasta tuli kartanoiden omistaja, kun aviomies kuoli noin v. 1583.  Pojat Heikki (Henrik) ja Hannu (Hans) jakoivat omistukset niin, että Heikki sai Rapalan ja Hannu siirtyi Virmaalaan. Vuodesta 1983 alkaen hän oli Virmaalan ratsutilallinen ja ainakin vuonna 1793 hän osallistui Akseli Kurjen joukkoihin.

13. Hannu Pietarinpoika Virmaila (n. 1560 – n. 1604)

Vuodesta 1583 alkaen hän oli Virmailan ratsutilallinen ja ainakin vuonna 1593 hän osallistui Akseli Kurjen joukkoihin. Ruotsin kuninkaallisten välisissä taisteluissa hän joutui ”väärälle” puolelle ja Kaarlen etsintäkuuluttamaksi, mutta ilmeisesti onnistui piileskelemään.

Hannun aviopuolisosta ei ole paljonkaan tietoa. On mainittu, että vaimon isä olisi ollut nimeltään Jaakko.  Hannu ja vaimonsa saivat kuitenkin kaksi tytärtä, Britan ja Elinin. Elinistä tuli Pdasjoen Saksalan ratsutilan emäntä ja Riitta jäi Virmailaan.

12. Brita Hannuntytär Virmaila o.s. Saksala (n. 1590-n.1656)

Brita Hannuntytär solmi noin vuonna 1613 avioliiton Padasjoen Saksalassa kasvaneen Heikki Pietarinpojan kanssa.  Heikistä tuli Virmailan ratsutilan isäntä ja hän lähti itse palvelukseen osallistuen ratsumiehenä taisteluihin Novgorodissa, Puolassa ja Baltiassa. Vielä 1630-luvun alussa hän  osallistui hakkapeliittana taisteluihin Saksassa.

Heikki Pietarin poikaa pidetään Virmailan suvun kantaisänä.  Heikillä ja Britalla tiedetään olleen kolme poika ja kaksi tytärtä.  Heikin ja Britan jälkipolville on perustettu myös Wirmailan Rusthollin sukuyhdistys ry, Wirmailan Rusthollin sukuyhdistys ry.

11. Juho Heikinpoika Virmaila (n. 1615-n.1704)

Perintöriitojen jälkeen Virmaila tuli toiseksi vanhimman pojan Juhon hallintaan.  Niinpä Juho toimi Virmailan ratsutilan isäntänä 1660-luvun jälkipuoliskolla.

Juho oli kaksi kertaa naimisissa ensimmäisen vaimon Britan kuoltua noin v. 1651.  Britan kanssa Juholla oli vain yksi lapsi, mutta toisen vaimon Maalinin kanssa lapsia siunaantui viisi.  Näistä ensimmäinen eli Juhon Juhonpoika on seuraava lenkkitässä sukuketjussani.

10. Juho Juhonpoika Virmaila (n.1653-n. 1697)

Tästä Juhosta ei ole kovin paljon kerrottavaa. Hän syntyi Virmailassa noin vuonna 1653 ja kuoli samassa paikassa noin vuonna 1697.  Hänen vaimonsa oli Johanna Juhontytär, jonka taustasta ei ole juurikaan tietoa.  Johanna eli 1700-luvun alussa Virmailassa, mutta siirtyi ennen kuolemaansa Padasjoen Syrjäntaan Sipilään tyttärensä luo.  

Pitkään on uskottu, että Juho ja Johanna eivät olisi saaneet perillisiä, mutta tällä hetkellä uskottavin tieto on, että heillä oli ainakin poika Juho ja tytär Anna. Tämä perustuu siihen, että Virmailan rippikirjassa on Johannan kohdalla merkintä ”Syrjäntaka” ja vastaavasti samaan aikaan Johanna ilmestyy anoppina Syrjäntaustan Sipilään, missä hän näyttäisi kuolleen v. 1741.

9. Anna Juhontytär Sipilä o.s. Virmaila (n. 1681 – 1750)

Anna Juhontytär syntyi Padasjoen Virmailassa. Noin vuonna 1710 hän solmi avioliiton Padasjoen Syrjäntaan Sipilän isännän ja edellisen isännän veljen Heikki Sipinojan kanssa.   Heikki Sipinpojalta ja Anna Juhontyttäreltä tiedetään kolme lasta, joista keskimmäinen Sofia Heikintytär on lenkki käsiteltävänä olevassa sukuketjussa.

Sekä Annan että Heikin kuolinajat tunnetaan jo tarkasti eli Anna Juhontytär kuoli 19.3.1750 ja Heikki Sipinpoika 10.4.1753.  Heikki oli kuollessaan 86-vuotias.

 

8. Sofia Heikintytär Kemppilä o.s. Sipilä (n. 1720 – 1803)

Sofia Heikintytär syntyi noin v. 1720 Padasjoen Syrjäntaustan Sipilässä.  Ensimmäinen merkintä hänen käynnistään ripillä on vuodelta 1737.   Vuoden 1739 rippikirjassa Sofia on jo Auttoisten Kemppilän rippikirjassa, mutta vasta noin v. 1744 hän solmii avioliiton Jooseppi Heikinpojan kanssa. Jooseppi oli tullut leskeksi, kun ensimmäinen vaimo Sofia Matintytär oli kuollut v. 1743.

Kemppilän Jooseppi ja Sofia Heikintytär saivat kuusi lasta, joista neljä kuoli pienenä. Erkki-veli jäi pitämään Kemppilää ja Sofia-tytär jatkoi sukupolvien ketjua kohti minua.

7. Sofia Joosepintytär Pakarainen o.s. Kemppilä (1747 – 1818)

Sofia syntyi 3.4.1747 Padasjoella Auttoisten Kemppilässä.  Vuonna 1769 löytyi aviomies naapuripitäjän Luopioisten puolelta Kuohijoen Pakaraiselta.  Heikki Heikinpoika ja Sofia Joosepintytär solmivat avioliiton 18.3.1769.  Heikistä tuli Pakaraisen isäntä v. 1771 ja näin ollen Sofiasta Pakaraisen emäntä 24-vuotiaana.

Heikin kuollessa v. 1786 Sofia oli vasta 38-vuotias, mutta ei kuitenkaan enää solminut uutta avioliittoa. Mitä ilmeisimmin vanha appiukko toimi uudelleen isäntänä ja Sofia sai edelleen hoitaa emännyyttä.  Kun Heikin veljestä tuli isäntä 1790-luvulla, Sophia lapsineen siirtyi päätilasta erotettuun Riihimäen taloon.

Heikki Heikinpoika Pakarainen ja Sofia Joosepintytär saivat viisi lasta (Sofia, Kaisa, Heikki, Leena, Jooseppi) vuosien 1769 ja 1780 välillä. Kaikki lapset elivät aikuisuuteen ja jatkoivat myös sukua ja isoäiti Sofialla olikin parikymmentä lastenlasta kuollessaan v. 1818.  Pojista vanhempi eli Heikki jatkoi sukua minua kohti.

6. Heikki Heikinpoika Riihimäki (1772-1851)

Heikki Heikinpoika syntyi 14.7.1772 Luopioisissa Kuohijoen Pakaraisilla. Hän oli siis tässä sukuketjussa ensimmäinen Luopioisissa syntynyt.  Hän oli myös viimeinen Ruotsin valtakunnassa syntynyt esi-isäni tässä sukuhaarassa.  Luettelo vihityistä puuttuu muutamalta vuodelta, mutta rippikirjojen perusteella voidaan päätellä, että Heikki Heikinpoika vihittiin vuodenvaihteessa 1802/1803 viitisen vuotta nuoremman, Puutikkalan Anttilan tyttären Valpuri Antintyttären kanssa.

Heikki Heikinpoika ja Valpuri Antintytär saivat kuusi lasta (Heikki, Sofia, Benjami, Helena, Liisa, Juho), jotka kaikki myös jatkoivat sukua.  Tämän sukuketjun jatkaja on toiseksi nuorim eli Liisa.

Heikki Heikinpoika Riihimäki kuoli 79-vuotiaana vuonna 1851 ja vaimonsa Valpuri myös 79-vuotiaana viisi vuotta myöhemmin.

5. Liisa Heikintytär Janka o.s. Riihimäki (1814 – 1888)

Tämän sukuketjun ensimmäinen Venäjän vallan aikana syntynyt esivanhempani oli Liisa Heikintytär.  Liisa syntyi Luopioisten Kuohijoen Riihimäessä 19. tammikuuta 1814.  Liisa Kävi rippikoulun vuonna 1829 ja viisi vuotta myöhemmin 20-vuotiaana hän solmi avioliiton Kouvalan Knaapin eli Jangan rusthollin pojan Heikki Heikinpojan kanssa.  Liisasta tule rusthollin emäntä jo samana vuonna, kun Heikin isä kuolee.  Jangan rustholli sijaitsi aikanaan suurin piirtein nykykyisen Aitoon kylään paikalla Kouvalanjärven rannalla.

Heikki ja Liisa saivat yhden pojan ja neljä tytärtä (Anna Maria, Liisa, Helena, Heikki ja Serafia).  Kaikki tyttäret jatkavat sukua, mutta poika Heikki kuolee 2-vuotiaana.  Vanhin Anna Maria jatkaa tätä sukuketjua.

Rusthollari Heikki Heikinpoika Janka kuolee sydänkohtaukseen 41-vuotiaana vuonna 1853.  Liisa sen sijaan elää 74-vuotiaaksi ja kuolee vuonna 1888 kuolinsyyksi merkittynä vanhuus.

4. Anna Maria Pohja(Eskola) o.s. Janka (1835-1910)

Anna Maria syntyi perheen esikoisena 6.2.1835 Luopioisissa Kouvalan Knaapin eli Jangan rusthollissa.  Hän kävi rippikoulun vuonna 1850.   Vuonna 1853 Anna Maria solmi avioliiton Kuhmalahden Haapasaaren Eskolan isännän Kustaa Mikonpojan kanssa.  Kustaa oli alkujaan Torpan poika Luopioisten Kantolasta, Anna Mariaa 18 vuotta vanhempi ja muuttanut itsekin Eskolaan vasta keväällä 1853.  Mainittakoon, että Kustaan veli Heikki oli muutama vuosi aiemmin ollut avainhenkilö, kun hänen myllytuvassaan otettiin kiinni pitkään piileskellyt, ehkä Suomen kaikkien aikojen pahin sarjamurhaaja Kerpeikkari.

Haapasaaren kylä kuului tuohon aikaan ja vielä 1900-luvun puolellekin Kuhmalahteen, mutta siirtyi sittemmin osaksi Sahalahtea ja viimeisten kuntaliitosten jälkeen osa Kangasalaa.

Kustaa Mikonpoika Eskola ja Anna Maria Heikintytär saivat neljä lasta: Anna Elisabeth, Charlotta, Adauktus ja Kustaa Evert.  Anna Elisabeth solmi avioliiton oriveteläisen Albert Jaakkolan kanssa ja Charlotta eli Lotta hauholaisen Kustaa Rantalan kanssa.  Pojista vanhempi, harvinaisen etunimen saanut Adauktus kuoli 24-vuotiaana. Eskolan talo jäikin nuorimmaiselle Kustaa Evertille.  Kustaa Evertistä tuli myös tämän sukuketjun jatkaja, vaikka myöhemmin myös Lotalla on oma osuutensa.

Kustaa Mikonpoika kuoli 50-vuotiaana nälkävuosien aikaa eli kesäkuussa 1868.  Kuolinsyynä oli lavantauti, jota tuohon aikaan myös nälkäkuumeeksi kutsuttiin, vaikka tiettävästi Eskolassa ei itse nälkää nähtykään.  Anna Maria oli tässä vaiheessa vasta 33-vuotias. Ison talon emäntänä ja pienten lasten äitinä oli selvää, että Anna Maria solmi pian toisen avioliiton.  Asia järjestyi, kun talossa oli viisi vuotta aiemmin Luopioisista tullut renki Josef Gabrielinpoika.  Josef ja Anna Maria saivatkin lapsen (Oskari) elokuussa 1870. Avioliiton he solmivat vasta lapsen syntymän jälkeen.  Pari vuotta myöhemmin syntyi vielä toinenkin poika, joka sai isänsä nimen.

Vuonna 1886 Anna Maria perheensä kanssa muutti Noksioisten Pohjan taloon ja Kustaa Evert 22-vuotiaana sai Eskolan talon vastuulleen.

3. Kustaa Evert Eskola (1864 – 1916)

Kustaa Evert syntyi Kuhmalahdella Haapasaaren Eskolassa 9.9.1864.  Hän ei ollut täyttänyt neljää, kun hänen isänsä kuoli.  Perheen vanhimpana poikana hän kuitenkin aikanaan peri isänsä talon.  Vuoden 1886 kesäkuussa hän solmi avioliiton Kangasalan Suomatkan Mäkelän tyttären Serafia Kustaava Heikintytär Mäkelän kanssa.  Serafian suvusta löytyy yhtyeydet mm. Saarioisten kartanoon. Hänen äitinsä velipuoli Vihtori Peltonen omisti aikanaa Kangasalan suurimman maatilan.

Kustaa Evert sai Eskolan talon nimiinsä helmikuussa 1887 ja toimi isäntänä kuolemaansa saakka eli syksyyn 1916.   Serafia eli pidempään kuollen vuonna 1937.  Kustaa ja Serafia saivat kolme lasta Yrjö Valdemarin v. 1887, Kerttu Esterin v. 1891 ja Airi Iina Alisan vuonna 1900.  Yrjö jatkoi periaatteessa isäntänä, mutta lapsuudessa koettu sairaus vaikeutti pahasti hänen elämäänsä. Kerttu aloitti opiskelutkin, mutta jätti ne kesken.  Niinpä Yrjö ja Kerttu sitten yhteisvoimin hoitivat Eskolan isännyyttä aina 1940-luvun lopulle.  Airista taas tuli minun hauholainen isoäitini

2. Airi Iina Aliisa Kokkala o.s. Eskola (1900-1972)

Airi Iina Alisa syntyi 6. lokakuuta 1900 Kuhmalahden Haapasaaren Eskolassa.  Oikeasti hän itsekin kertoi syntyneensä äitinsä kotipaikassa Kangasalan Suomatkan Mäkelässä, mutta syntymäkotikunta oli kuitenkin Kuhmalahti.  Haapasaaren kyläläiset siirtyivät pian Sahalahden seurakuntaan, mutta esim. henkikirjoissa sen katsottiin olevan osa Kuhmalahtea vielä vuona 1916.  Me jälkipolvet olemme kuitenkin tottuneet puhumaan aina Sahalahden Eskolasta. Nykyään Sahalahtikin kuuluu Kangasalaan.

Sukuketjun jatkumisen kannalta merkittävä tapahtuma oli, kun Airin serkku, hauholainen Kustaa Evert Rantala vihitään Tyrvännössä Aino Maria Seppälän kanssa maaliskuussa 1916. Häissä Airin kerrotaan tavanneen ensimmäistä kertaa Aino Marian hauholaisen serkun Rikhard Kokkalan.  Vuosia vieri, mutta elokuussa 1924 Airi ja Riku vihitään.  Vuosi häiden jälkeen heille syntyi esikoinen Ilmari Kaarlo Rikhard.

Airista tuli näin kahtia jaetun Kokkalan talon Ylitalon osuuden emäntä.  Kun vuonna 1936 Rikhard kuoli pitkällisen sairastelun jälkeen, Airi jäi viiden pienen lapsen äitinä hoitamaan taloa.  Rikhardin isän veli ”vanha setä” oli vielä muutaman vuoden apuna, mutta käytännössä Airi vastasi yksinhuoltajana Kokkalan talosta aina 1950-luvulle, kunnes oli valmis luovuttamaan isännyyden vanhimmalle pojalleen.

1. Ilmari Kaarlo Rikhard Kokkala (1925-2012)

Ilmari Kaarlo Rikhard, jota koko ikänsä kutsuttiin Kalleksi ja jolla nimellä hän allekirjoitti itse kaikkia asiakirjatkin, toimi Kokkalan isäntänä 1950-luvulta 1980-luvulle. 

Hän ehti vielä mukaan sotaankin, mutta nuoruudesta johtuen joutui vielä jäämään palvelukseen sodan jälkeenkin.

Kalle isäni menehtyi 87-vuotiaana v. 2012.

Lopuksi

Viidentoista sukupolven ajanjakso kattaa lähes koko sen ajan, kun Suomesta kokonaisuutena on voitu edes puhua.  Sotia, katovuosia, epidemioita on ehtinyt olla monia.  Aina jostakin on kuitenkin löytynyt mahdollisuus jatkaa sukua.  Jos yksikin lenkki edellä olevassa sukupolvien ketjussa olisi pois, minua ei tällaisena oli olemassa. Siksi voin olla kiitollinen jokaiselle esivanhemmalleni.

Samanlaisia sukupolvien ketjuja on jokaisella tuhansia. Suurintaa osaa ei voida jäljittää, kun mitään dokumentteja ei ole.  Tässä ketjussa kaikki – ensimmäistä Severinus Juustenia lukuunottamatta - ovat asuneet kartanoissa tai suurehkoilla maatiloilla, joista on ollut tietoja saatavissa.  Suuri osa minunkin esivanhemmistani on kuitenkin piikoja, renkejä, mylläreitä, sotilaita jne.

Lähteet: 

Padasjoen, Luopioisten, Kuhmalahden ja Kangasalan seurakuntien kirkonkirjat digitoituina luettavissa Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilla.

Suomen Asutuksen Yleisluettelot

Sukututkimuksen harrastajien dokumentaatiot Geni.com -alustalla.

Wirmailan Rusthollin sukuyhdistys ry (wirmaila.fi)

Ulla Koskinen, Soturiaatelien aika Suomessa, Arvid Tawastin perheen elämä Suomessa 1500-luvulla, 365 s., Into Kustannus Oy, Helsinki, 2022

Kartta Suomen lääninrajoista v. 1875, http://digihakemisto.net/item/1656339520/6030782106/1