Nederberg, Netterberg ja Nättberg – sukua keskenään vaiko eivät?

Tekijä

Hauhon Kirkonkylän 1700- ja 1800-luvun asukkaita tutkiessani on jäänyt mieleen kolme samankaltaista ruotsinkielistä sukunimeä.  Varsinaisia periytyviä sukunimiä ei Hauholla ollut tapana käyttää ja kun sukuyhteydetkin jäävät usein epäselviksi, on jokseenkin mahdoton saada lopullista selvyyttä siitä, oliko näillä kolmella samankaltaisella nimellä jotain yhteyttä toisiinsa vai oliko samankaltaisuus vain sattumaa.

Nederberg

Hauhon Kirkonklylän Mikkolan isäntä 1700-luvun alkupuolella käytti nimeä Håkan Nederberg.  Håkan Nederberg oli Kirkonkylän Mikkolan isäntänä 1700-luvun alkupuolella.  Ei ole tietoa, mistä Håkan oli tullut tai mistä sukunimensä saanut.  Kun Håkan ja vaimonsa Anna saivat vain kolme tytärtä, sukunimen kantajaa ei seuraavassakaan sukupolvessa ollut.  Vanhin tytär Margareta solmi avioliiton Sappeen Kirmulan pojan Kustaa Yrjönpojan kanssa jahänestä tuli äitinsä jälkeen kotitalon emäntä.  Toinen tytär solmi avioliiton Tuittulan Nukarin pojan, Härkäpaeus sukuun kuuluneen Anders Jonassonin kanssa ja oli aikanaan Nukarin emäntä.   Kolmas tytär Maria puolestaan solmi avioliiton Tuuloksen Pohjoisten Häppölän pojan Juho Martinpojan kanssa ja hänestä tuli aikanaan Häppölän emäntä.

Netterberg

Vuodesta 1846 vuoteen 1851 Hauhon Kirkonkylän Poltissa vaikutti nuori karvari Kaarle Tapaninpoika Netterberg.  Kaarle oli syntynyt Hauhon Kirkonkylän Mikkolassa v. 1822 ja lähtenyt Hämeenlinnaan karvarin oppiin vuonna.  Hämeenlinnassa hän oli vuoden 1844 jälkeen ottanut sukunimekseen Netterberg.  Kaarlen elämä jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä hän kuoli kesällä 1851 hukkumalla Kirkonkylässä parkkialtaaseen syynä kaatumatauti.

Myös Kaarle Netterbergin neljä vuotta nuorempi veli Anders tai Antti kouluttautui Hämeenlinnassa karvariksi.  Hän muutti 24-vuotiaana karvarin kisällinä Pietariin, eikä hänen kohtalostaan sen jälkeen ole tietoa.

Edelle mainittu Håkan Nederberg oli Kaarle ja Antti Netterbergin isän äidin äidin isä.  Olisiko pojilla ollut jotain tietoa esivanhemman nimestä ja siten päätyneet samalta kuulostavaan nimeen?  Heidän syntymäkotinsahan oli sama Mikkola, missä myös vanha Håkan oli vaikuttanut.

Nättberg

Vuodesta 1870 aina vuoteen 1912 saakka Hauhon Kirkonkylän Poltin talon omistajana oli ensin Samuel Nättberg ja sitten hänen perikuntansa.  Mutta ketä olivat nämä Nättbergit?

Vuonna 1811 Portaan kylän sepäksi tulee v. 1783 syntynyt Erik Gustafsson. Hän oli mahdollisesti Portaan Kaskelan poikia, mutta koska kirkonkirjoissa ei ole mainintaa, mistä hän on Portaaseen tullut, täysin varma tästä ei voi olla.  Myöskään Kaskelassa asuneilla mahdollisilla vanhemmilla Kustaa Erikinpojalla ja Anna Aatamintyttärrellä ei ole tiedossa yhteyksiä Kirkonkylän Mikkolan Håkan Nederbergiin.

Vuonna 1811 tämä Erik Gustafsson solmi myös avioliiton Sotjalan Puuskan tyttären Eeva Abrahamintyttären kanssa.  Vihittyjen luettelossa Erik Gustafssonillä on sukunimi Nettberg, mutta rippikirjassa nimi on vielä ilman sukunimeä.  Lastenkirjassa Erik-isän sukunimenä on jo 1810-luvulla Nipper.  Tämä sukunimi tulee 1820-luvulla myös rippikirjaan. Vuodesta 1822 alkavassa lastenkirjassa on molemmat sukunimet Nättberg el. Nipper ja vuodesta 1826 alkavassa rippikirjassa ja siitä eteenpäin aina Nättberg.

Vuonna 1838 Erik perheineen muutti Portaan Kaskelaan talon vuokraajaksi.  Sukunimi Nättberg säilyi kuitenkin käytössä aina kuolemaan v. 1863 saakka.  Myös kaikille lapsille käytettiin sukunimeä Nättberg koko heidän elämänsä ajan.

Erik Nipper/Nättberg ja Eeva Abrahamintytär saivat viisi lasta eli Salomon (1812), Sara Lisa (1816), Maria (1818), Martta (1822), Adolf (1824).  Salomon jäi koko elämänsä ajaksi Portaaseen.  Sara Lisa solmii avioliiton kärköläläisen Juho Juhonpoika Seppälän kanssa ja muutti Kärkölän Maavehmaalle.  Juhon ja Sara Lisan jälkeläiset jatkoivat sukua Helsingissä ja Lounais-Suomessa.  Maria solmi 34-vuotiaana avioliiton naapurin, Portaan Karhun pojan Topias Juhonpojan kanssa. Maria kuitenkin kuolee jo 41-vuotiaana yhden lapsen äitinä. Martta ei solminut avioliittoa. Hänen sanotaan olleen suuren osan elämästään kuuro.  Hän asuikin ensin vanhempiensa, sitten ison veljen ja lopuksi veljen lasten luona.  Nuorimmainen Adolf kuoli jo 24-vuotiaana vesimyllyssä sattuneessa onnettomuudessa.

Seppä Erik Nipperin esikoinen Samuel syntyi v. 1812 Portaassa.  Vuonna 1838 hän muutti muun perheen mukana Portaan Kaskelaan.  Vuonna 1843 hän solmi avioliiton Miehoilassa syntyneen Lehdesmäen piian Anna Maria Grönholmin kanssa.  Vuonna 1846 hän siirtyi maalarina Portaan itsellisiin, mutta vuonna 1860 palasi takaisin Kaskelaan ottaen arentaattorin roolin lähes 80-vuotiaan isänsä jälkeen.

Salomon Nettberg ja Anna Maria Grönholm saivat kaksi lasta Maria Fredrikan (1845) ja Salomon Olofin (1848) eli Riikan ja Ollin.   Anna Maria äidin veli Kaarle Kustaa oli muuttanut Kuopioon, mikä selittää sen, että Olli oli Kuopiossa koulussa 1850-luvun lopulla. 

Kun Poltin talo tuli myyntiin 1870 konkurssihuutokaupassa, Salomon Nettberg osti sen.  Salomon itse kuitenkin kuoli jo seuraavana keväänä eikä koskaan ehtinyt muuttaa Polttiin.  Muu perhe kuitenkin muutti Polttiin ja perikuntana omistivat Poltin aina vuoteen 1912.  Riikan ja Ollin lisäksi Polttiin tuli heidän serkkunsa Kalle Lamminen (Maria-tädin poika). Kalle muutti Hollolasta Hauholle pari vuotta isänsä kuoleman jälkeen v. 1895 ja ehti olla talossa työmiehenä 14 vuotta ennen kuolemaansa eli vuoteen 1909. Kalle oli itse asiassa viimeinen Nättbergin sukua oleva Poltin talossa, sillä Maria-serkku oli kuollut puolisen vuotta aiemmin.

 

Lähde:

Hauhon seurakunnan digitoidut asiakirja Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilla.

Ks. myös:

Håkan Nederberg: https://www.geni.com/people/H%C3%A5kan-Nederberg/6000000022464477591

Erik Nättberg: https://www.geni.com/people/Erik-N%C3%A4ttberg/6000000164758432844

Kaarle Netterberg: https://www.geni.com/people/Kaarle-Netterberg/6000000188464233822

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Adam Heiskala – Mallitalonpoika Hauhon Kirkonkylässä

Tekijä
Kuva
Heiskalan 1860-luvulla rakennettu päärakennus Vanharaitti 18:ssa Eskon ja Poltin talojen välissä.  Hauhon kirkonkylä on muodostunut kirkon ja sen läheisyydessä olleiden aikanaan merkittävien maatilojen ympärille.   Talojen omistajat ovat vaihtuneet ja taloja käytännössä viljelleet vielä useammat.   Usein on tilan hoito jäänyt heikoille, mutta vastaavasti erinomaisen kyvykkäitäkin viljelijöitä löytyy kautta historian.   Eräs mallitalonpoika on ollut Hauhon kirkonkylän Heiskalaa eli Kraataria 1700- ja 1800-lukujen taitteessa viljellyt Adam Erikinpoika Heiskala. Hauhon historian II-osassa kerrotaan tämän Aatami Erkinpojan saavutuksista ja saamasta tunnustuksesta.   Ns. normalisoidun Aatami Erkinpoika -nimen sijasta käytän tässä nimeä Adam Heiskala.   Hauhon kirkkopihassa on Adamin Erik Johan -pojan suomenkielinen hautakivi, missä nimenä on Erik Johan Adaminpoika.   Varsinaisia sukunimiäkään ei tuolloin ollut, mutta esim.   Hauhon seurakunnan t...
Lue lisää

Poltin suku ja talo Hauholla

Tekijä
Kuva
Kylä-Poltin talo Vanharaittin varrella Yksi Hauhon Kirkonkylän vanhan raittin näkyvistä taloista aivan kirkon lähellä on Kylä-Poltti.   Vanhemmat hauholaiset muistavat rakennuksen kauppana, mutta Poltti on ollut aikanaan yksi Kirkonkylän merkittävistä maatiloista.  Poltin tarina liittyy läheisesti toiseen kirkonkylän taloon eli Toppolaan ja kulkevathan ne jopa saman Kirkonkylä 1 -rekisterinumeronkin alla. Poltin suvun voidaan katsoa haarautuneen Toppolan suvusta, kun Toppolan Lauri Yrjönpojan ja Kertun pojasta Samuel Laurinpojasta tuli Poltin isäntä 1600-luvun lopulla.   Hänen veljensä – ja tämän kirjoittajan esi-isä kymmenen sukupolvea sitten – Matti Laurinpoika jäi Toppolan isännäksi.     Samuel Laurinpoika Poltti (n. 1660 – 1736) Tarkkoja tietoja Samuel Laurinpojan syntymästä ei kirkonkirjoista löydy.   Koska hänen poikansa syntyi 1680-luvulla, Samuelin voidaan arvioida syntyneen vuoden 1660-paikkeilla. Samuelin vaimon Riittan (Brita) taustast...
Lue lisää

Karl Edvard Roth - Varakas kauppiaan poika Porvoosta maanviljelijäksi Hauholle

Tekijä
Kuva
Hauhon Kirkonkylän vanha raitti. Porrin talo vasemmalla kirkontornia kohti ja Heiskala ensimmäinen valkoinen talo oikealla. Maatiloja on ostettu ja myyty kautta historian. Pääsääntönä näyttää olleen, että perhetilojen uudet omistajat ja varsinkin itse taloa hoitavat isännät löytyivät lähiseudun maaseutuyhteisöistä.  Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1800-luvun lopulla.   Silti voidaan pitää poikkeuksellisena, että porvoolainen kauppiaan poika päätyi maanviljelijäksi Hauholle. Tässä tarinassa käsitellään Rothin perhettä lähinnä aikavälillä 1850-1920 julkisesti saatavissa olevat asiakirjat lähteinä. Porvoolainen kauppias Carl Israel Roth (1828-1882) Carl Israel Roth syntyi v. 1828 Loviisassa upseeriperheeseen. Parikymppisenä hän pestautui kauppapalvelijaksi paikalliselle kauppiaalle.   Oltuaan jonkin aikaa töissä myös toisella loviisalaisella kauppiaalla hän muutti kauppiaaksi Porvooseen vuonna 1857. Samassa talossa oli piikana Catharina Charlotta Lindholm. ...
Lue lisää

Adolf Heikkilä – ”Hauhon prokuraattori”

Tekijä
Kuva
Adolf Heikkilä (Matti Taposen arkisto) Kalailan Heikkilän isäntä Adolf Heikkilä oli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa yksi paikalliseen elämään eniten vaikuttaneista hauholaisista.   Kymmenkunta vuotta hänen kuolemansa jälkeen kirjoitetussa Hauhon meijeritoimintaa koskevassa lehtijutussa kerrottiin, että paikkakuntalaiset kutsuivat häntä lempinimellä ”Hauhon prokuraattori”, koska hän oli niin monessa mukana.    Venäjän vallan aikaan prokuraattori oli ikään kuin myöhempi oikeuskansleri eli henkilö, joka valvoi mm. lakien noudattamista ja oli virkahierarkiassa kenraalikuvernööristä seuraava.   Adolf Heikkilän saavutuksista on kirjoitettu niin Hauhon historian III-osassa kuin Kirkonkylän kyläkirjassa ”Entistä aikaa etsimässä”.   Pyrin tässä tarinassa täydentämään myös tietoja hänen yksityiselämänsä puolesta. Adolfin Heikkilän perhetausta Adolf syntyi 22.12.1853 Hauholla Kokkilan kylässä Iso-Köykän talossa, jonne hänen isoisänsä isä oli tullut isännäksi jo 1770-l...
Lue lisää

Rekolan rusthollareista kauppias Knaapiin

Tekijä
Kuva
Vanhaa raittia vuodelta 1964. Rekolan talo ensimmäinen vasemmalta ja Porri suoraan kirkontornin kohdalla Kuvaaja Matti A Poutvaara, Museovirasto, Finna.fi Vuonna 1830 Hauhon Kirkonkylän Vanhalan rusthollin Rekolaan tulee isännäksi Anders Henricsson eli Antti Heikinpoika.  Antin isä ja isoisät usean sukupolven ajan olivat viljelleet lampuoteina Kyttälässä Villantilan rusthollin Eerolaa, mutta avioliiton ansiosta Antille tuli mahdollisuus siirtyä Kirkonkylään Vanhalan Rekolan rusthollin isännäksi. Antin isä Heikki Heikinpoika muutti Rekolaan samaan aikaan Antin perheen kanssa. Rippikirjassa on Heikki Heikinpojan kohdalle merkitty ”har för varit Lambonde här” eli, että hän olisi ollut aiemmin Rekolassa lampuotina.   Valitettavasti Hauhon Kirkonkylän talojen rippikirjoja puuttuu noin 15 vuoden ajalta edeltävän vuosisadan vaihteessa, joten jää epäselväksi, milloin tämä lampuotijakso olisi ollut.   Toisaalta ”här” voi tarkoittaa koko Hauhon seurakuntaa eli että Heikki He...
Lue lisää