Karl Edvard Roth - Varakas kauppiaan poika Porvoosta maanviljelijäksi Hauholle

Hauhon Kirkonkylän vanha raitti.
Porrin talo vasemmalla kirkontornia kohti ja
Heiskala ensimmäinen valkoinen talo oikealla.

Maatiloja on ostettu ja myyty kautta historian. Pääsääntönä näyttää olleen, että perhetilojen uudet omistajat ja varsinkin itse taloa hoitavat isännät löytyivät lähiseudun maaseutuyhteisöistä.  Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1800-luvun lopulla.   Silti voidaan pitää poikkeuksellisena, että porvoolainen kauppiaan poika päätyi maanviljelijäksi Hauholle.

Tässä tarinassa käsitellään Rothin perhettä lähinnä aikavälillä 1850-1920 julkisesti saatavissa olevat asiakirjat lähteinä.

Porvoolainen kauppias
Carl Israel Roth (1828-1882)

Carl Israel Roth syntyi v. 1828 Loviisassa upseeriperheeseen. Parikymppisenä hän pestautui kauppapalvelijaksi paikalliselle kauppiaalle.  Oltuaan jonkin aikaa töissä myös toisella loviisalaisella kauppiaalla hän muutti kauppiaaksi Porvooseen vuonna 1857.

Samassa talossa oli piikana Catharina Charlotta Lindholm.  Catharina synnytti vuonna 1859 aviottomana pojan Karl Edvardin.  Pojan isää ei ole merkitty rippikirjoihin.  Vuona 1862 jo taloudenhoitajaksi kohonneena Catharina synnytti toisen aviottoman lapsen Anna Charlotan. Hänen isäkseen mainitaan jo avioliittolupauksen antanut kauppias Carl Israel Roth.  Mikä lie avioliittoa viivyttänyt, mutta kun jo seuraava lapsi oli tulossa, Carl Israel ja Catharina Charlotta solmivat avioliiton keväällä 1864.  Kolmas lapsi Rosa Karolina syntyi syksyllä 1864 ja tämän jälkeen vielä Johan Albert (1867), Kuno (1869), Suno (1873), Bruno (1875) ja viimeisenä Signe Uerda (1882) noin neljä kuukautta isän kuoleman jälkeen.

Kaupankäynti oli mitä ilmeisimmin kannattavaa ja varoja riitti isoihin ostoksiinkin. Jo 1860-luvun puolella Carl Roth osti Porvoon kaupungista 2. korttelin talot 29 ja 30.  Vuoden 1875 tammikuussa kauppias Carl Roth osti toiselta porvoolaiselta Gustaf Nordenstjärnalta Hauholla sijaitsevan 1/3 manttaalin maatilan eli Porrin rusthollin 8000 mk hinnalla.

Carl Israel Roth kuoli 27. toukokuuta 1882, jolloin lapsista vain Karl Edvard oli täysi-ikäinen.  Perunkirjoituksessa Porrin talo irtaimistoineen arvioitiin noin 4600 markan eli nykyrahaksi muunnettuna noin 25 000 euron arvoiseksi.  Porvoon kiinteistön arvoksi merkittiin 12 000 markkaa eli noin 66 000 euroa. Talletuksia Yhdyspankissa oli 27 600 markkaa eli noin 150 000 euroa. Lisäksi Carl Rothilla oli paikallisen sahan osakkeita jne. mutta myös velkoja.  Omaisuuden kokonaissummaksi arvioitiin hieman yli 150 000 markkaa eli nykyrahassa yli 800 000 euroa.  Perillisille jaettavaa siis riitti. 

Karl Edvard Roth -maanviljelijäksi Hauholle

Ei ole tarkempaa tietoa, miten paljon Carl Israel Roth oli käynyt tutustumassa Hauholla sijainneeseen Porrin maatilaan.  Tuohon aikaan ilmoitettiin vielä sanomalehdissä vieraspaikkakuntalaisista hotellivieraista ja Hämeenlinnassa on muutaman kerran majoittunut herra Roth Porvoosta.  Kyseessä on voinut olla Carl Israel Roth tai yhtä hyvin hänen poikansa tai joku veljistä. 

Uutinen Porrin kaupasta v, 1875.     
Uutinen oli useissa lehdissä.             
Tämä Wiborgs Tidningissä 2.2.1875.

Perunkirjoitusten jälkeen Porrin maatila siirtyi perheen vanhimmalle pojalle Karl Edvard Rothille.  Kun hän marraskuussa 1882 muutti Hauholle, titteliksi merkattiin ”landhushållare” eli suoraan käännettynä maatilapitäjä.  Tätä ennen Porri oli ollut muutaman vuoden vuokrattuna naapurille Kalle Ruusille.

Pian Hauholle tulon jälkeen löytyi myös ensimmäinen elämänkumppani. Lokakuussa 1883 tuolloin 24-vuotias Karl Edvard vihittiin piika Ida Auroran Kallentyttären kanssa.  Taisi olla jo paineitakin vihille menoon, sillä pariskunnan ensimmäinen lapsi syntyi jo vajaat kaksi kuukautta häiden jälkeen. 

Vuonna 1892 Porrille tuli lampuoti Heikki Heikinpoika Viljamaa Hattulasta. Vaikka lampuoti vuokrasikin koko talon viljelykset, kaikkia rakennuksia hän ei saanut käyttöönsä. Tämä tuli esiin mm. syksyllä, kun 18. lokakuuta taas kerran Kirkonkylässä tulipalo tuhosi Rekolan, Porrin ja Heiskalan riihet.  Porrin lampuotin viljat olivat vielä lokakuussa riihen ulkopuolella, kun omistaja ei ollut antanut niitä viedä sisälle.  Viljat kuitenkin paloivat.  Vuosisadan aiemmista tulipaloista oli kuitenkin otettu oppia niin, että riihet olivat nyt vakuutettuja.

Lampuoti jatkoi kaikesta huolimatta talossa vielä reilun vuoden.  Vuonna 1994 Karl Edvard Roth myi Porrin kauppias Knaapille ja muutti itse perheineen ensin Kapakan ja sitten Toppolan maille olleisiin asuntoihin.   Vuonna 1898 veri veti kuitenkin takaisin tilanomistajaksi ja niin Karl Edvard Roth osti Kirkonkylästä Heiskalan tilan.

Porrin aikana perheeseen oli syntynyt kolme lasta Kalle Uno, Suno ja Anni ja Toppolassa vielä Elin.  Perheonni Heiskalassa katkesi kuitenkin ennen aikojaan, sillä lasten äiti Ida Aurora kuoli kesäkuussa 1902 keuhkotautiin.  Ida Aurorasta ja lapsista kerrotaan lisää tuonnempana.   Toisin kuin yleensä vielä tuohonkin aikaan lasten isä ei mennyt välittömästi uusiin naimisiin vaan lapsia hoitamaan tuli Ida Auroran sisar Agatha Amanda Kallentytär.

Heiskalan talon elämä näytti olevan mallillaan, vaikka suruakin perhepiirissä riitti.  Heiskalassa toimi mm. apteekki, missä apteekkarit kuitenkin vaihtuivat muutaman vuoden välein.  Mitenkään erityisen innokkaasti Karl Edvard Roth ei luottamustehtäviä haalinut.  Merkille pantavaa kuitenkin on, että vuonna 1916 elintarvikepulan kuohuttaessa tunteita hänet valittiin kunnan elintarvikelautakuntaan aluksi jopa ainoana talollisten edustajana.

Vuonna 1912 oli sitten kylältä löytynyt vaimoksi kelpaava naimaton nainen. Joulukuussa 1912 tuolloin 53-vuotias leskimies Karl Edvard Roth vihittiin 33-vuotiaan puusepän tyttären Rosa Emilia Mellinin kanssa.  Karl Edvard ja Rosa saivat kolme lasta eli Edvin Rafaelin, Bruno Williamin ja Linnea Ingeborgin.  Tämäkin perheonni päättyi lasten ollessa vielä pieniä, sillä Karl Edvard Roth kuoli 29.3.1918. Kuolinsyyksi kirjattiin sydäntauti.  Rippikirjat eivät kerro olisiko kapinan ajan tapahtumat ottaneet sydämen päälle. Niin keskeisellä paikalla Hauhon Kirkonkylässä Heiskalan talo kuitenkin on, että jotain tapahtumia riitti varmasti jokaiselle päivälle. 

1. vaimo: Ida Aurora Kallentytär ja hänen lapsensa

Karl Edvar Rothin ensimmäinen vaimo Ida Aurora Kallentytär oli syntynyt Hauholla Rukkoilan Sipilän eli Räväsmäen Sorratin torpassa. Sorrattiin perhe oli muuttanut Tyrvännöstä vain muutama kuukausi ennen Ida Auroran syntymää.  Isän kuoltua pari vuotta myöhemmin äiti lapsineen muutti ensin Rukkoilan Rekolaan, mutta sieltä edelleen Miehoilaan. 

Rippikoulun jälkeen Ida Aurorankin kohdalla alkoi tavanomainen kiertely piikana eri taloissa.  Kymmenen vuoden aikana pestejä oli Torvoilassa Mikkolassa, Lepistössä ja Kaivolassa sekä Miehoilassa Ittilässä ja Arvelassa.  Vuonna 1882 piian paikka löytyi Kirkonkylän Porrilta  – siis muutama kuukausi ennen Karl Edvardin muuttoa isännäksi.

Ida Auroran isän puolen esivanhemmat olivat Kalvolan ja Hattulan torppareita.  Äidin äiti oli Sääksmäen Uittamon rusthollin tytär, joka oli kuitenkin saanut kohtalokkaasti aviottoman tyttären.  Varallisuutta hän ei Rothin taloon tuonut, mutta sitähän oli riittävästi Karl Edvardilla omasta takaa.   Palvelu piikana useissa eri maataloissa oli kuitenkin ollut hyvää koulutusta myös talon emännyyteen.

Karl Edvardin ja Ida Auroran esikoinen Kalle Uno näyttäisi edenneen kohti talon isännyyttä.  Pian isän uuden avioliiton jälkeen hän kuitenkin siirtyi työmieheksi Kirkonkylän Porrille. Hän kuoli naimattomana vuonna 1915.

Toinen lapsi, vuonna 1886 syntynyt Suno (nimetty setänsä kaimaksi) pääsi käymään kouluja. Vuonna 1910 hän pääsi ensi Otavan maaviljelyskouluun Mikkeliin ja sitten v. 1911 Mustialan maamiesopistoon Tammelaan.  Opintojen jälkeen hän oli hetken kirjoilla Hauholla tittelinään maanviljelysneuvoja.  Vuonna 1915 hän muutti Tammelaan, missä solmi avioliiton Heponiemen kylästä kotoisin olleen talon tyttären Anna Elisabeth Vekkilän kanssa.

Kolmas lapsi, vuonna 1891 syntynyt Anni jäi asumaan Hauhon Kirkonkylään ja monet nykyisetkin hauholaiset muistanevat hänet.  Anni solmi vuoden 1913 maaliskuussa avioliiton Heinolassa syntyneen ja Lahdesta v. 1912 Hauholle muuttaneen leipurin Antti Aarnion kanssa. Ensimmäinen lapsi Antti Olavi syntyi neljä kuukautta häiden jälkeen, mutta menehtyi jo parin kuukauden iässä.  Toinen lapsi, joka kastettiin Anders Olaviksi syntyi juhannuksen alla v. 1914 ja kolmas Anni Onerva heinäkuussa 1916.  Syksyllä 1916 perhettä kohtasi kuitenkin suru, kun isä Antti hukkui marraskuisella kalastusretkellä Ohtolassa.  Ohtola on kirkonkylän kohdalla järven lahden toisella puolella nykyisin Työsaareen johtava kannas.  Vielä 100 vuota sitten Ohtola oli matalaa mättäikköä, jonka yli saattoi korkean veden aikaa soutaakin.  Tarkemmin tapahtumaa ja olosuhteita ei aikakauden lehtiuutiset kerro.   Kolme vuotta myöhemmin jouluaaton attona 23.12.1919 Anni vihittiin kesällä Tuuloksesta Kirkonkylän Porrille muuttaneen työmiehen Konstantin Jalmari Adolfinpoika Wainion kanssa.  Konstantin eli Konsta Vainio toimi Hauholla teurastajana aina 1960-luvulle saakka.  Sekä Konsta että Anni elivät 1970-luvulle saakka asuen ”keskellä kylää” Konstanpolkuna tunnetun polun varrella.

Karl Edvardin ja Ida Auroran neljäs lapsi ”iltatähti” Elin syntyi v. 1897. Hän solmi v. 1920 avioliiton Hyömäessä asuneen Kalle Kustaa Aaltosen kanssa. Pariskunta asui ainakin aluksi Hyömäessä, missä heille syntyi v. 1921 esikoispoika.

2. vaimo: Rosa Emilia Mellin ja hänen lapsensa

Karl Edvard Rothin toinen vaimo Rosa Emilia Mellin syntyi v. 1879 Hauhon Hahkialassa. Perhe muutti kuitenkin Kirkonkylän raittille Vanhalan Rekolaan jo ennen kuin Rosa eli hauholaisittain Ruusa ehti täyttää viittä.  On ilmeistä, että Karl Edvard ja Rosa tunsivat toisensa jo Rosan lapsuudesta saakka.

Rosan isä Kalle Kustaa Mellin oli syntynyt Eteläisissä. Nuoruudessaan hän oli palvellut renkinä Kokkilan eri taloissa, mutta vähän yli 30-vuotiaana Hahkialassa hän oli jo puuseppä.  Tämä lienee syynä, kun hän 1970-luvulla oli ottanut käyttöön sukunimen Mellin.

Rosan äidin Ulla Valeriana Kockströmin sukujuuret johtavat Kokkilaan ja Hattulaan.  Ulla Valerianan isän isä oli Kokkilaan sijoitettu tykkimies Krister Kockström, joka oli kuollut palveluksessa ollessaan Suomen sodan aikana 1808.   Sukunimi Kockström oli perua tältä sotilaalta ja itse asiassa Ulla Valerian käytti tätä sukunimeä koko ikänsä kunnes kuolleiden kirjassa  hänenkin sukunimeksi on merkitty Mellin.  Kokilassa oli Kockström -niminen sotilas jo aiemminkin 1700-luvulla, mutta todennäköisesti tämä ei ollut Krister Kockströmion esivanhempia ainakaan suoraan ylenevässä polvessa.

Karl Edvard ja Rosa Emilia ehtivät vähän yli viiden aviovuoden aikana saada kolme lasta eli Edvin Rafaelin (1913), Bruno Williamin (1915) ja Linnea Ingeborgin (1917).   Näiden lasten elämästä on julkisissa lähteissä kovin vähän tietoja.  Bruno William on kuitenkin kuollut Hauholla v. 1947 ja Linnea Ingeborg Turussa v. 1967.   Rosa itse asui Hauholla ja kuoli siellä vuonna 1957.  Rosan, Karl Edvardin ja Brunon yhteinen hautamuistomerkki löytyy yhä Hauhon hautausmaalta. 

Entä sitten Heiskala?

Kun isäntä oli kuollut eikä lapsissakaan ollut ketään ottamaan Heiskalan talon isännyyttä, taloon tuli jo elokuussa 1918 lisävoimaa Tuuloksesta.  Kustaa Vihtorinpoika Lindroos sai näin perinteikkään Heiskalan tilan viljeltäväkseen ja vuodesta 1919 alkaen myös omistukseensa. 

Lähteet:

Viitteet Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen digitoimiin kirkonkirjoihin, henkikirjoihin löytyvät k.o. henkilöiden profiileista Geni.com alustalla.  Kaikkiin näihin pääsee esim. Karl Edvard Rothin profiilin kautta, ks. https://www.geni.com/people/Karl-Edvard-Roth/6000000203241054850

Porrin osto: Borgåbladet, 30.01.1875, nro 9, s. 2, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/370247?page=2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Carl Israel Rothin perukirja: Porvoon raastuvanoikeuden ja maistraatin arkisto (HMA) - Ec:23 Porvoon raastuvanoikeuden perukirjat 1881-1886, jakso 448: 1882 Carl Israel Roth (d. 27.5.1882); Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5383966186&aineistoId=1137850467  / Viitattu 27.2.2024

Vuoden 1892 tulipalo: Hämeen Sanomat, 22.10.1892, nro 123, s. 2, https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5383966186&aineistoId=1137850467,  Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Karl Edvard Roth elintarvikelautakunnassa: Ilkka Teerijoki, Hauhon historia III, s. 128, Hauho-Seura 2018.