Karl Edvard Roth - Varakas kauppiaan poika Porvoosta maanviljelijäksi Hauholle
Hauhon Kirkonkylän vanha raitti. Porrin talo vasemmalla kirkontornia kohti ja Heiskala ensimmäinen valkoinen talo oikealla. |
Maatiloja on ostettu ja myyty kautta historian. Pääsääntönä näyttää olleen, että perhetilojen uudet omistajat ja varsinkin itse taloa hoitavat isännät löytyivät lähiseudun maaseutuyhteisöistä. Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1800-luvun lopulla. Silti voidaan pitää poikkeuksellisena, että porvoolainen kauppiaan poika päätyi maanviljelijäksi Hauholle.
Tässä tarinassa käsitellään Rothin perhettä lähinnä aikavälillä 1850-1920 julkisesti
saatavissa olevat asiakirjat lähteinä.
Porvoolainen kauppias
Carl Israel Roth (1828-1882)
Carl Israel Roth syntyi v. 1828 Loviisassa
upseeriperheeseen. Parikymppisenä hän pestautui kauppapalvelijaksi
paikalliselle kauppiaalle. Oltuaan
jonkin aikaa töissä myös toisella loviisalaisella kauppiaalla hän muutti kauppiaaksi
Porvooseen vuonna 1857.
Samassa talossa oli piikana Catharina Charlotta
Lindholm. Catharina synnytti vuonna 1859
aviottomana pojan Karl Edvardin. Pojan
isää ei ole merkitty rippikirjoihin.
Vuona 1862 jo taloudenhoitajaksi kohonneena Catharina synnytti toisen
aviottoman lapsen Anna Charlotan. Hänen isäkseen mainitaan jo
avioliittolupauksen antanut kauppias Carl Israel Roth. Mikä lie avioliittoa viivyttänyt, mutta kun
jo seuraava lapsi oli tulossa, Carl Israel ja Catharina Charlotta solmivat
avioliiton keväällä 1864. Kolmas lapsi
Rosa Karolina syntyi syksyllä 1864 ja tämän jälkeen vielä Johan Albert (1867),
Kuno (1869), Suno (1873), Bruno (1875) ja viimeisenä Signe Uerda (1882) noin
neljä kuukautta isän kuoleman jälkeen.
Kaupankäynti oli mitä ilmeisimmin kannattavaa ja varoja
riitti isoihin ostoksiinkin. Jo 1860-luvun puolella Carl Roth osti Porvoon kaupungista
2. korttelin talot 29 ja 30. Vuoden 1875
tammikuussa kauppias Carl Roth osti toiselta porvoolaiselta Gustaf
Nordenstjärnalta Hauholla sijaitsevan 1/3 manttaalin maatilan eli Porrin
rusthollin 8000 mk hinnalla.
Carl Israel Roth kuoli 27. toukokuuta 1882, jolloin lapsista vain Karl Edvard oli täysi-ikäinen. Perunkirjoituksessa Porrin talo irtaimistoineen arvioitiin noin 4600 markan eli nykyrahaksi muunnettuna noin 25 000 euron arvoiseksi. Porvoon kiinteistön arvoksi merkittiin 12 000 markkaa eli noin 66 000 euroa. Talletuksia Yhdyspankissa oli 27 600 markkaa eli noin 150 000 euroa. Lisäksi Carl Rothilla oli paikallisen sahan osakkeita jne. mutta myös velkoja. Omaisuuden kokonaissummaksi arvioitiin hieman yli 150 000 markkaa eli nykyrahassa yli 800 000 euroa. Perillisille jaettavaa siis riitti.
Karl Edvard Roth -maanviljelijäksi Hauholle
Ei ole tarkempaa tietoa, miten paljon Carl Israel Roth oli
käynyt tutustumassa Hauholla sijainneeseen Porrin maatilaan. Tuohon aikaan ilmoitettiin vielä
sanomalehdissä vieraspaikkakuntalaisista hotellivieraista ja Hämeenlinnassa on
muutaman kerran majoittunut herra Roth Porvoosta. Kyseessä on voinut olla Carl Israel Roth tai yhtä
hyvin hänen poikansa tai joku veljistä.
Uutinen Porrin kaupasta v, 1875. Uutinen oli useissa lehdissä. Tämä Wiborgs Tidningissä 2.2.1875. |
Perunkirjoitusten jälkeen Porrin maatila siirtyi perheen vanhimmalle pojalle Karl Edvard Rothille. Kun hän marraskuussa 1882 muutti Hauholle, titteliksi merkattiin ”landhushållare” eli suoraan käännettynä maatilapitäjä. Tätä ennen Porri oli ollut muutaman vuoden vuokrattuna naapurille Kalle Ruusille.
Pian Hauholle tulon jälkeen löytyi myös ensimmäinen elämänkumppani.
Lokakuussa 1883 tuolloin 24-vuotias Karl Edvard vihittiin piika Ida Auroran
Kallentyttären kanssa. Taisi olla jo
paineitakin vihille menoon, sillä pariskunnan ensimmäinen lapsi syntyi jo
vajaat kaksi kuukautta häiden jälkeen.
Vuonna 1892 Porrille tuli lampuoti Heikki Heikinpoika
Viljamaa Hattulasta. Vaikka lampuoti vuokrasikin koko talon viljelykset, kaikkia
rakennuksia hän ei saanut käyttöönsä. Tämä tuli esiin mm. syksyllä, kun 18.
lokakuuta taas kerran Kirkonkylässä tulipalo tuhosi Rekolan, Porrin ja
Heiskalan riihet. Porrin lampuotin
viljat olivat vielä lokakuussa riihen ulkopuolella, kun omistaja ei ollut
antanut niitä viedä sisälle. Viljat
kuitenkin paloivat. Vuosisadan aiemmista
tulipaloista oli kuitenkin otettu oppia niin, että riihet olivat nyt vakuutettuja.
Lampuoti jatkoi kaikesta huolimatta talossa vielä reilun
vuoden. Vuonna 1994 Karl Edvard Roth myi
Porrin kauppias Knaapille ja muutti itse perheineen ensin Kapakan ja sitten Toppolan
maille olleisiin asuntoihin. Vuonna 1898 veri veti kuitenkin takaisin
tilanomistajaksi ja niin Karl Edvard Roth osti Kirkonkylästä Heiskalan tilan.
Porrin aikana perheeseen oli syntynyt kolme lasta Kalle Uno,
Suno ja Anni ja Toppolassa vielä Elin.
Perheonni Heiskalassa katkesi kuitenkin ennen aikojaan, sillä lasten
äiti Ida Aurora kuoli kesäkuussa 1902 keuhkotautiin. Ida Aurorasta ja lapsista kerrotaan lisää tuonnempana. Toisin kuin yleensä vielä tuohonkin aikaan
lasten isä ei mennyt välittömästi uusiin naimisiin vaan lapsia hoitamaan tuli
Ida Auroran sisar Agatha Amanda Kallentytär.
Heiskalan talon elämä näytti olevan mallillaan, vaikka
suruakin perhepiirissä riitti.
Heiskalassa toimi mm. apteekki, missä apteekkarit kuitenkin vaihtuivat
muutaman vuoden välein. Mitenkään
erityisen innokkaasti Karl Edvard Roth ei luottamustehtäviä haalinut. Merkille pantavaa kuitenkin on, että vuonna
1916 elintarvikepulan kuohuttaessa tunteita hänet valittiin kunnan
elintarvikelautakuntaan aluksi jopa ainoana talollisten edustajana.
Vuonna 1912 oli sitten kylältä löytynyt vaimoksi kelpaava naimaton nainen. Joulukuussa 1912 tuolloin 53-vuotias leskimies Karl Edvard Roth vihittiin 33-vuotiaan puusepän tyttären Rosa Emilia Mellinin kanssa. Karl Edvard ja Rosa saivat kolme lasta eli Edvin Rafaelin, Bruno Williamin ja Linnea Ingeborgin. Tämäkin perheonni päättyi lasten ollessa vielä pieniä, sillä Karl Edvard Roth kuoli 29.3.1918. Kuolinsyyksi kirjattiin sydäntauti. Rippikirjat eivät kerro olisiko kapinan ajan tapahtumat ottaneet sydämen päälle. Niin keskeisellä paikalla Hauhon Kirkonkylässä Heiskalan talo kuitenkin on, että jotain tapahtumia riitti varmasti jokaiselle päivälle.
1. vaimo: Ida Aurora Kallentytär ja hänen lapsensa
Karl Edvar Rothin ensimmäinen vaimo Ida Aurora Kallentytär oli
syntynyt Hauholla Rukkoilan Sipilän eli Räväsmäen Sorratin torpassa. Sorrattiin
perhe oli muuttanut Tyrvännöstä vain muutama kuukausi ennen Ida Auroran
syntymää. Isän kuoltua pari vuotta
myöhemmin äiti lapsineen muutti ensin Rukkoilan Rekolaan, mutta sieltä edelleen
Miehoilaan.
Rippikoulun jälkeen Ida Aurorankin kohdalla alkoi
tavanomainen kiertely piikana eri taloissa.
Kymmenen vuoden aikana pestejä oli Torvoilassa Mikkolassa, Lepistössä ja
Kaivolassa sekä Miehoilassa Ittilässä ja Arvelassa. Vuonna 1882 piian paikka löytyi Kirkonkylän
Porrilta – siis muutama kuukausi ennen
Karl Edvardin muuttoa isännäksi.
Ida Auroran isän puolen esivanhemmat olivat Kalvolan ja
Hattulan torppareita. Äidin äiti oli
Sääksmäen Uittamon rusthollin tytär, joka oli kuitenkin saanut kohtalokkaasti aviottoman
tyttären. Varallisuutta hän ei Rothin
taloon tuonut, mutta sitähän oli riittävästi Karl Edvardilla omasta takaa. Palvelu piikana useissa eri maataloissa oli
kuitenkin ollut hyvää koulutusta myös talon emännyyteen.
Karl Edvardin ja Ida Auroran esikoinen Kalle Uno näyttäisi edenneen
kohti talon isännyyttä. Pian isän uuden
avioliiton jälkeen hän kuitenkin siirtyi työmieheksi Kirkonkylän Porrille. Hän
kuoli naimattomana vuonna 1915.
Toinen lapsi, vuonna 1886 syntynyt Suno (nimetty setänsä
kaimaksi) pääsi käymään kouluja. Vuonna 1910 hän pääsi ensi Otavan maaviljelyskouluun
Mikkeliin ja sitten v. 1911 Mustialan maamiesopistoon Tammelaan. Opintojen jälkeen hän oli hetken kirjoilla
Hauholla tittelinään maanviljelysneuvoja.
Vuonna 1915 hän muutti Tammelaan, missä solmi avioliiton Heponiemen
kylästä kotoisin olleen talon tyttären Anna Elisabeth Vekkilän kanssa.
Kolmas lapsi, vuonna 1891 syntynyt Anni jäi asumaan Hauhon
Kirkonkylään ja monet nykyisetkin hauholaiset muistanevat hänet. Anni solmi vuoden 1913 maaliskuussa
avioliiton Heinolassa syntyneen ja Lahdesta v. 1912 Hauholle muuttaneen
leipurin Antti Aarnion kanssa. Ensimmäinen lapsi Antti Olavi syntyi neljä
kuukautta häiden jälkeen, mutta menehtyi jo parin kuukauden iässä. Toinen lapsi, joka kastettiin Anders Olaviksi
syntyi juhannuksen alla v. 1914 ja kolmas Anni Onerva heinäkuussa 1916. Syksyllä 1916 perhettä kohtasi kuitenkin
suru, kun isä Antti hukkui marraskuisella kalastusretkellä Ohtolassa. Ohtola on kirkonkylän kohdalla järven lahden
toisella puolella nykyisin Työsaareen johtava kannas. Vielä 100 vuota sitten Ohtola oli matalaa
mättäikköä, jonka yli saattoi korkean veden aikaa soutaakin. Tarkemmin tapahtumaa ja olosuhteita ei
aikakauden lehtiuutiset kerro. Kolme
vuotta myöhemmin jouluaaton attona 23.12.1919 Anni vihittiin kesällä
Tuuloksesta Kirkonkylän Porrille muuttaneen työmiehen Konstantin Jalmari
Adolfinpoika Wainion kanssa. Konstantin
eli Konsta Vainio toimi Hauholla teurastajana aina 1960-luvulle saakka. Sekä Konsta että Anni elivät 1970-luvulle
saakka asuen ”keskellä kylää” Konstanpolkuna tunnetun polun varrella.
Karl Edvardin ja Ida Auroran neljäs lapsi ”iltatähti” Elin
syntyi v. 1897. Hän solmi v. 1920 avioliiton Hyömäessä asuneen Kalle Kustaa
Aaltosen kanssa. Pariskunta asui ainakin aluksi Hyömäessä, missä heille syntyi v.
1921 esikoispoika.
2. vaimo: Rosa Emilia Mellin ja hänen lapsensa
Karl Edvard Rothin toinen vaimo Rosa Emilia Mellin syntyi v.
1879 Hauhon Hahkialassa. Perhe muutti kuitenkin Kirkonkylän raittille Vanhalan
Rekolaan jo ennen kuin Rosa eli hauholaisittain Ruusa ehti täyttää viittä. On ilmeistä, että Karl Edvard ja Rosa tunsivat
toisensa jo Rosan lapsuudesta saakka.
Rosan isä Kalle Kustaa Mellin oli syntynyt Eteläisissä.
Nuoruudessaan hän oli palvellut renkinä Kokkilan eri taloissa, mutta vähän yli
30-vuotiaana Hahkialassa hän oli jo puuseppä.
Tämä lienee syynä, kun hän 1970-luvulla oli ottanut käyttöön sukunimen
Mellin.
Rosan äidin Ulla Valeriana Kockströmin sukujuuret johtavat Kokkilaan
ja Hattulaan. Ulla Valerianan isän isä
oli Kokkilaan sijoitettu tykkimies Krister Kockström, joka oli kuollut
palveluksessa ollessaan Suomen sodan aikana 1808. Sukunimi Kockström oli perua tältä sotilaalta
ja itse asiassa Ulla Valerian käytti tätä sukunimeä koko ikänsä kunnes
kuolleiden kirjassa hänenkin sukunimeksi
on merkitty Mellin. Kokilassa oli
Kockström -niminen sotilas jo aiemminkin 1700-luvulla, mutta todennäköisesti
tämä ei ollut Krister Kockströmion esivanhempia ainakaan suoraan ylenevässä
polvessa.
Karl Edvard ja Rosa Emilia ehtivät vähän yli viiden aviovuoden aikana saada kolme lasta eli Edvin Rafaelin (1913), Bruno Williamin (1915) ja Linnea Ingeborgin (1917). Näiden lasten elämästä on julkisissa lähteissä kovin vähän tietoja. Bruno William on kuitenkin kuollut Hauholla v. 1947 ja Linnea Ingeborg Turussa v. 1967. Rosa itse asui Hauholla ja kuoli siellä vuonna 1957. Rosan, Karl Edvardin ja Brunon yhteinen hautamuistomerkki löytyy yhä Hauhon hautausmaalta.
Entä sitten Heiskala?
Kun isäntä oli kuollut eikä lapsissakaan ollut ketään ottamaan Heiskalan talon isännyyttä, taloon tuli jo elokuussa 1918 lisävoimaa Tuuloksesta. Kustaa Vihtorinpoika Lindroos sai näin perinteikkään Heiskalan tilan viljeltäväkseen ja vuodesta 1919 alkaen myös omistukseensa.
Lähteet:
Viitteet Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen
Yhdistyksen digitoimiin kirkonkirjoihin, henkikirjoihin löytyvät k.o.
henkilöiden profiileista Geni.com alustalla.
Kaikkiin näihin pääsee esim. Karl Edvard Rothin profiilin kautta, ks. https://www.geni.com/people/Karl-Edvard-Roth/6000000203241054850
Porrin osto: Borgåbladet, 30.01.1875, nro 9, s. 2, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/370247?page=2,
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Carl Israel Rothin perukirja: Porvoon
raastuvanoikeuden ja maistraatin arkisto (HMA) - Ec:23 Porvoon
raastuvanoikeuden perukirjat 1881-1886, jakso 448: 1882 Carl Israel Roth (d.
27.5.1882); Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5383966186&aineistoId=1137850467
/ Viitattu 27.2.2024
Vuoden 1892 tulipalo: Hämeen Sanomat, 22.10.1892, nro 123, s. 2, https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5383966186&aineistoId=1137850467, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Karl Edvard Roth elintarvikelautakunnassa: Ilkka
Teerijoki, Hauhon historia III, s. 128, Hauho-Seura 2018.
Kommentit
Lähetä kommentti