Rekolan rusthollareista kauppias Knaapiin
Vanhaa raittia vuodelta 1964. Rekolan talo ensimmäinen vasemmalta ja Porri suoraan kirkontornin kohdalla Kuvaaja Matti A Poutvaara, Museovirasto, Finna.fi |
Antin isä Heikki Heikinpoika muutti Rekolaan samaan aikaan
Antin perheen kanssa. Rippikirjassa on Heikki Heikinpojan kohdalle merkitty
”har för varit Lambonde här” eli, että hän olisi ollut aiemmin Rekolassa
lampuotina. Valitettavasti Hauhon
Kirkonkylän talojen rippikirjoja puuttuu noin 15 vuoden ajalta edeltävän
vuosisadan vaihteessa, joten jää epäselväksi, milloin tämä lampuotijakso olisi
ollut. Toisaalta ”här” voi tarkoittaa
koko Hauhon seurakuntaa eli että Heikki Heikinpoika olisi aiemmin ollut lampuotina jossakin Hauholla. Näin ainakin on, sillä Heikki näyttäisi asuneen Kirkonkylään
muuttoon saakka pitkään Kyttälän Eerolassa.
Kirkonkylään muuttaessaan Heikki oli 63-vuotias. Hän eli aina vuoteen
1847 eli 80-vuotiaaksi.
Antti Heikinpoika Rekola ent. Eerola (1798-1854)
Kaksoset Antti ja Kaisa syntyivät Kyttälän Eerolassa 19.11.1798. Lastenkirjan mukaan Antti ja Kaisa pääsivät
ripille v. 1815. Kaisa solmi v. 1821
avioliiton ja muutti pian tämän jälkeen Kärkölän Hongiston kylään, missä
taloilla oli mielenkiintoisia nimiä Damasko ja Jeriko! Kun vanhempi veli Iisakkikin solmi vuoden
1824 lopulla avioliiton ja muutti Pälkäneelle ja edelleen Sahalahteen, Antti jäi
lapsista ainoana Eerolaan isän avuksi.
Vuonna 1827 Antti solmii avioliiton Kirkonkylän Toppolan
rusthollin tyttären 23-vuotiaan Maija Stina Heikintyttären kanssa. Maija Stina oli jäänyt lyhyen lapsettoman avioliiton
jälkeen leskeksi reilu vuosi aiemmin. Antin
äiti Hedvig kuoli v. 1828. Vuonna 1830
tulikin sitten tilaisuus muuttaa Kirkonkylään Maija Stinan perheen omistamaan
Vanhalan Rekolaan. Antti Heikinpoika
Eerolasta tuli näin rusthollari Antti Heikinpoika Rekola. Mielenkiintoista muutossa on, että Vanhalan
Rekolan entinen lampuoti muutti edeltä torppariksi Hovinkartanoon, mistä
torppari muutti puolestaan lampuotiksi Kyttälän Eerolaan.
Antti ja Maija Stina saivat kolme lasta. Äitinsä mukaan nimetty esikoinen Maija Stina syntyi
jo Eerolassa v. 1828. Hän kuoli kotonaan Kirkonkylässä19-vuotiaana v.
1847. Toinen tytär Fredrika Valeriana
syntyi v. 1831 ja kuoli vain 10-vuotiaana v. 1841. Kuopus v. 1834 syntynyt Oskari eli
aikuiseksi ja hänestä seuraavassa.
Oskari Antinpoika Yliknaapi ent. Rekola (1834-1878)
Oskari Antinpoika syntyi Vanhalan Rekolassa 1.5.1834. Rippikoulun Oskari kävi 16-vuotiaana v.
1850. Kun isä Antti kuoli v. 1854 ,
Oskarista tuli rusthollari vain 20-vuotiaana.
Rekola pysyi kuitenkin äiti Maija Stinan hallinnassa.
Äiti kuoli tammikuussa 1860 ja mitä ilmeisimmin tämän
jälkeen Rekola siirtyi serkun, Emanuel Toppolan omistukseen. Ei ole tietoa oliko Oskarilla morsian
katsottuna jo äidin elinaikana, mutta juhannuksen aikoihin samana vuonna Oskari
vihittiin Kuhmalahdella Isopennon Yliknaapin rusthollin tyttären Saara Liisa
Juhantyttären kanssa. Alkusyksystä 1860
Oskari muutti vaimonsa kotitaloon Kuhmalahdelle ja niin hänestä tuli Oskari
Antinpoika Yliknaapi.
Yliknaapin isäntäpari sai kolme lasta. Mummunsa mukaan
nimetty Maria Christina syntyi lokakuussa 1860. Hän kuitenkin kuoli kesällä
1880 eli ennen kuin oli ehtinyt 20 vuoden ikään. Isän mukaan nimetty poika Oskari eli vain 10
kuukautta. Kuopukseen Kustaavaan palataan seuraavassa.
Oskari kuoli 44-vuotiaana heinäkuussa 1878. Kuolinsyyksi on
merkitty tvinsot eli näivetystauti, toisin sanoen jokin pitkäaikainen yleiskuntoa
heikentänyt sairaus.
Kustaava Oskarintytär Knaapi ent. Yliknaapi (1873 – 1914)
Erik Johan ja Kustaava Knaapi Kuva kirjasta Eilistä etsimässä (kuvaaja tuntematon) |
Kustaava Oskarin tytär syntyi kesäkuussa 1873. Hän jäi orvoksi jo pienenä, sillä äiti kuoli tytön ollessa vain 5 kk ikäinen ja isäkin pian Kustaavan 5-vuotispäivän jälkeen. Kuhmalahden rippikirjojen puuttumisen vuoksi Kustaavan lapsuudesta ei ole juuri tietoja. Vuoden 1883 henkikirjassa todetaan kuitenkin Knaapista, että se on ”bondesdottern Gustafva Knaapis rusthåll” eli Kustaava oli jo 10-vuotiaana rusthollin omistaja! Rippikoulun hän kävi v. 1889 Hauholla, mutta hänet on merkitty tuolloin edelleen kuhmalahtelaiseksi. Voidaan kuitenkin olettaa, että Kustaava olisi rippikouaikana ollut majoitettuna sukulaisten luo Kirkonkylän Toppolaan.
Kirkonkylään kauppias Sohlmanille oli v. 1883
tullut kauppa-apulaiseksi Messukylässä syntynyt Erik Johan Eriksson. Eriksson oli varsinaisesti patronyymi, mutta
Erik Johan tulkitsi sen myös sukunimeksi.
Sohlmanit olivat mitä ilmeisimmin olleet Oskari Antinpoika Rekolan
perhetuttuja, sillä kauppiaan isä oli ollut esim. Maija Stina Rekolan
perunkirjoituksessa v. 1860 uskottuna miehenä.
Vuonna 1891 Kuhmalahdelta tullut Kustaava Oskarintytär Yliknaapi
jätti muuttokirjansa Hauholle 27. syyskuuta ja samana päivänä hänet ja Erik
Johan kuulutettiin avioliittoon. Kuulutuksista
on kirjattu, että niitä oli ”ottamassa sulhanen ja morsiamen isävainajan
lähin sukulainen ja kasvattaja rusthollari Oskari Toppola Kirkonkylästä tuoden
vielä morsiamen holhoojan maanviljelijä P.E. Nippenströmin kirjallisen
suostumuksen avioon”. Erik Johan ja Gustaava vihittiin 29.10.1891. Heti seuraavan vuoden alussa 7.1.1892
päivätyllä sanomalehti-ilmoituksella Erik Johan ilmoittaa muuttaneensa sukunimensä
Eriksson sukunimeksi Knaapi.
Knaapin nuoripari muutti keväällä 1892 Kuhmalahteen, mutta
palasi takaisin Hauholle aivan vuoden 1894 lopulla. Kuhmalahden ajasta ei ole
tarkempia tietoja, mutta Hauholle tultuaan E.J. Knaapi – kuten hän
lehti-ilmoituksissa yleensä nimensä esitti – aloitti itsenäisen kauppiaan uran.
Erik Johan Knaapi (1869 – 1911)
Hauholle palanneet
Erik Johan ja Kustaava Knaapi asettuivat asumaan ostamaansa KirkonkylänVanhalan Porrin taloon. Tänne Erik Johan perusti ilmeisesti jossakin määrin menestyneen kaupankin, mistä on kerrottu enemmän Hauhon historia III:ssa. Tietämättä Erik Johanin luonteesta yhtään mitään pelkästään hänen elämänvaiheidensa perusteella voi todeta, että hänen täytyi olla yritteliäs mutta myös jollain tapaa levoton henkilö.
Kaiken muun ohella Knaapi oli aktiivinen puhelinliikenteen
edistaja. Elokuun lopulla 1897 Hämeen
Sanomissa ilmoitettiin Hauholla olevista kuudesta puhelimesta. Pääjohto Hämeenlinnasta ja puhelin nro 1 oli
kauppias Knaapilla. Hauhon historia III:n
mukaan Erik Johan Knaapi omisti myös Hauhon ensimmäisen auton. Sen hankinta-ajankohdasta ei
valitettavasti ole tietoa.
Viiden vuoden jälkeen
kauppiaan elämä muuttui tilallisen elämäksi. Syksyllä 1903 Porri ja sen myötä
kauppakin myytiin Toijalasta tulleelle Emil Wiklundille. Perhe muutti muutaman kilometrin päähän Vitsiälään,
mistä Erik Johan oli ostanut Tourun maatilan v. 1898. Eipä tästäkään tullut pysyvää kotia, sillä jo
toukokuussa 1906 Knaapit muuttivat Leppävirralle. Samaan aikaan hän myi myös itse äskettäin
kuolinpesältä lunastamansa Vitsiälän Iso-Hannulan tämän kirjoittajan äidin
äidin isälle Erik eli Erkki Alhaiselle.
Jälkinäytös
Erik Johan ja Kustaava Knaapi saivat kolme lasta eli
Kuhmalahdessa syntyneet Leonard ja Alli sekä Hauholla v. 1900 syntynyt
Elsa. Heistä tunnetuimmaksi tuli
jääkärimajuri Leonard. Hän oli yksi
Saksassa koulutetuista ja jo siellä taisteluihin osallistuneista jääkäreistä. Osallistuttuaan kevään 1918 taisteluihin
johtotehtävissä hän jatkoi armeijan palveluksessa. Vuonna 1926 hän päätyi kuitenkin
sanomalehtien ykkösuutiseksi ammuttuaan kotonaan vaimonsa, kaksi pientä
lastaan ja lopuksi itsensä.
Lähteitä;
Ilkka Teerijoki, Hauhon historia III, Hauho-Seura, 2018.
Jyrki Kirjokallio (toim.), Eilistä tavoittamassa – Kyläkirja
Hauhon Kirkonkylän raitin varsilta. Hauhon Wanha Raitti ry, 2000.
Hauhon y.m. seurakuntien digitoidut asiakirja
Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilla.
Perukirjat verkossa: http://digihakemisto.net/aineisto/perukirjat
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search
Kommentit
Lähetä kommentti