Rekolan rusthollareista kauppias Knaapiin

Vanhaa raittia vuodelta 1964.
Rekolan talo ensimmäinen vasemmalta ja
Porri suoraan kirkontornin kohdalla
Kuvaaja Matti A Poutvaara,
Museovirasto, Finna.fi

Vuonna 1830 Hauhon Kirkonkylän Vanhalan rusthollin Rekolaan tulee isännäksi Anders Henricsson eli Antti Heikinpoika.  Antin isä ja isoisät usean sukupolven ajan olivat viljelleet lampuoteina Kyttälässä Villantilan rusthollin Eerolaa, mutta avioliiton ansiosta Antille tuli mahdollisuus siirtyä Kirkonkylään Vanhalan Rekolan rusthollin isännäksi.

Antin isä Heikki Heikinpoika muutti Rekolaan samaan aikaan Antin perheen kanssa. Rippikirjassa on Heikki Heikinpojan kohdalle merkitty ”har för varit Lambonde här” eli, että hän olisi ollut aiemmin Rekolassa lampuotina.  Valitettavasti Hauhon Kirkonkylän talojen rippikirjoja puuttuu noin 15 vuoden ajalta edeltävän vuosisadan vaihteessa, joten jää epäselväksi, milloin tämä lampuotijakso olisi ollut.  Toisaalta ”här” voi tarkoittaa koko Hauhon seurakuntaa eli että Heikki Heikinpoika olisi aiemmin ollut lampuotina jossakin Hauholla. Näin ainakin on, sillä Heikki näyttäisi asuneen Kirkonkylään muuttoon saakka pitkään Kyttälän Eerolassa.  Kirkonkylään muuttaessaan Heikki oli 63-vuotias. Hän eli aina vuoteen 1847 eli 80-vuotiaaksi.

Antti Heikinpoika Rekola ent. Eerola (1798-1854)

Kaksoset Antti ja Kaisa syntyivät Kyttälän Eerolassa 19.11.1798.  Lastenkirjan mukaan Antti ja Kaisa pääsivät ripille v. 1815.  Kaisa solmi v. 1821 avioliiton ja muutti pian tämän jälkeen Kärkölän Hongiston kylään, missä taloilla oli mielenkiintoisia nimiä Damasko ja Jeriko!  Kun vanhempi veli Iisakkikin solmi vuoden 1824 lopulla avioliiton ja muutti Pälkäneelle ja edelleen Sahalahteen, Antti jäi lapsista ainoana Eerolaan isän avuksi. 

Vuonna 1827 Antti solmii avioliiton Kirkonkylän Toppolan rusthollin tyttären 23-vuotiaan Maija Stina Heikintyttären kanssa.  Maija Stina oli jäänyt lyhyen lapsettoman avioliiton jälkeen leskeksi reilu vuosi aiemmin.  Antin äiti Hedvig kuoli v. 1828.  Vuonna 1830 tulikin sitten tilaisuus muuttaa Kirkonkylään Maija Stinan perheen omistamaan Vanhalan Rekolaan.  Antti Heikinpoika Eerolasta tuli näin rusthollari Antti Heikinpoika Rekola.  Mielenkiintoista muutossa on, että Vanhalan Rekolan entinen lampuoti muutti edeltä torppariksi Hovinkartanoon, mistä torppari muutti puolestaan lampuotiksi Kyttälän Eerolaan.

Antti ja Maija Stina saivat kolme lasta.  Äitinsä mukaan nimetty esikoinen Maija Stina syntyi jo Eerolassa v. 1828. Hän kuoli kotonaan Kirkonkylässä19-vuotiaana v. 1847.   Toinen tytär Fredrika Valeriana syntyi v. 1831 ja kuoli vain 10-vuotiaana v. 1841.   Kuopus v. 1834 syntynyt Oskari eli aikuiseksi ja hänestä seuraavassa.

Oskari Antinpoika Yliknaapi ent. Rekola (1834-1878)

Oskari Antinpoika syntyi Vanhalan Rekolassa 1.5.1834.  Rippikoulun Oskari kävi 16-vuotiaana v. 1850.  Kun isä Antti kuoli v. 1854 , Oskarista tuli rusthollari vain 20-vuotiaana.  Rekola pysyi kuitenkin äiti Maija Stinan hallinnassa.

Äiti kuoli tammikuussa 1860 ja mitä ilmeisimmin tämän jälkeen Rekola siirtyi serkun, Emanuel Toppolan omistukseen.   Ei ole tietoa oliko Oskarilla morsian katsottuna jo äidin elinaikana, mutta juhannuksen aikoihin samana vuonna Oskari vihittiin Kuhmalahdella Isopennon Yliknaapin rusthollin tyttären Saara Liisa Juhantyttären kanssa.  Alkusyksystä 1860 Oskari muutti vaimonsa kotitaloon Kuhmalahdelle ja niin hänestä tuli Oskari Antinpoika Yliknaapi.

Yliknaapin isäntäpari sai kolme lasta. Mummunsa mukaan nimetty Maria Christina syntyi lokakuussa 1860. Hän kuitenkin kuoli kesällä 1880 eli ennen kuin oli ehtinyt 20 vuoden ikään.  Isän mukaan nimetty poika Oskari eli vain 10 kuukautta. Kuopukseen Kustaavaan palataan seuraavassa.

Oskari kuoli 44-vuotiaana heinäkuussa 1878. Kuolinsyyksi on merkitty tvinsot eli näivetystauti, toisin sanoen jokin pitkäaikainen yleiskuntoa heikentänyt sairaus.

Kustaava Oskarintytär Knaapi ent. Yliknaapi (1873 – 1914)

Erik Johan ja Kustaava Knaapi
Kuva kirjasta  Eilistä etsimässä
(kuvaaja tuntematon)

Kustaava Oskarin tytär syntyi kesäkuussa 1873.  Hän jäi orvoksi jo pienenä, sillä äiti kuoli tytön ollessa vain 5 kk ikäinen ja isäkin pian Kustaavan 5-vuotispäivän jälkeen.  Kuhmalahden rippikirjojen puuttumisen vuoksi Kustaavan lapsuudesta ei ole juuri tietoja.  Vuoden 1883 henkikirjassa todetaan kuitenkin Knaapista, että se on ”bondesdottern Gustafva Knaapis rusthåll” eli Kustaava oli jo 10-vuotiaana rusthollin omistaja!  Rippikoulun hän kävi v. 1889 Hauholla, mutta hänet on merkitty tuolloin edelleen kuhmalahtelaiseksi.  Voidaan kuitenkin olettaa, että Kustaava olisi rippikouaikana ollut majoitettuna sukulaisten luo Kirkonkylän Toppolaan.

Kirkonkylään kauppias Sohlmanille oli v. 1883 tullut kauppa-apulaiseksi Messukylässä syntynyt Erik Johan Eriksson.  Eriksson oli varsinaisesti patronyymi, mutta Erik Johan tulkitsi sen myös sukunimeksi.  Sohlmanit olivat mitä ilmeisimmin olleet Oskari Antinpoika Rekolan perhetuttuja, sillä kauppiaan isä oli ollut esim. Maija Stina Rekolan perunkirjoituksessa v. 1860 uskottuna miehenä.

Vuonna 1891 Kuhmalahdelta tullut Kustaava Oskarintytär Yliknaapi jätti muuttokirjansa Hauholle 27. syyskuuta ja samana päivänä hänet ja Erik Johan kuulutettiin avioliittoon.  Kuulutuksista on kirjattu, että niitä oli ”ottamassa sulhanen ja morsiamen isävainajan lähin sukulainen ja kasvattaja rusthollari Oskari Toppola Kirkonkylästä tuoden vielä morsiamen holhoojan maanviljelijä P.E. Nippenströmin kirjallisen suostumuksen avioon”. Erik Johan ja Gustaava vihittiin 29.10.1891.  Heti seuraavan vuoden alussa 7.1.1892 päivätyllä sanomalehti-ilmoituksella Erik Johan ilmoittaa muuttaneensa sukunimensä Eriksson sukunimeksi Knaapi.

Knaapin nuoripari muutti keväällä 1892 Kuhmalahteen, mutta palasi takaisin Hauholle aivan vuoden 1894 lopulla. Kuhmalahden ajasta ei ole tarkempia tietoja, mutta Hauholle tultuaan E.J. Knaapi – kuten hän lehti-ilmoituksissa yleensä nimensä esitti – aloitti itsenäisen kauppiaan uran.

Erik Johan Knaapi (1869 – 1911)

Hauholle palanneet Erik Johan ja Kustaava Knaapi asettuivat asumaan ostamaansa Kirkonkylän
Vanhalan Porrin taloon.  Tänne Erik Johan perusti ilmeisesti jossakin määrin menestyneen kaupankin, mistä on kerrottu enemmän Hauhon historia III:ssa.  Tietämättä Erik Johanin luonteesta yhtään mitään pelkästään hänen elämänvaiheidensa perusteella voi todeta, että hänen täytyi olla yritteliäs mutta myös jollain tapaa levoton henkilö. 

Kaiken muun ohella Knaapi oli aktiivinen puhelinliikenteen edistaja.  Elokuun lopulla 1897 Hämeen Sanomissa ilmoitettiin Hauholla olevista kuudesta puhelimesta.  Pääjohto Hämeenlinnasta ja puhelin nro 1 oli kauppias Knaapilla.  Hauhon historia III:n mukaan Erik Johan Knaapi omisti myös Hauhon ensimmäisen auton. Sen hankinta-ajankohdasta ei valitettavasti ole tietoa.

Kun kauppaa oli pidetty Hauholla kolmisen vuotta, Knaapit muuttivat tammi-helmikuun vaihteessa maakauppiaaksi Hämeenkyröön.  Syystä tai toisesta he kuitenkin palasivat jo saman vuoden lokakuun alussa Hauholle jatkaen aiemmin keskeytynyttä kaupanpitoa. Paluu oli sikäli helppo, että Knaapi omisti edelleen Porrin talon.

Viiden vuoden jälkeen kauppiaan elämä muuttui tilallisen elämäksi. Syksyllä 1903 Porri ja sen myötä kauppakin myytiin Toijalasta tulleelle Emil Wiklundille.  Perhe muutti muutaman kilometrin päähän Vitsiälään, mistä Erik Johan oli ostanut Tourun maatilan v. 1898.  Eipä tästäkään tullut pysyvää kotia, sillä jo toukokuussa 1906 Knaapit muuttivat Leppävirralle.  Samaan aikaan hän myi myös itse äskettäin kuolinpesältä lunastamansa Vitsiälän Iso-Hannulan tämän kirjoittajan äidin äidin isälle Erik eli Erkki Alhaiselle.

Digitoitujen asiakirjojen puuttuessa en ole pystynyt seuraamaan Knaapien kaikkia liikkeitä vuosien 1906 ja 1911 välillä. Vuoden 1911 tammikuussa he kuitenkin muuttivat Urjalasta Pirkkalan seurakunnan Penttilän kylään. Paikka tunnetaan paremmin Nokian Siurona.  Siurossa Erik Johan kuoli aivohalvaukseen vain 42-vuotiaana 10.11.1911. Perukirjassa Knaapin varallisuudeksi todettiin noin 124000 mk vastaten nykyrahassa yli puolta miljoonaa euroa.  Kustaava kuoli kolme vuotta myöhemmin 9.12.1914. Hänen jälkeensä varallisuutta arvioitiin olevan lähes 200 000 mk vastaten nykyrahassa melkein 800 000 euroa. 

Jälkinäytös

Erik Johan ja Kustaava Knaapi saivat kolme lasta eli Kuhmalahdessa syntyneet Leonard ja Alli sekä Hauholla v. 1900 syntynyt Elsa.  Heistä tunnetuimmaksi tuli jääkärimajuri Leonard.  Hän oli yksi Saksassa koulutetuista ja jo siellä taisteluihin osallistuneista jääkäreistä.  Osallistuttuaan kevään 1918 taisteluihin johtotehtävissä hän jatkoi armeijan palveluksessa.  Vuonna 1926 hän päätyi kuitenkin sanomalehtien ykkösuutiseksi ammuttuaan kotonaan vaimonsa, kaksi pientä lastaan ja lopuksi itsensä.

Lähteitä;

Ilkka Teerijoki, Hauhon historia III, Hauho-Seura, 2018.

Jyrki Kirjokallio (toim.), Eilistä tavoittamassa – Kyläkirja Hauhon Kirkonkylän raitin varsilta. Hauhon Wanha Raitti ry, 2000.

Hauhon y.m. seurakuntien digitoidut asiakirja Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilla.

Perukirjat verkossa: http://digihakemisto.net/aineisto/perukirjat

Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search