SENTTAALI - Tarinaa entisajan ihmisistä ja tapahtumista

Sten Sture nuorempi Ruotsin valtionhoitaja 1512-1520 (Wikipedia) Hauhon Okerlassa asunut Nestori Virtanen kutsuttiin lapsuudessani aina apuun, kun meillä Kokkalassa tehtiin pieniä tai suurempiakin puutöitä.  Tarpeiden muuttuessa ovia siirrettiin, latojen kattoja korjailtiin jne.  Talvisin riitti aina myös metsätöitä, kun moottorisahat olivat vasta tuloillaan. Nestorilla riitti myös aikaa jutella meidän pikkupoikien kanssa. Nestorilla ja Hattulasta kotoisin olleella Elna-vaimollaan oli suurperhe.   Olivatpa Nestori ja Elna perheineen asuneetkin jonkin aikaa Kokkalassa 1940-luvulla.   Minun muistamanani aikana heidän vanhimmat lapsensa olivat jo muuttaneet pois kotoa, mutta nuorimmat olivat saman ikäisiä ja melkeinpä ainoita lähiseudulta löytyneitä leikkikavereita. Nestorista voi sanoa kliseisesti, että hän oli ”tavallinen Virtanen”.   Hänen esivanhemmistaan löytyy kuitenkin myös kaikkea muuta kuin ns. tavallista rahvasta.   Tässä tarinassa en tee selkoa...

Yhdeksän kymmenestä 1800-luvun lopulla syntyneestä pälkäneläisestä on verisukulaisiani!   Kuulostaa uskomattomalta, mutta kyllähän me olemme lopulta kaikki keskenämme ”sukulaisia”.   Sukulaisuuden osoittamiseksi tarvitaan vaan tietoja riittävän kaukaisista esivanhemmistamme. Kun ihmiset pysyivät aikanaan samoilla asuinseuduilla ja heitä oli rajallinen määrä, meille heidän jälkeläisillään alkaa löytyä väistämättä yhteisiä esivanhempia.   Jo nyt digitoitujen asiakirjojen avulla näitä yhteyksiä voi tutkia varsin pitkälle. Omat esivanhempani kaikissa sukuhaaroissa on tiedossa aina 1700-luvun puolelle saakka ja monin osin ajassa paljon kauemmaksikin.   Kaikki sukuhaarat ovat olleet myös varsin paikallisia – yksikään esivanhemmistani ei ole 1700-luvun lopun jälkeen asunut missään vaiheessa linnuntietä yli 50 km päässä Hauhonselän rannalla sijainneesta synnyinkodistani.   Joissakin sukuhaaroissa esivanhempieni tiedetään asuneen samoilla seuduilla jo keskiajan lopulla...

Irwinin ja Vexin elämästä riittää kerrottavaa; (ks. viesti tarinan lopussa) Kun tarpeeksi kaivelee sukujuuriaan ja kaukaisia ”serkkujaan”, tulee aina vastaan myös tunnettuja henkilöitä.  Eräs mielenkiintoinen parivaljakko on Hämeenlinnan takavuosien suuret pojat Irwin Goodman ja Emil Retee eli Antti Yrjö Hammarberg ja Vexi Veikko Olavi Salmi. Molemmat osoittautuivat kaukaisiksi sukulaisikseni mutta myös keskenään sukulaisiksi Irwinin kanssa yhteiset esivanhempamme olivat Luopioisten Karvialan Kaupin taloa 1700-luvun alussa isännöineet Erkki Heikinpoika ja Kaisa Matintytär.    Vexin kanssa yhteiset esivanhempamme ovat Hauholla Kokkilan Pulkkia 1700-luvun alussa isännöineet Juho Heikinpoika ja Maria Martintytär.   Tulipa vastaan vielä sellainenkin yhtymäkohta, että Vexin isän täti Eeva Stiina miehensä Jooseppi Salmisen kanssa olivat asuneet synnyinkotini pihapiirissä Kokkalan Strandvikissa vv. 1907-1912. Irwinin ja Vexin yhteiset esivanhemmat ovat puolestaan Jokio...

Kolme neljästä 1800-luun lopulla Tuuloksen seurakunnassa synteneestä lapsesta oli sukulaisiani! Olen aiemmin tässä blogisarjassa selvitellyt, miten synnyinpitäjäni Hauhon seurakunnassa ja sen entisessä kappeliseurakunnassa Luopioisissa vuonna 1889 syntyneet olivat minulle sukua.  Tämän hetken tilanne on, että tässä kahden isovanhempani ikäluokassa Hauholla syntyneistä 117 lapsesta 83% olen pystynyt osoittamaan verisukaulaisikseni eli että meiltä löytyy yhteisiä esivanhempia.  Luopioisissa syntyneistä 121 lapsesta, olen löytänyt sukulaisuuden peräti 86%:iin.  Tällä kertaa tarkastelen Hauhon toisen entisen kappeliseurakunnan Tuuloksen samaa ikäluokkaa. Esivanhempani Tuuloksessa Pohjoisten myllyn alue vuonna 1702, jolloin suoran isälinjani esivanhempia jo olivat Alamyllyllä mylläreinä. Suora isälinjani johtaa 1700-luvulla Tuulokseen.   Isoisäni isoisän isoisä, Tuuloksen Pohjoisten Alamyllyllä (lähellä nykyisten 10 ja 12 teiden risteystä) syntynyt Kalle Juhonpoika ja...