SENTTAALI - Tarinaa entisajan ihmisistä ja tapahtumista

Irwinin ja Vexin elämästä riittää kerrottavaa; (ks. viesti tarinan lopussa) Kun tarpeeksi kaivelee sukujuuriaan ja kaukaisia ”serkkujaan”, tulee aina vastaan myös tunnettuja henkilöitä.  Eräs mielenkiintoinen parivaljakko on Hämeenlinnan takavuosien suuret pojat Irwin Goodman ja Emil Retee eli Antti Yrjö Hammarberg ja Vexi Veikko Olavi Salmi. Molemmat osoittautuivat kaukaisiksi sukulaisikseni mutta myös keskenään sukulaisiksi Irwinin kanssa yhteiset esivanhempamme olivat Luopioisten Karvialan Kaupin taloa 1700-luvun alussa isännöineet Erkki Heikinpoika ja Kaisa Matintytär.    Vexin kanssa yhteiset esivanhempamme ovat Hauholla Kokkilan Pulkkia 1700-luvun alussa isännöineet Juho Heikinpoika ja Maria Martintytär.   Tulipa vastaan vielä sellainenkin yhtymäkohta, että Vexin isän täti Eeva Stiina miehensä Jooseppi Salmisen kanssa olivat asuneet synnyinkotini pihapiirissä Kokkalan Strandvikissa vv. 1907-1912. Irwinin ja Vexin yhteiset esivanhemmat ovat puolestaan Jokio...

Kolme neljästä 1800-luun lopulla Tuuloksen seurakunnassa synteneestä lapsesta oli sukulaisiani! Olen aiemmin tässä blogisarjassa selvitellyt, miten synnyinpitäjäni Hauhon seurakunnassa ja sen entisessä kappeliseurakunnassa Luopioisissa vuonna 1889 syntyneet olivat minulle sukua.  Tämän hetken tilanne on, että tässä kahden isovanhempani ikäluokassa Hauholla syntyneistä 117 lapsesta 83% olen pystynyt osoittamaan verisukaulaisikseni eli että meiltä löytyy yhteisiä esivanhempia.  Luopioisissa syntyneistä 121 lapsesta, olen löytänyt sukulaisuuden peräti 86%:iin.  Tällä kertaa tarkastelen Hauhon toisen entisen kappeliseurakunnan Tuuloksen samaa ikäluokkaa. Esivanhempani Tuuloksessa Pohjoisten myllyn alue vuonna 1702, jolloin suoran isälinjani esivanhempia jo olivat Alamyllyllä mylläreinä. Suora isälinjani johtaa 1700-luvulla Tuulokseen.   Isoisäni isoisän isoisä, Tuuloksen Pohjoisten Alamyllyllä (lähellä nykyisten 10 ja 12 teiden risteystä) syntynyt Kalle Juhonpoika ja...

Kun muutama vuosi sitten kävin läpi Kokkalan suvun vanhoja papereita, vastaan tuli yksi kuitti, minkä mukaan Kalle Kokkala (isoisäni isä) ja räätäli Kustaa Blom Okerlasta olivat v. 1910 ostaneet ”Hahkialan neitien talon”.  Talon ostamisesta niin kuin se nyt ymmärrettäisiin ei kuitenkaan ollut kyse.  Ostettiin vain hirret y.m. rakennusosat, jotka sitten päätyivät uusiokäyttöön. Asiakirjatietoa tai edes perimätietoa tämän talon mahdollisesta paikasta ei ole kuitenkaan säilynyt.  Hauhon seurakunnan rippikirjoista kuitenkin näkyy, että 1800-luvun alkupuoliskolla Kokkalassa on asunut useita naimattomia Hahkialan neitejä. Charpentierien tie Kokkalaan Kokkalan talot Ylitalo (Löfholm) ja Alital (Strandvik) noin 2,5 km Hahkialasta länteen v. 1920 kartassa ( https://vanhatkartat.fi/#12.33/61.15817/24.56702 ) Hauhonselän itärannalla sijaitsevan Kokkalan säterin omistajat olivat vuosisatojen aikana vaihtuneet moneen kertaan.  Useinkaan omistajat eivät ole asuneet tilalla, va...

Kokkalan talo Hauhonselän rannalla pari kilometriä kirkonkylästä etelään on ollut tunnettu jo keskiajalla.   Kokkala oli yksi niistä taloista, joilla oli metsästysmaita Keski-Suomessa asti. Vaikka talo on ollut kartanoksi hyvin pieni, se on kuitenkin ollut aikanaan huomattavien aatelissukujen asuinkartano.   Tätä ovat varmaankin edesauttaneet Kirkonkylän läheisyyden lisäksi myös lähistön isommat kartanot Kyttälä, Hahkiala   ja Hyvikkälä. Ehkäpä merkittävin Kokkalassa syntynyt henkilö on ollut Arvid Tawast, joka oli johtavia suomalaisia 1500-luvulla ja osallistui Kustaa Vaasan poikien välisiin riitoihin menettäen lopulta oman päänsäkin.   Viimeinen aatelissuvun asukas Kokkalassa oli v. 1865 kuollut Augusta Charpentier. Tawastien jälkeen Kokkalan omistukset vaihtuivat moneen kertaan.   Lopulta 1700-luvulla omistajiksi tulivat Hahkialan Charpentierit.   Ainakin jo 1700-luvun puolella Kokkalan kylä oli jaettuna kahdeksi tilaksi, joista suurempi oli nimellä L...

Luoppioisten kirkonkirjoja esim. digihakemisto.net Luopioisissa v. 1889 syntyneistä 86% voidaan osoittaa verisukulaisikseni! Olen aina tiennyt sukutaustani olevan vahvasti hämäläinen.   Sukututkimusharrastuksen myötä tämä on myös varmistunut asiakirjatiedoilla.   Esivanhempani kaikissa sukuhaaroissa on tiedossa 1700-luvun puolelle saakka eikä tänä aikana yksikän esivanhemmistani ole asunut yli 50 km päässä synnyinkodistani Hauhonselän rannalta läheltä Hauhon kirkonkylää. Olen aiemmin käynyt läpi kahden v. 1889 Hauholla syntyneen isovanhempani rippikoululuokkaa ja voinut osoittaa, että näistä yli sadasta nuoresta yli 80% on verisukulaisiani.   Koska kaikkien isovanhempieni taustalta löytyy myös yhteyksiä Luopioisiin, olen muutaman viime kuukauden aikana käynyt läpi kaikki vuonna 1889 Luopioisten seurakunnassa syntyneiden luetteloon merkityt lapset ja selvittänyt, ovatko he verisukulaisiani.   Apuvälineenä olen käyttänyt Geni.com alustaa, josta tarkemmin tuonnempan...