SENTTAALI - Tarinaa entisajan ihmisistä ja tapahtumista

Kun muutama vuosi sitten kävin läpi Kokkalan suvun vanhoja papereita, vastaan tuli yksi kuitti, minkä mukaan Kalle Kokkala (isoisäni isä) ja räätäli Kustaa Blom Okerlasta olivat v. 1910 ostaneet ”Hahkialan neitien talon”.  Talon ostamisesta niin kuin se nyt ymmärrettäisiin ei kuitenkaan ollut kyse.  Ostettiin vain hirret y.m. rakennusosat, jotka sitten päätyivät uusiokäyttöön. Asiakirjatietoa tai edes perimätietoa tämän talon mahdollisesta paikasta ei ole kuitenkaan säilynyt.  Hauhon seurakunnan rippikirjoista kuitenkin näkyy, että 1800-luvun alkupuoliskolla Kokkalassa on asunut useita naimattomia Hahkialan neitejä. Charpentierien tie Kokkalaan Kokkalan talot Ylitalo (Löfholm) ja Alital (Strandvik) noin 2,5 km Hahkialasta länteen v. 1920 kartassa ( https://vanhatkartat.fi/#12.33/61.15817/24.56702 ) Hauhonselän itärannalla sijaitsevan Kokkalan säterin omistajat olivat vuosisatojen aikana vaihtuneet moneen kertaan.  Useinkaan omistajat eivät ole asuneet tilalla, vaan tilaa ovat asutt

Kokkalan talo Hauhonselän rannalla pari kilometriä kirkonkylästä etelään on ollut tunnettu jo keskiajalla.   Kokkala oli yksi niistä taloista, joilla oli metsästysmaita Keski-Suomessa asti. Vaikka talo on ollut kartanoksi hyvin pieni, se on kuitenkin ollut aikanaan huomattavien aatelissukujen asuinkartano.   Tätä ovat varmaankin edesauttaneet Kirkonkylän läheisyyden lisäksi myös lähistön isommat kartanot Kyttälä, Hahkiala   ja Hyvikkälä. Ehkäpä merkittävin Kokkalassa syntynyt henkilö on ollut Arvid Tawast, joka oli johtavia suomalaisia 1500-luvulla ja osallistui Kustaa Vaasan poikien välisiin riitoihin menettäen lopulta oman päänsäkin.   Viimeinen aatelissuvun asukas Kokkalassa oli v. 1865 kuollut Augusta Charpentier. Tawastien jälkeen Kokkalan omistukset vaihtuivat moneen kertaan.   Lopulta 1700-luvulla omistajiksi tulivat Hahkialan Charpentierit.   Ainakin jo 1700-luvun puolella Kokkalan kylä oli jaettuna kahdeksi tilaksi, joista suurempi oli nimellä Löfholm ja pienempi Strandvik

Luoppioisten kirkonkirjoja esim. digihakemisto.net Luopioisissa v. 1889 syntyneistä 86% voidaan osoittaa verisukulaisikseni! Olen aina tiennyt sukutaustani olevan vahvasti hämäläinen.   Sukututkimusharrastuksen myötä tämä on myös varmistunut asiakirjatiedoilla.   Esivanhempani kaikissa sukuhaaroissa on tiedossa 1700-luvun puolelle saakka eikä tänä aikana yksikän esivanhemmistani ole asunut yli 50 km päässä synnyinkodistani Hauhonselän rannalta läheltä Hauhon kirkonkylää. Olen aiemmin käynyt läpi kahden v. 1889 Hauholla syntyneen isovanhempani rippikoululuokkaa ja voinut osoittaa, että näistä yli sadasta nuoresta yli 80% on verisukulaisiani.   Koska kaikkien isovanhempieni taustalta löytyy myös yhteyksiä Luopioisiin, olen muutaman viime kuukauden aikana käynyt läpi kaikki vuonna 1889 Luopioisten seurakunnassa syntyneiden luetteloon merkityt lapset ja selvittänyt, ovatko he verisukulaisiani.   Apuvälineenä olen käyttänyt Geni.com alustaa, josta tarkemmin tuonnempana. Vuoden 1889 ik

Adolf Heikkilä (Matti Taposen arkisto) Kalailan Heikkilän isäntä Adolf Heikkilä oli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa yksi paikalliseen elämään eniten vaikuttaneista hauholaisista.   Kymmenkunta vuotta hänen kuolemansa jälkeen kirjoitetussa Hauhon meijeritoimintaa koskevassa lehtijutussa kerrottiin, että paikkakuntalaiset kutsuivat häntä lempinimellä ”Hauhon prokuraattori”, koska hän oli niin monessa mukana.    Venäjän vallan aikaan prokuraattori oli ikään kuin myöhempi oikeuskansleri eli henkilö, joka valvoi mm. lakien noudattamista ja oli virkahierarkiassa kenraalikuvernööristä seuraava.   Adolf Heikkilän saavutuksista on kirjoitettu niin Hauhon historian III-osassa kuin Kirkonkylän kyläkirjassa ”Entistä aikaa etsimässä”.   Pyrin tässä tarinassa täydentämään myös tietoja hänen yksityiselämänsä puolesta. Adolfin Heikkilän perhetausta Adolf syntyi 22.12.1853 Hauholla Kokkilan kylässä Iso-Köykän talossa, jonne hänen isoisänsä isä oli tullut isännäksi jo 1770-luvulla.   Vuonna 1823 sy