Helanderit – nahkureita Hauhon vanhalla raittilla

Helandereiden asuinalue
tämän vuoden tammikuussa

Entisajan nahkurit eli karvarit olivat kylissä tärkeitä ja tarpeellisia käsityöläisiä.  Nahka oli arvokas raaka-aine ja käsittely nylkemisen jälkeen edellytti useita työvaiheita ennenkuin siitä tuli käyttökelpoista vaatteisiin tai erityisesti hevosten valjaisiin.  Hauhon Kirkonkylän Hauhonselän puoleinen rinne on ollut kauan käsityöläisten asuinaluetta ja 1900-luvun puolelle saakka siellä toimi myös useita nahkureita. Yksi näistä nahkurisuvuista oli Helanderit, jotka toimivat nahkureina Kirkonkylässä kolmen sukupolven ajan.

Nahkureista kiinnostuneiden kannattaa olla yhteydessä Matti Taposeen, joka on kiitettävästi vaalinut Vanhan Raittin perinteitä ja kaiken ohella perustanut pienen nahkurimuseonkin. Nahkuriperinteestä Matin kertomana löytyy hyvä pätkä myös Sofi Oksasen videolla, ks. Wanhan Hauhon charmi | Please scroll down for English. Olen yhä äimänä Hauhon charmista, kirjailijasta tuli Hauho-fani kertaheitolla! Keskiaikaisen kirkon lisäksi kiertelemme... | By Sofi Oksanen Official | Facebook

Huomattakoon, että Helander on ollut yleinen käsityöläisten sukunimi eivätkä kaikki Suomen Helanderit ole samaa sukua.  Hauhollakin on Helandereita toiminut 1800-luvulla mm. Ilmoilassa seppänä ja Rukkoilassa puuseppänä. Tälläkin hetkellä Helandereita löytyy Suomessa melkein 2000 lähes joka puolella ikivanhan Pähkinäsaaren rauhan rajan lounaispuolella. 

Kristian Gabrielinpoika Helander (1804 – 1896)

Ensimmäinen nahkurinopin saanut Hauhon Helander oli v. 1804 Okerlan Mattilassa syntynyt Kristian Gabrielinpoika Helander.  Etunimi on voinut olla myös Risto Kaapo tms, mutta Kristian Gabrieliksi hänet on ruotsinkielisiin kirkonkirjoihin kirjattu.  Kristianin isä Gabriel eli Kaapo oli syntynyt Aikkolan Innalassa, mutta muuttanut äidin uuden avioliiton myötä Okerlan Mattilaan jo 8-vuotiaana.  Äiti Eeva Kaisa oli torpan tyttö Sotjalasta, joka sitten v. 1892 solmi avioliiton Gabrielin kanssa. 

Kristianin 10 vuotta vanhempi veli Aatami sai Mattilan isännyyden jo 22-vuotiaana. Toinen veli, v. 1797 syntynyt Juho muutti avioliiton solmittuaan ensin torppariksi Sappeen Alastaloon ja sieltä edelleen torppariksi Sääksmäen Uittamon Kapakan torppaan.  Sisar Anna päätyi sepän vaimoksi Pälkäneen Luikalaan.

Kristian kävi rippikoulun normaaliin aikaan 15-vuotiaana.  Muutaman vuoden kuluttua hän otti ensin vuodeksi rengin pestin Kirkonkylän Kapakassa ja sitten vuodeksi Okerlan Talolassa.  Joulun alla 1825 Kristian otti merkittävän askeleen ja lähti nahkuri Anders Favorinin oppipojaksi Hämeenlinnaan.  Tarkkaa tietoa sukunimen ottamisesta ei ole löytynyt, mutta muuttaessaan vuonna 1833 takaisin Hauholle Kesoon– yhä nahkurin oppilaana – hänet merkittiin rippikirjaan nimellä Christian Helander.

Aika Kesossa jäi lyhyeksi, sillä jo samana vuonna Kristian muutti nahkuriksi Kirkonkylään.  Yhtenä syynä saattoivat olla avioliittosuunnitelmat, sillä jo 5. tammikuuta 1834 Kristian vihittiin avioliittoon kirkon unilukkarin (kyrkoväktare) tyttären Fredrika Åmanin kanssa.

Kristianille ja Fredrikalle siunaantui kolme lasta eli pojat Kustaa Robert (s. 1834) ja Edvard (s. 1840) ja heidän välissään tytär Fredrika Wilhelmina (s. 1837).  Molemmat pojat päätyivät aikanaan nahkureiksi ja heistä lisää tuonnempana.  Fredrika Wilhelmina solmi v. 1859 avioliiton vanhemman aliupseerin Konstantin Weissmannin kanssa. He asuivat aluksi Hämeenlinnassa mutta vuodesta 1863 Hauholla. He saivat kaksi lasta ja joidenkin tietojen mukaan kolmannenkin. 

Kristian kuoli helmikuussa 1896 ja oli 91-vuotiaana pitäjän vanhimpia asukkaita.  Vaimo Fredrika oli kuollut jo v. 1880 ollessaan 78-vuotias.

Kustaa Robert Kristianinpoika Helander (1834 – 1925)

Kristianin ja Fredrikan esikoinen Kustaa Robert syntyi Hauhon Kirkonkylässä 9.11.1834.  Syntyneiden luettelossa on mielenkiintoinen virhe, sillä sen mukaan nimeksi olisi annettu Carl Robert. Tämä on kuitenkin korjattu jo ensimmäisessä lastenkirjassa, missä Carl on yliviivattu ja tilalle kirjoitettu Gustaf.  Henkikirjamerkinnät antaisivat ymmärtää, että Kustaa Robertin kutsunimenä oli Robert, mutta käytän tässä kirkonkirjoissa esiintyvää muotoa.  Kustaa Robert kävi rippikoulun vuonna 1850.  Nahkurin oppinsa hän sai ainakin suurimmaksi osaksi isältään, mutta vasta 39-vuotiaana avioliittoa solmiessaan hänellä on kirjoihin merkitty ammatiksi nahkuri.

Kustaa Robert Helander ja Vitsiälän Uotilan kasvattitytär Wilhelmina Benjaminintytär vihittiin helmikuun lopulla v. 1874. Wilhelmiina oli syntynyt Tyrvännön Mälkiäisissä, mutta molempien vanhempien kuoltua oli sitten 9-vuotiaana päässyt tai joutunut kasvatiksi Hauholle Vitsiälän Uotilaan. Kustaalle ja Miinalle syntyi kolme lasta. Esikoinen Ida Wilhelmiina avioitui 35-vuotiaana Kirkonkylän Ruusin talon pojan Kalle Ruusin kanssa. Vuonna 1913 Kalle ja Ida muuttivat Ouluun, mutta palasivat sieltä eläkepäivikseen Hauhiolle.  Poika Robert kuoli jo kolmikuukautisena. Nuorimmainen Hilma Maria jäi Hauholle. Hän toimi Kirkonkylässä ompelijana ja kuoli 86-vuotiaana v. 1964.

Kustaa Robert perheineen asui Mikonheikinahteen varrella sijainneessa Ranniston eli Ali-Helanderin talossa. 

Edvard Kristianinpoika Helander (1840 – 1925)

Kristianin ja Fredrikan kuopus Edvard syntyi Hauhon Kirkonkylässä 1.8.1840.  Hänkin kävi rippikoulun tavanomaisessa iässä ja pääsi ripille v. 1856.  Nahkurin poika Edvard Helander ja Tuuloksessa syntynyt Eskon talon piika Wilhelmina Juhontytär vihittiin 14.11.1862 eli Edvardin ollessa 22-vuotias.  Vanhemman veljen tapaan myös Edvard jäi isänsä rinnalle nahkurinoppiin. 

Edvard ja Miina saivat neljä tytärtä ja kaksi poikaa.  Esikoinen Amanda solmi avioliiton virolahtelaisen aliupseerin Erik Kycklingin kanssa. Kycklingit asuivat aluksi Virolahdella, sitten Mikkelissä ja Lappeenrannassa, mutta 1900-luvun alkua pidemmälle en ole heidän elämäänsä pystynyt seuraamaan.  Ida Wilhelmina jäi Hauholle ja toimi Hilma-serkkunsa tapaan ompelijana Kirkonkylässä.  Hilma Maria muutti 23-vuotiaana vuonna 1906 Lappeenrantaan eli lähelle vanhinta sisartaan. Hänenkään vaiheitaan en ole tämän jälkeen selvitellyt.  Tyttäristä nuorin Edla Sofia solmi v. 1908 avioliiton Hyömäen Toralassa asuneen Kalle Vihtorinpoika Lindroosin kanssa. Pian avioliiton jälkeen hekin muuttivat Kirkonkylään Kallen toimiessa meijerin koneenkäyttäjänä.   Edvardin ja Miinan molemmat pojat jatkoivat nahkurin ammatissa ja heistä lisää jäljempänä.

Edvard perheineen asui nykyisin Eskon raitin nimellä tunnetulta tieltä lähtevän Kutukuja -nimisen polun alkupäässä. 

Kalle Kristian Helander (1864 – 1932)

Edvardin pojista vanhempi eli 5.11.1864 syntynyt Kalle Kristian jatkoi nahka-alalla, mutta jo toisella tavalla kuin isänsä, setänsä ja isoisänsä.  Vuonna 1893 hän muutti Säkkijärvelle ja solmi siellä seuraavana vuonna avioliiton Maria Erikintyttären kanssa. Vuonna 1911 Kalle Helander perusti Säkkijärvelle Kolkan Nahkatehtaan.  Näin pojan yritys oli omalta osaltaan viemässä tarpeen ja toimeentulon isien ammattikunnalta. 

Kolkan nahkatehdas jatkoi toimintaansa vielä Kallen v. 1932 tapahtuneen kuoleman jälkeenkin.  Tehtaan johtoon nousi poika Toivo Helander.  Vuonna 1934 tehdas tuhoutui tulipalossa lähes kokonaan, mutta siitä huolimatta sen toimintaa pystyttiin jatkamaan. 

Kustaa Robert Edvardinpoika Helander eli Roope Rinne (1868 – 1953)

Edvardin pojista nuorempi eli Kustaa Robert, jota myös isänsä tapaan Roobertiksi tai Roopeksi kutsuttiin, syntyi Hauholla nälkävuosien aikaan 15.9.1868.  Hän solmi v. 1900 avioliiton Alvettulan Solperilla syntyneen meijerska Ida Maria Strömbergin kanssa.  Kustaa Robert ja vaimonsa Ida Maria asettuivat häiden jälkeen Kirkonkylään.  Muista sisaruksista poiketen Kustaa Robert otti 1900-luvun alussa suomalaistamiskampanjan aikaan uuden sukunimen Rinne.  Isänsä ammatista hän ei kuitenkaan ottanut etäisyyttä vaan jo kolmannen sukupolven karvarina hänkin elantonsa hankki.

Roope ja Ida saivat useita lapsia. Kun monet näistä ovat eläneet lähellä nykyaikaa, jätän heidät tässä käsittelemättä.

Karvari Rinteen perhe asui kirkonkylän harjun päällä nykyisen Vuorentien varrella lähellä aikanaan pystyssä ollutta tuulimyllyä.   Roope kuoli v. 1953 ja vaimonsa Ida v. 1977.  Molemmat on haudattu Hauhon hautausmaalle. 

Pitkäikäistä sukua

Näitä Helandereita kirkonkirjoista tutkiessani kiinnitin huomiota heidän poikkeukselliseen pitkäikäisyyteensä, Kristian Gabrielinpoika eli 91-vuotiaaksi, Kustaa Robert Kristianinpoika 90-vuotiaaksi ja Edvard Kristianinpoika 84-vuotiaaksi ja Edvardin poika Roope Rinne.  Kustaa Robertin ja Edvardin sisar Fredrika Vilhelmiina eli 93-vuotiaaksi.  Kun nahkureiden puolisotkin saavuttivat vähintään aikakauden normaalin vanhuusiän (78, 69 ja 93 vuotta ja Ida Rinne peräti 96-vuotiaaksi), kovin pahasti terveyttä haittaavia eivät nämä nahkureiden elinympäristöt voineet olla.  Toisaalta löytyyhän Hauhon nahkureissa toisenlaisiakin esimerkkejä, ehkä pahimpana naapurustossa elänyt nahkuri Kaarle Netterberg, joka vuonna 1851 hukkui 29-vuotiaana parkkialtaaseen. Tosin hänen on mainittu kärsineen kaatumataudista – mitä se sitten tuohon aikaan on mahtanut tarkoittaakaan. 

Lähteet:

Tässä esitetyt tiedot perustuvat lähinnä digitoituihin kirkonkirjoihin, joita on julkaistu  Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilla sekä Kansallisarkiston Sanomalehtiarkiston digitoituihin sanomalehtiin.

Nahkuri Helandereista on myös tietoa ja valokuvia Hauhon kirkonkylän vanhaa asutusaluetta kuvaavassa Jyrki Kirjokallion toimittamassa ja Hauhon Wanha Raitti ry:n v. 2000 julkaisemassa teoksessa ”Eilistä tavoittamassa – Kyläkirja Hauhon kirkonkylän raitin varsilta”.

Kristian Gabrielinpoika Helanderin tietoja lähdelinkkeineen on koottuna hänen Geni-profiiliinsa: https://www.geni.com/people/Kristian-Helander/6000000148695165956?through=6000000025874949865.  Profiilissa olevien linkkien kautta pääsee muiden sukulaisten tietoihin.