Vasikan myllärin jälkipolvet Hauholla, Tuuloksessa ja vähän muuallakin


Hauholla ja lähiympäristössä vesistön korkeuserot ovat vähäisiä, joten myllyjä varten on aikanaan jouduttu ottamaan vähäisempiäkin virtapaikkoja käyttöön.  Eräas tällainen ajat sitten käytöstä pois jäänyt myllynpaikka on Hauholla Vuolujoen varrella Sahan kylän paikkeilla.  Isälinjan esivanhempani Kalle Juhonpoika (s. 1757) ja vaimonsa Katarina Juhontytär (s. 1759) muuttivat vuonna 1790 toisesta myllyn paikasta eli Tuuloksen Pohjoisten Alamyllyltä Vuolujoen varteen.  Kalle ja Katarina ovat isoisäni isoisän isovanhemmat.  Heidän, heidän poikansa ja tämän lasten asuinpaikkana oli noin 70 vuoden ajan Hahkialan Vasikan myllytorppa Hauholla.  Nämä esivanhemmat ovat sikäli kiinnostavia 64 vastaavan esivanhempani joukossa, että jos Suomessa olisi säädetty sellainen sukunimilaki, joka sitten säädettiin 1920-luvulla, omakin sukunimeni olisi todennäköisesti Vasikka eikä Kokkala.

Kun maalaisyhteisössä puoliso löytyi yleensä hyvin läheltä eikä koulujakaan käyty, jälkipolvetkin löytyivät yleensä lähiseuduilta.  Omat esivanhempani Vasikasta alkaen ovat olleet suvulla tiedossa jo pidempään, mutta kovin vähän olemme tienneet, ketkä ovat mahdollisesti kaukaisempia sukulaisia.  Olen kuluvan vuoden aikana pyrkinyt selvittämään, mitä Kallen ja Katarinan jälkipolville on tapahtunut eli mistä heitä mahtaisi löytyä nykyään.  Tietosuojasyistä olen kuitenkin rajannut selvitykseni lähinnä yli sadan vuoden takaisiin tietoihin lisäten vain satunnaisesti jotain tuoreempaa tietoa.  Koko sukuselvitys löytyy osoitteesta https://drive.google.com/file/d/1RYyQjPJ_pY0OmzAro7qDM-LzunagsEQe/view?usp=sharing

Monen sukuhaaran osalta selvityksestä puuttuu kokonaan tiedot jopa neljän viimeisimmän sukupolven ajalta. Siksi varsin moni, jolla on sukujuuret Hauholla tai Tuuloksessa, saattaa löytää selvityksestä omiakin esivanhempiaan koskevia tietoja mutta vähintäänkin paljon tuttuja asuinpaikkojen nimiä.

Alla olevaan olen koonnut suvun leviämisen vaiheet lyhyesti lähinnä avioliittojen solmimisten avulla.  Henkilöiden elämänvaiheet löytyvät yksityiskohtaisemmin e.m. laajemmasta tekstistä.

SUVUN TAPAHTUMIA AIKAJÄRJESTYKSESSÄ

1778 – Tuuloksen Pohjoisten Alamyllyn myllärin poika Kalle Juhonpoika (s. 1757) ja Pohjoisten Raukolan tytär Katarina Juhontytär (s. 1759) vihitään Tuuloksessa.

1790 – Kalle Juhonpoika ja Katarina Juhontytär muuttavat Hauholle Vuolujoen varteen Vasikan myllylle.

1795 – Kalle Juhonpojan ja Katarina Juhontyttären ainoa aikuisikään selvinnyt lapsi eli Kustaan Kallenpoika syntyy Vasikan myllytorpassa.

1817 – Kustaa Kallenpoika (s. 1795) ja Sahankylän Rekolan torpan tytär Eeva Kaisa Erkintytär (s. 1798) vihitään. Pariskunta jää asumaan Vasikan myllylle kunnes v. 1851 muuttavat Ilmoilan Klasuun.

1818 – Eeva Kaisa Kustaantytär (1. lapsi) syntyy, myöhemmin Hauhon Eteläisten Sarkkolan emäntä,

1820 – Kalle Kustaanpoika (2. lapsi) syntyy, myöhempi Tuuloksen Juttilan Laurilan isäntä

1821 – Maija Stina Kustaantytär (3. lapsi) syntyy, myöhempi Tuittulan Heikkilän emäntä

1821 – Isoäiti Katarina Juhontytär (s. 1759) kuolee

1823 – Kustaa Kustaanpoika (4. lapsi) syntyy, myöhempi Okerlan Melkkalan isäntä

1824 – Isoisä Kalle Juhonpoika (s. 1757) kuolee ja Kustaa Kallenpoika (s. 1795) jatkaa Vasikan myllärinä isänsä kuoleman jälkeen

1829 – Serafia Kustaantytär (5. lapsi) syntyy, myöhemmin Ilmoilan itsellisen Viktor Engmanin puoliso

1841 – Eeva Kaisa Kustaantytär (s. 1818) vihitään Eteläisten Alapietilän pojan Tuomas Kustaanpojan (s. 1815) kanssa.   Eeva Kaisa ja Tuomas asuvat aluksi Alapietilässä, mutta muuttavat v. 1867 Eteläisten Sarkkolaan.

1851 – Maija Stina (s. 1821) vihitään Hauhon kirkonkylän Heiskalan lampuotin pojan Erkki Vilhelmi Erkinpojan (s. 1826) kanssa.  Erkki ja Maija Stina saavat ensimmäisen lapsensa Heiskalassa pian vihkimisen jälkeen, mutta muuttavat jo samana vuonna Hattulan Vesuntaan, sieltä seuraavana vuonna Pälkäneen Aimälän Anttilaan, sieltä Harhalaan Yliseen.  Vuonna 1860 he muuttavat takaisin Hauholle, ensin Matkantaan Äyrikkälään, sieltä Keson Hjeltin tilalle ja lopulta v, 1868 Tuittulan Heikkilään.

1851 – Kalle Kallenpoika (s. 1820) vihitään Hauhon Vitsiälän Fredkullassa syntyneen Kustaava Antintytär Bromanin (s. 1820) kanssa. Perhe asuu aluksi Vasikassa, mutta muuttaa sieltä v. 1860 Kesoon ja edelleen v. 1871 Tuuloksen Juttilan Laurilaan.

1851 – Kustaa Kallenpoika (s. 1795) ja puolisonsa Eeva Kaisa Erkintytär (s. 1798) sekä lapset Kustaa (s. 1823) ja Serafia (s. 1829) muuttavat Hauhon Ilmoilan Honkasaaren omistuksessa olevalle Klasun tilalle.

1851 – Vasikan mylly jää Kalle Kustaanpojan (s. 1820) vastuulle

1854 – Serafia Kustaantytär (s. 1829) synnyttää Ilmoilassa aviottoman tyttären, josta tulee äitinsä kaima eli Serafia.

1856 – Kustaa Kustaanpoika (s. 1823) ja Miehoila Yli-Arvelan tytär Heta Kaisa iisakintytär (s. 1830 Hattulassa) vihitään.   He asuvat aluksi Ilmoilan Klasussa, mutta muuttavat v. 1867 Okerlan Melkkalaan. Heta Kaisa asuu leskenä 1900-luvun alkuvuodet poikansa luona Kokkalassa.

1856 – Serafia Kustaantytär (s. 1829) ja Vitsiälän Vähä-Hovin renki Viktor Engman (s. 1830) vihitään.  Pariskunta perheineen asuu Ilmoilassa itsellisinä koko loppuikänsä.

1860 – Suvun aika Vasikan myllyllä päättyy, kun Kalle Kustaanpoika (s. 1820) perheineen muuttaa Kesoon

1867 – Eeva Kaisa Kustaantytär (s. 1818), aviomies Tuomas (s. 1815) ja poika Kalle (s. 1855) muuttavat Eteläisten Sarkkolaan. Esikoistytär on jo tässä vaiheessa muuttanut pois kotoaan.

1867 – Kustaa Kustaanpoika (s. 1823) perheineen muuttaa Ilmoilan Klasusta Okerlan Melkkalaan

1868 – Maija Stina Kustaantytär (s. 1821) perheineen muuttaa Tuittulan Heikkilään

1869 – Eeva Kaisa Kustaantyttären (s. 1818) ja Tuomas Kustaanpojan esikoinen Wilhelmiina (s. 1846) vihitään Hauhon Rukkoilan Hannulan arentaattorin pojan Kalle Niklas Erkinpojan (s. 1836)  kanssa. Nuoripari muuttaa samana vuonna Päitsärlän Klemolan vuokraajiksi ja viipyvät siellä vuoteen 1887. Kalle ottaa käyttöön sukunimen Mieholin.  Wilhelmiina ottaa 1900-luvun puolella käyttöön sukunimen Lehtinen.

1871 – Kalle Kustaanpoika (s. 1820) ja Kustaava Broman (s. 1820) muuttavat perheineen Kesosta Tuuloksen Juttilan Laurilaan

1872 – Kustaava Loviisa Kallentytär Laurila (s. 1853) vihitään Hattulan Pekolan Jaakkolan pojan Kalle Kallenpojan (s. 1842) kanssa.  He perustavat perheen Hattulassa, mutta muuttavat v. 1882 Tuuloksen Juttilan Laurilan isäntäpariksi Kustaava Loviisan vanhempien jälkeen.

1874 – Eteläisten Sarkkolassa piikana ollut Serafia Serafiantytär (s. 1854) vihitään Eteläisten suutarin rengin Johan Gustaf Kallenpojan kanssa. Pian häiden jälkeen nuoripari muuttaa Hattulaan ja aviomies ottaa sukunimekseen Nyman. Hattulasta perhe muuttaa v. 1880 Hämeenlinnaan, missä hän 1900-luvun puolella toimi mm. kauppiaana nimellä J.G. Nyman.

1877 - Maija Stina Kustaantyttären (s. 1821) ja Erkki Vilhelmi Erkinpoika Heikkilän (s. 1826) esikoinen Maria Vilhelmiina Erkintytär (s. 1851) vihitään Vanajan Mäskelästä kotoisin olevan Elias Heikinpoika Punnilan kanssa. Asuttuaan aluksi Punnilassa, perhe muuttaa v. 1885 Hattulan Pekolan Mattilaan.

1878 – Serafia Kustaantyttären (s. 1829) ja Viktor Engmanin (s. 1830) tytär Vilhelmiina Engman (s. 1857) vihitään Hattulan Metsänkylän kartanon rengin Ville Fredrikinpoika Klingan (s. 1854) kanssa. Vuonna 1882 Ville Klinga ja Vilhelmiina muuttavat Hattulan Pekolan Vähä-Paturiin, sieltä v. 1885 Hausjärven Ryttylän Ollilaan ja edelleen v. 1888 Hollolan Mukkulaan eli nykyiseen Lahteen.

1880 - Maija Stina Kustaantyttären (s. 1821) ja Erkki Vilhelmi Erkinpoika Heikkilän (s. 1826) tytär Amanda vihitään naapurinpojan eli Tuittulan Junnilan pojan Heikki Erkinpoika Junnilan kanssa. Vuonna 1893 he muuttavat Juntulan Kivikkoon ja alkoivat käyttää sukunimeä Kivikko.

1882 – Tuuloksen Juttilan Laurilan poika Kalle Kustaa Kallenpoika (s. 1855) ja Tuuloksen Sairialasta kotoisin oleva torpparingtytär Maria Wilhelmiina Heikintytär (s. 1860) vihitään. He asuvat aluksi Laurilassa, mutta muuttavat v. 1887 Juttilan Kaivolaan, minkä jälkeen Kalle Kustaasta käytetään nimeä Kalle Kustaa Kaivola.

1884 – Kustaa Kustaanpoika Melkkalan (s. 1823) ja vaimonsa Heta Kaisan (s. 1830) poika Kalle Kustaa Kustaanpoika Melkkala (s. 1859) vihitään Kokkalan Strandvikin tyttären Amandan (s. 1860) kanssa.  He jäävät aluksi asumaan Okerlan Melkkalaan, saavat Melkkalan omistukseensa v. 1891, mutta muuttavat v. 1897 vaihtokaupalla omistukseensa saamaan Kokkalan Löfholmin taloon.  Ostettuaan myös toisen Kokkalan kylän taloista 1900-luvun alussa heidän sukunimekseen tulee Kokkala. Kaikki Hauhon Kokkalat ovat heidän jälkeläisiään.

1884 – Melkkalan nuorempi tytär Ida Karolina (s. 1865) vihitään Hauhon Kukkolan vuokraajan pojan Kalle Kustaa Topiaanpojan (s. 1860) kanssa. Perhe asui aluksi Kukkolassa, mutta muutti v. 1887 vuokraajiksi Hauhon Päitsärlän Klemolaan, missä tuohon saakka oli asunut Ida Karoliinan vanhin serkku Vilhelmiina Tuomaantytär perheineen.  Mainittakoon, että ministerinäkin toiminut Kalevi Hemilä on näiden Klemoloiden jälkeläisiä.  Myös monien hauholaisten muistamat poliisit Eino ja Väinö Koskela kuuluivat tähän sukuhaaraan.

1885 – Eeva Kaisa Kustaantyttären ja Tuomas Kustaanpojan poika Kalle Kustaa Tuomaanpoika Sarkkola (s. 1855) vihitään Sotjalan Puuskan tyttären Maria Juhontyttären (s. 1863) kanssa.

1886 – Kustaa Kustaanpoika Melkkalan tytär Maria Kustaava (s. 1862) vihittiin Tyrvännön Mälkiäisten Seppälän rusthollarin pojan Heikki Heikinpoika Seppälän (s. 1863) kanssa. Nuoripari asettui asumaan Mälkiäisten Seppälään.  Mainittakoon, että heidän vanhin tyttärensä Aino Maria solmi v. 1916 avioliiton Hauhon Miehoilan Rantalan pojan Kustaa Evert Rantalan kanssa.

1889 – Tuuloksen Juttilan Laurilan poika Aadolf Kallenpoika (s. 1858) vihitään valkeakoskelaissyntyisen Kaivolassa piikana olleen Amanda Kustaava Sandbergin kanssa.  Aadolfin perhe muutti v. 1892 Juttilan Kaivolaan saatuaan osan Kaivolasta omistukseensa.

1892 (noin) – Serafia Kustaantyttären (s. 1829) ja Viktor Engmanin (s. 1830) tytär Ida o.s. Engman (s. 1867) solmii avioliiton nahkuri Alexander Brutoffin (s. 1860) kanssa.  Pariskunta ehtii asua Helsingissä, Parikkalassa, Kotkassa ja Lappeenrannassa ennen kuin v. 1897 muuttavat Poriin.  Mainittakoon, että tunnettu TV-kasvo Lenita Airisto on Idan ja Alexanderin pojan tytär.  Alexander kuolee v. 1901 ja v. 1910 Ida solmii avioliiton kalastaja Kondrad Felix Virtasen kanssa, minkä jälkeen hänet tunnetaan Porissa Ida Virtasena.

1898 – Kalle Viktorinpoika Engman (s. 1871) solmi avioliiton Asikkalassa syntyneen Maria Lovisa Sipilän (s. 1873) kanssa.  Perhe asui aluksi Helsingissä, mutta vuodesta 1900 alkaen Hyvinkäällä. Kalle toimi koko ikänsä rautateillä mm. veturinkuljettajana.

 

LOPUKSI

Edellä kuvataan yhden maalaissuvun elämänvaiheita lähinnä avioliittojen solmimista koskevien tietojen avulla.  Suuri joukko suvun jäseniä jää tässä mainitsematta, koska lapsikuolleisuus oli suurta ja aina sisarussarjassa joku jää myös naimattomaksi tai avioiduttuaankin lapsettomaksi.  Siitä huolimatta jo tässäkin määrässä ihmisiä on ”perässä pysymistä”.   Vasikassa syntyneillä viidellä sisaruksella oli ikäeroa 11 vuotta (1818-1829), mutta seuraavan sukupolven serkuksilla jo 28 vuotta (1846 – 1874).  Sukulaiset ovat pitäneet yhteyttä, mutta jokseenkin varmaa on, että esim. pikkuserkut eivät ole aina edes tienneet toisistaan elleivät ole sattuneet asumaan lähellä toisiaan.  Ei siten ihme, että muistitieto sukulaisuudesta on helposti kadonnut.

Kun vielä kaikki viisi Vasikassa vv. 1818 – 1829 syntyneet sisarukset asuivat koko elämänsä Hauholla tai sen läheisyydessä, seuraavan sukupolven serkuksista osa on jo muuttanut kauemmaksi ja uusiin ammatteihin.  Vasikassa syntyneiden lapsen lapsista löytyy jo yksi Amerikkaankin muuttanut.  Samoin mitä pidemmälle 1800-lukua kului, sitä kauempaa saattoi myös uudet puolisot löytyä, vaikka edelleen myös oman kylän likat ja pojat saattoivat kelvata.

Tarkempi selvitys suvun vaiheista löytyy pdf-dokumenttina osoitteesta:

https://drive.google.com/file/d/1RYyQjPJ_pY0OmzAro7qDM-LzunagsEQe/view?usp=sharing

 

Kommentit

Suosituimmat

Hauholla sukuni asuinsijoja melkein joka kylässä

Heikki Fransinpoika Franttila - esi-isäni viittä eri reittiä

Hauhontaustan Rönnin asukkaat – sukua suoraan ja väärän koivun kautta

Hjortien perhe Portaassa nälänhädän uhrina

Tapanin päivänä Hauhollakin oli aikaa mennä vihille