Muitakin kuin Johan ja Maria - etunimiä eri puolilla Suomea v. 1865

Olen syksyn aikana selvitellyt harrastuksenani useampien sukulaisten ja ystävien esivanhempia.  Samalla on tullut tutustuttua yhdestä näkökulmasta Suomen eri alueisiin ja niiden perhesuhteisiin erityisesti 1800-luvulla.

Viimeksi kaivellessani Etelä-Pohjanmaan seurakuntia, kiinnitin huomiota runsaslukuisesti esiintyviin etunimiin, joihin en ollut muualla juurikaan törmännyt.  Tutkimassani suvussa löytyi useita Sannoja, Susannoja ja Jaakkoja, joita oli muualla tullut vastaan vain harvoin.  Uteliaisuus heräsi. Oliko kyse vain tutkimistani suvuista vai oliko alueilla omat muotinimensä?

Mistään kaiken kattavasta tutkimusta en edes haaveillut, mutta ajattelin saavuttavani edes jonkinlaista vertailtavuutta valitsemalla kultakin alueelta yhden seurakunnan ja yhden vuoden.  Seurakuntien tuli olla riittävän mutta ei liian suuria. Lisäksi kyseiseltä vuodelta tuli löytyä täydellisiltä vaikuttavat syntyneiden kirjat.

Seurakunniksi valitsin sellaisia, joiden kirkonkirjoja olin jo penkonut varsin palon. Seurakunnat ovat Hauho Kanta-Hämeestä, Valkjärvi Karjalan Kannakselta, Isokyrö Etelä-Pohjanmaalta ja Oulainen Pohjois-Pohjanmaalta

Vuosi 1865 sopi tarkoitukseeni varsin hyvin.  Ennen 1800-luvun puoliväliä syntyneiden kirjoissa on usein näkynyt puutteita.  Vuosisadan lopulla taas olettaisin erilaisuuksien alkaneen tasoittua, sillä niin tiedon kuin ihmistenkin liikkuminen helpottui.  Tuli sanomalehtiä, rautatie, höyrylaivoja jne.  Koululaitoskin kehittyi huimaa vauhtia ja vähitellen myös Amerikan siirtolaisuus alkoi vaikuttaa.  Niinpä valitsin vuoden 1865 juuri ennen nälkävuosia ja näitä suurempia mullistuksia.

Vuoden 1865 syntyneistä löytyi Hauholta 90 tyttöä ja 83 poikaa, 71 tyttöä ja 99 poikaa, Isokyröstä 104 tyttöä ja 112 poikaa sekä Oulaisista 66 tyttöä ja 57 poikaa.  

Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty kunkin seurakunnan tyttöjen ja poikien yleisimmät nimet ja niiden esiintyminen muissa tarkasteltavana olevissa seurakunnissa.  Lukuarvot ovat k.o. nimen – joko ainoana tai ensimmäisenä nimenä – esiintymisen suhteelliset osuudet.

Taulukko 1. Tyttöjen suosituimmat nimet prosenttiosuuksina vuonna 1865 neljässä seurakunnassa
ja k.o. nimien suosio muissa seurakunnissa


Taulukko 2. Poikien suosituimmat nimet prosenttiosuuksina vuonna 1865 neljässä seurakunnassa
ja k.o. nimien suosio muissa seurakunnissa

Tyttöjen nimistä Maria ja poikien nimistä Johan/Johannes eli suomalaisittain Juha, Juho tai Jussi ovat olleet suosittuja kaikkialla, mutta Maria erityisesti Valkjärvellä (30%) ja Isokyrössä ja Johan Isokyrössä ja Oulaisissa.

Hauholaisten suosikkinimet Ida (Iita), Wilhelmina (Miina), Amanda (Manta) sekä Karl (Kaarlo, Kalle) ja Erik (Erik, Erkki, Eero) eivät juuri esiinny verrokkiseurakunnissa. Hauhon tytöillä myös Emma ja Rosa ovat olleet suosiossa, vaikka niitä ei juuri muualla näy.  Kestosuosikit Anna, Helena/Leena, Kaisa/Katariina tai Liisa/Elisabeth eivät ole myöskään olleet hauholaisten suosiossa tarkasteluvuoden aikana. Mainittakoon, että neljällä tytöllä toisena nimenä oli nykyään harvinainen Lucina.

Valkjärven tytöillä kolme suosituinta nimeä kattaa yhteensä yli 3/4 kaikista nimistä ja Maria yksinään 30%.  Voi olla varma, että näillä lukuisilla Marioilla on ollut muitakin kutsumanimiä.  Luonnollinen seuraus on, että useimmat muualla hyvinkin suositut nimet ovat Valkjärvellä jääneet kokonaan käyttämättä.  Valkjärven pojilla esiintyy myös tuttuja nimiä kuten Göran (Yrjö, Yrjänä), Petter (Pietari, Pekka), Staffan (Tahavana, Teppana), Thomas (Tuomas, Tuomo) ja Tobias.  Valkjärven kohdalla kysymyksiä herättää myös huomattava tyttöjen aliedustus.  Kovin usein oli kuitattu vain "dödfödde flickebarn" ilman annettua nimeä. Näitä en ryhtynyt kuitenkaan sen enmpää laskeskelemaan.

Isonkyrön nimistössä erikoisuutena on tytöillä omissakin tutkimuksissani vastaan tullut Sanna. Kastekirjassa tämä on usein Susanna, mutta heti rippikirjoissa kuitenkin lyhyemmin Sanna.  Muissa seurakunnissa ei Sannaa juuri näkynyt, mutta tuskinpa enää nykyään Sannoja mielletään pohjalaisiksi.  Pojilla Jakob (Jaakko) esiintyy myös Pohjois-Pohjanmaalla, mutta ei kahdessa muussa seurakunnassa.  Isonkyrön pojilla yleisiä nimiä olivat myös Herman, Isak ja Esaias.

Oulaisissa suosittujen tyttöjen nimissä kolmanneksi nousee muualla tuolloin harvinanen Kaisa – yleensä nimenomaan K-kirjaimella kirjoitettuna.  Pojissa myös Henrik pääsee listoille.   Myös useampi tyttö on saanut nimekseen Beata.  Erikoisemmista nimistä mainittakoon yhdellä ensimmäisenä ja kahdella toisena nimenä oleva Selina.  Tyttöjen nimissä silmiinpistävää on kahden nimen käyttö (esim. Kaisa Maria), kun peräti 60% tytöistä oli saanut kaksi nimeä.  Muualla tultiin vielä enimmäkseen toimeen yhdellä nimellä.

Omat havaintoni eivät siis koskeneet vain muutamia sukuja, vaan oikeasti muodissa olevat nimet olivat erilaisia eri puolilla Suomea.

Nimi on vain yksi ilmentymä vanhoista paikalliskulttuureista.  Sukuja tutkiessa näkee myös miten paljon esim. maantiede tai maanomistusolot ovat vaikuttaneet siihen, miten ihmiset ovat liikkuneet ja uusia perheitä muodostaneet.  Kun toisaalla piiat ja rengit kiersivät vuosien varrella useissa taloissa, toisaalla saatettiin jäädä kotiseudulle ja suvun omistuksessa olevaa matta jakaa yhä pienempii ja pienempii tontteihin.   Näkyypä myös esim. se, miten yleiset nälkävuodet vaikuttivat tai olivat vaikuttamatta jonkun kyläyhteisön asujiin.

Edellä olevista nimivertailuista ei kannata vetää liian vahvoja johtopäätöksiä.  Vaikka yhtenä vuotena joku nimi ei esiinny, jo seuraavana saattaa nimi olla taas hyvinkin suosittu.  Oma asiansa sitten on, miten kansan käyttämät nimet kirkonkirjoihin kirjattiin tai miten kirjoissa esiintyvät nimet paikallisesti tulkittiin.  Mitään lakiahan ei etunimille ollut, vaan nimet annettiin käytännön tarpeiden mukaan. Suvun perinteet, lähiseudun esimerkit ja kirkon ohjaus vaikuttivat vielä 1860-luvulla vahvasti kaikkialla Suomessa.

Jos jotakuta kiinnostaa, suosituimpia lasten nimiä eri kunnissa viimeisten vuosikymmenten aikana voi tutkia Digi- ja väestöviraston avoimista tiedostoista, ks. https://dvv.fi/suosituimmat-lasten-nimet

Lähtötiedot vanhoihin kirkonkirjoihin löytyvät hakemalla esim. ”Hauhon seurakunnan arkisto”.

 

Kommentit

Suosituimmat

Hauholla sukuni asuinsijoja melkein joka kylässä

Heikki Fransinpoika Franttila - esi-isäni viittä eri reittiä

Hauhontaustan Rönnin asukkaat – sukua suoraan ja väärän koivun kautta

Risto Rekonpoika Sappeen Kirmulasta – monen hauholaisen esi-isä

Vasikan myllärin jälkipolvet Hauholla, Tuuloksessa ja vähän muuallakin