Wiktor Engmanin hauta Hauhon hautausmaalla

Wiktor Engmanin hauta
Hauhon hautausmaalla (alue A, rivi 7) on ympäröiviin hautakiviin verrattuna pienehkö mutta selkeä hautakivi, jossa on teksti ”Tässä lepää Wiktor Engman Ilmoilankylästä” sekä syntymäaika 5.3.1830 ja kuolinaika 11.1.1895. Muita nimiä ei kivessä ole. Hautakivi on sinänsä yksi monien joukossa, mutta pysynyt paikallaan, vaikka kyseinen  Wiktor on kuollut jo 127 vuotta sitten. 

Pari vuotta sitten netin hautakivien kuvakokoelmia selaillessani kiinnitin yht’äkkiä huomioni tuohon hautakiveen. Olin juuri sukujuuria tutkiessani käsitellyt vuonna 1823 syntyneen isälinjaisen isoisäni isoisän Kustaa Kustaanpojan sisaruksia. Yksi heistä oli Serafia Kustaantytär, joka oli solminut avioliiton Engmanin kanssa ja kyseessä sattuikin olemaan juuri tämän haudan Wiktor Engman. Vaimon nimeä ei kuitenkaan tässä hautakivessä ollut. 

Kyseiset sisarukset olivat Vasikan myllärin jälkeläisiä, joista kirjoitin taannoin oman tarinansa. ”Esitätini” Serafia Kustaantytär oli syntynyt Vuolujoen varrella Hahkialan Vasikan myllytorpassa 13.7.1829. Sieltä hän oli muuttanut vähän yli 20-vuotiaana vanhempiensa ja Kustaa-veljensä kanssa Ilmoilan peräkulmille lähelle Vekurinjärveä Honkasaaren Klasun torppaan. Kuten niin monelle tuohon aikaan Serafialle kävi ”vahinko” ja hän sai aviottoman lapsen 25-vuotiaana vuonna1854, joka ristittiin äitinsä kaimaksi. Serafia ei sentään joutunut lähtemään kotoaan eikä suku häneen katkaissut yhteyksiä kokonaan myöhemminkään. Ehkä jotain poikkeavaa on kuitenkin ollut, kun tästä sukuhaarasta ei ainakaan minun muistikuvani mukaan lapsuudessani puhuttu mitään toisin kuin muiden sisarusten jälkipolvista. 

Pari vuotta Serafia-tyttären syntymän jälkeen äiti-Serafia solmi avioliiton Lehtelän kylässä syntyneen, mutta vihkimishetkellä Vitsiälän Vähä-Hannulan renkinä olleen Wiktor Engmanin kanssa. Wiktorin vanhempi veli Tobias Engman asui Vitsiälässä ja toimi pitäjänräätälinä veljesten isän jalanjäljissä. Wiktor ja Serafia asettuivat asumaan Ilmoilaan Vähä-Sipilän yhteyteen, missä Wiktor teki sekalaisia töitä. Vuoden 1860 paikkeilla hän kävi mm. rautateillä eli ilmeisesti osallistumassa Helsinki-Hämeenlinnan radan rakentamiseen. Wiktor ja Serafia saivat useita yhteisiä lapsia: Wilhelmina (1857), Lusina (1862), kaksoset Ida ja Emma (1865, molemmat kuolivat muutaman viikon ikäisinä), Ida (1867), Karl (1871) ja Matilda (1874). 

Serafia Engman kuoli 49-vuotiaana vuonna 1878 vatsatulehdukseen lapsista nuorimman Matildan ollessa vasta 4-vuotias. Wiktor itse kuoli 64-vuotiaana vuonna 1895. Kuolinsyy on kirjattu kuolleiden luetteloon valitettavan epäselvästi. 

Myös Serafia Serafiantytär ryhtyi käyttämään kasvatti-isänsä sukunimeä Engman. Hänen aviomiehensä J.G. Nyman toimi aikanaan kauppiaana Hämeenlinnassa. Vanhin yhteinen tytär Vilhelmina avioitui Vilhelm Fredrikinpoika Klingan kanssa. He asuivat aluksi Hattulassa, mutta päätyivät Hausjärven kautta Hollolaan. Kahdeksan lapsen äitinä Wilhelmina päätyi kuitenkin 56-vuotiaana itsemurhaan hirttäytyen kotinsa puuliiterissä Hollolan Jalkarannassa. Lusina-tytär muutti jo 18-vuotiaana Hattulan kautta Hämeenlinnaan, minkä jälkeisestä ajasta en ole onnistunut löytämään tietoa. Karl-poika teki uran rautateillä edeten junan siivoojan tehtävistä lopulta kunnioitetuksi veturinkuljettajaksi. Nuorin Matilda muutti Helsinkiin ja toimi siellä majoitusalalla. Hän eli naimattomana, mutta hänellä oli kuitenkin kasvattitytär. 

Vuonna 1867 syntyneen Ida-tyttären jälkipolvista paljastui yllättäen myös julkisuuden henkilö. Idan ja hänen ensimmäisen aviomiehensä Aleksandr Brutoffin poika Reino suomalaisti aikanaan sukunimekseen Airisto ja yksi hänen tyttäristään on kaikkien tuntema Lenita Airisto. Lenita on siis isäni ja monien muiden Hauholla ikänsä asuneiden Vasikan myllärin jälkeläisten kolmas serkku. Ida ehti kiertää nahkurina toimineen Alexanderin kanssa lukuisilla eri paikkakunnilla päätyen lopulta Poriin, missä Alexander kuitenkin kuoli pian vain 39-vuotiaana. Ida lapsineen jäi kuitenkin asumaan Poriin. Kului lähes kymmenen vuotta kunnes Ida solmi uuden avioliiton, nyt toisen lesken eli kauppias Felix Konrad Virtasen kanssa. 

Karl ja Emma Engmanin hauta
Wiktorin veljen Tobiaksen lasten Hilman, Karlin ja Johanin kohtalot ovat myös mieleenpainuvia. Johan Wilhelm nuorimpana muutti ensin v. 1894 kauppiaaksi Tyrvännön Mälkiäisiin ja sitten edelleen v. 1907 Tampereelle, missä erikoistui kalakauppiaaksi. Hän kuoli siellä vajaat kaksi kuukautta ennen talvisodan syttymistä. Karl perusti kaupan Hyömäkeen, mutta piti sivuliikettä ainakin Vitsiälän kyläkeskuksessa. Tätä kauppaa hoiti sisar Hilma, joka joutui ryöstömurhan uhriksi k.o. kaupassa tammikuussa 1906. Häntä puukotettiin niin pahasti, että hän kuoli sairaalassa kymmenen päivää puukotuksen jälkeen. Tästä tapahtumasarjasta, johon liittyi toinenkin murha, kirjoitin taannoin oman tarinansa. Kalle puolestaan tuli punaisten murhaamaksi huhtikuussa 1918. Tästä tapahtumasta on Jouni Lehtonen kirjoittanut elävästi vuoden 1918 hauholaistapahtumia seuranneessa blogissaan keväällä 1918. Kallenkin hauta löytyy Hauhon hautausmaalla (lähellä kappelille nousevia portaita) lisätekstinä ”Voi miksi vuodatettiin veresi viattomasti!”. Hauhon seurakunnan rippikirjaankin on kirjattu lyhyt kuvaus karmealla tavalla tehdystä murhasta. 

Jälkihuomautus 

Hautausmailla tulee ohitettua tuntemattomien ihmisten haudat ajattelematta k.o. henkilöitä juuri lainkaan. Mutta kun alkaa perehtyä vainajan elämänvaiheisiin, kiven takaa paljastuu ihminen, johon liittyy aina oma tarinansa suruineen ja murheineen. Kauan sitten eläneet ihmisetkin muuttuvat näin läheisemmiksi.  

Lähteet 

Wiktor Engmanin profiili Geni.com julkaisualustalla: 
 https://www.geni.com/people/Viktor-Engman/6000000055681805197 

Kaksi murhaa Vitsiälässä v. 1906: 
https://senttaali.blogspot.com/2022/01/kaksi-murhaa-hauhon-vitsialassa-v-1906.html 

Vasikan myllärin jälkipolvet Hauholla, Tuuloksessa ja vähän muuallakin: https://senttaali.blogspot.com/2021/08/vasikan-myllarin-jalkipolvet-hauholla.html 

Jouni Lehtonen, Kapinan aikaan Hauholla, 10. huhtikuuta 1918; http://hauho1918.blogspot.com/2018/04/kapinanaikaan-hauholla-10-huhtikuuta.html

Kommentit

Suosituimmat

Miksi kaikki poliitikot näyttävät olevan sukua toisilleen!

Tarina lapsuudestani ja nuoren miehen hukkuminen Hauhonselkään v. 1886

Risto Rekonpoika Sappeen Kirmulasta – monen hauholaisen esi-isä

Vasikan myllärin jälkipolvet Hauholla, Tuuloksessa ja vähän muuallakin

Hauholla sukuni asuinsijoja melkein joka kylässä