Syylin sepät Hauhon kirkonkylässä

Syylin talon nimikyltti.
Vasemmalla teräksinen jäljitelmä
Karl Sylin käyttämästä puumerkistä.

Hauhon kirkonkylässä on varsin hyvin säilynyt kokonainen vanha 1800-luvun asuinalue. Rakennukset sinänsä ovat jo nähtävyys, mutta kun rakennuksiin saa liitettyä siellä asuneiden ihmisten tarinoita, tuntuu kuin ne heräisivät eloon. Itselleni alue on ollut aina pinnallisesti tuttu, sillä koulutieni vei suoraan alueen läpi ja edelleen kesämökillenikin ajetaan alueen läpi, mutta talojen historiasta en ole tiennyt juuri mitään.

Yksi taloista tunnetaan Syylin talona. Tiedetään, että ainakin seppä Karl Danielinpoika Syl ja hänen Maija-tyttärensä ovat asuneet siinä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Syylin seppiä on kuitenkin Hauhon kirkonkylässä asunut kolmen sukupolven ajan.

Daniel Juhonpoika Syl (5.5.1778 – 8.10.1850) 

Ensimmäinen ”Syylin seppä” Daniel Juhonpoika Syl (Daniel Johansson Syl) oli syntynyt Hauhon kirkonkylän Mikon talossa 5.5.1778. Monilapsisen perheen kaikkien sisarusten tulevia elämänvaiheita ei kirkonkirjojen avulla ole pystytty selvittämään, mutta Daniel värväytyi 1800-luvun alkuvuosina sotilaaksi ja siellä nimekseen Daniel Syd. Lasten syntyessä vielä v. 1809 isä-Danielin sukunimenä on Hauhon kirkonkirjoissa vielä Syd. Liekö nimien kopiointivirhe vai mikä, mutta takaisin siviiliin tullessa sukunimi olikin tullut muotoon Syhl ja myöhemmin Syl. On epäselvää, miten Daniel Juhonpoika Syl sepän taidot oli oppinut, mutta seppänä hän toimi useiden vuosikymmenten ajan, mikä selittää myös sen, että sukunimi säilyi, sillä käsityöläisillä oli kansan enemmistöstä poiketen tapana pitää sukunimeä. 

Hauhon rippikirjat 1800-luvun alkuvuosista ovat puutteellisia tai vähintäänkin vaikeaselkoisia, joten tarkkaa avioitumisaikaa en ole pystynyt selvittämään. Vuoden 1805 paikkeilla Daniel on kuitenkin avioitunut Tuittulan Junnilassa v. 1785 syntyneen mutta jo lapsena Kirkonkylän Mikkoon muuttaneen Kaisa Kaarlentyttären (Cajsa Carlsdotter) kanssa. Tämän Kaisan kautta Syylin sepät ovat myös minulle verisukulaisia samoin kuten myös Syylin talon nykyiselle omistajalle Matti Taposelle. Yhteiset esivanhempamme ovat eläneet Tuittulan Alastalossa 1700-luvun alussa. Daniel Juhonpoika Syl ja Kaisa Kaarlentytär saivat yhdeksän lasta, joista osa kuoli jo pienenä. Naimattomat tyttäret Anna Liisa ja Kristiina elivät pitkän elämän Hauhon kirkonkylässä, Kristiina peräti 88-vuotiaaksi. Pojat Daniel ja Erik Johan pantiin sepän oppiin. Eric Johan päätyi Lammin ja Hollolan kautta lopulta Helsinkiin, mutta Daniel Danielinpoika Syl jäi Hauhon Kirkonkylään sepäksi. 

Daniel Danielinpoika Syl (10.3.1809-2.10.1883) 

Daniel Danielinpoika Syl syntyi Suomen sodan aikana varsin tarkkaan vuosi sen jälkeen, kun Hauhon alue oli käytännössä joutunut Venäjän vallan alle. Rippikoulun jälkeen Daniel oli pari vuotta renkinä Kirkonkylän Poltissa, mutta siirtyi sitten seppä Aholinin oppilaaksi. Vielä solmiessaan avioliiton Anna Stina Antintyttären kanssa vuoden 1831 lopulla Daniel mainitaan sepän oppilaaksi. Anna Stina oli vihkimistä ennen Kirkonkylän Roosilla piikana. 

Ensimmäinen avioliitto päättyi jo vajaan neljän vuoden kuluttua Anna Stinan kuollessa lavantautiin vain 27-vuotiaana. Avioliitosta syntyi kaksi tytärtä, joista toinen kuoli pienenä, mutta toinen eli Anna Liisa muutti aikanaan Hämeenlinnaan ensin kirkkoherra Wegeliuksen piiaksi. Sukunimekseen hän otti muuttaessaan Sylman. Hän solmi jo vuoden kuluttua muutosta avioliiton renki (sittemmin timpuri) Karl Sillmannin kanssa. 

Vuoden kuluttua ensimmäisen vaimon kuolemasta Daniel Danielinpoika vihittiin Kirkonkylän Mikkolassa v. 1814 syntyneen ja nuoruutensa asuneen Eeva Tapanintyttären (Eva Steffansdotter) kanssa. Eevan sukutaustaa löytyy useista Kirkonkylän ja muidenkin Hauhon kylien isoista taloista. Daniel ja Eeva Danielintytär saivat kaksi lasta eli Eeva Stiinan ja Karlin. Eeva Stina solmi avioliiton pitäjännahkuri Samuel Stenholmin kanssa ja hän eli kirkonkylässä aina vuoteen 1917 saakka. Nuorimmainen Karl jatkoi isiensa ammatissa eli hänestäkin tuli seppä. 

Danielin vaimon Eeva Tapanintyttären sisaruksista Kaarle ja Antti (Carl Steffansson, Anders Steffansson) lähtivät myös käsityöläisuralle. Molemmat olivat 1840-luvun alussa Hämeenlinnassa nahkurinoppilaina Hämeenlinnassa. Siellä he ottivat sukunimekseen Netterberg. Suvussa oli aiemmin ollut käytössä sukunimi Nederberg, sillä poikien äidin isän äidin isä oli jo 1700-luvun alkupuolella elänyt Håkan Nederberg. Kaarle palasi nahkuriksi Hauhon kirkonkylään, mutta Antti lähti 24-vuotiaana kisällinä Pietariin. Kaarle Netterbergin kohtalo oli kuitenkin synkkä, sillä hän hukkui Kirkonkylässä nahkurin parkkialtaaseen vuonna 1851 viisi vuotta Hauholle paluunsa jälkeen. 

Karl Danielinpoika Syl (12.9.1841 – 10.8.1905) 

Karl Danielinpoika Syl oli kolmas ja viimeinen Hauhon Kirkonkylän Syylin sepistä. Hän on mitä ilmeisimmin rakentanut tai ainakin vahvasti muokannut Syylin taloa, missä hänen tiedetään asuneen. Karlin syntyessä Kirkonkylässä elivät ja asuivat vielä myös kaikki neljä Ruotsin valla aikana syntynyttäisovanhempaa, tosin äidin isä Tapani (Steffan) kuoli jo vajaan vuoden kuluessa. 

Joulukuussa 1869 sepän poika Karl Syl Kirkonkylästä ja itsellisen tytär Eeva Kustaava Elg Kalailan Pietilästä vihitään. Yhdeksän kuukautta ja kolme päivää myöhemmin Karl ja Eeva saivat ensimmäisen neljästä tyttärestään. Karl jatkoi seppänä 1900-luvun puolelle ja kuoli keuhkotautiin elokuussa 1905. 

Karlin vaimo Eeva Kustaava Eevantytär Elg oli syntynyt v. 1839 Kalailassa avioliiton ulkopuolella. Äiti Eeva Martintytär Elg oli syntynyt v. 1812 Hovinkartanossa myös avioliiton ulkopuolella, mutta isäksi tiedettiin Tuuloksesta kotoisin ollut Hovinkartanon renki Martti Martinpoika (Mårten Mårtensson). Äidin jatkaessa piian töitä, Eeva Kustaava oli ensimmäiset elinvuotensa Sotjalassa lähes sokeaksi mainitun isoäidin Beata Erikintyttären luona. Beata oli puolestaan syntynyt Miehoilassa ja hänen isänsä oli sotilas Eric Elg, jonka sotilasnimestä Elg tuli sitten tytärten sukunimi kolmen sukupolven ajaksi. 

 Aviomiehen kuoltua Eeva Kustaava ehti vielä käyttää tämän sukunimeä Syl. Karlin ja Eeva Kustaavan neljä tytärtä olivat Ida Nadesha, Maria, Agnes Maria ja Eva Dagmar. Maria kuoli jo vajaan vuoden iässä ja Eva Dagmar 23-vuotiaana. Agnes Maria eli Maija jäi asumaan kotiinsa ja hän eli pitkälle itsenäisyyden ajalle. Esikoinen Ida Nadesha jatkoi suvun ammattiperinteitä, sillä hän solmi avioliiton Sotjalassa syntyneen sepän Heikki Roopenpoika Kantin kanssa. Ensimmäiset pari vuotta pariskunta asui Kirkokkylässä Kapakan mailla, mutta muuttivat sitten Tuulokseen. 

 Seppä Karl Sylin sukupuu
isovanhempien vanhempiin saakka. 

Karl Sylin rakentamaksi sanotun
Syylin talon paanupintainen pääty
 Martti Skytten tieltä katsottuna.

Syylin talo 

Syylin kaksikerroksinen talo yksi tunnistettavimmista rakennuksista, kun Hauhon kirkonkylän rinnettä katsoo järveltäpäin. Rakennuksen kuvauksellisuudesta kertoo myös, että se on päätynyt useasti kuvituskuvaksi Hauhon Vanhaa Raittia koskeviin kirjoituksiin. Linkkejä kirjoituksiin löytyy esim. sivulta https://www.hauhonvanharaitti.fi/meilla-ja-muualla/ 

Kiitokset 

Suuri kiitos Matti ja Ulla Taposelle Syylin talon esittelystä ja mielenkiintoisesta sukujuuriamme koskevista keskusteluista.