Hauhon Nukarin sukuja kaksi tai kolme

Sukujen nimeäminen on aina vähän mielivaltaista, sillä lopulta kaikki me olemme sukua keskenämme. Biologisesti samanarvoisia esivanhempia meillä on jo kymmenen sukupolven takana ollut noin tuhat.  Me kuulumme kaikkien näiden esivanhempien sukuun, vaikka takavuosina on usein puhuttu suvuista vain isälinjojen mukaan.  Sukunimetkään eivät takaa samaan sukuun kuulumista eikä Länsi-Suomessa sukunimiä suurin osa käyttänytkään ennen 1800-luvun loppua. Sukunimiä otettiin tai annettiin varsin vapaasti, mutta nimen ottaminen vakiintuneen asuinpaikan talon nimestä oli hyvin yleistä..

Olga ja August Nukari

Facebookin Hauho ennen vanhaan -ryhmässä on muutaman kerran ollut mainintoja Hauhon Nukarin suvusta. Kun oma isotätini Olga Nukari o.s. Kokkala oli 1920-luvulta alkaen Tuittulan Nukarin emäntä ja kun siellä tuli usein lapsuudessa vierailtuakin, ajattelin itsekin penkoa vähän, mikä tämä Hauhon Nukarin suku mahtaakaan olla.

Suomessa on useita Nukari-nimisiä taloja.  Kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä vähän alle 200 Nukari-sukunimeä käyttävää henkilöä.  Hauhon Tuittulasta Nukarin rusthollista on peräisin tulkinnoista riippuen kaksi tai jopa kolme myöhemmissä vaiheissa Nukari -sukunimeä käyttänyttä sukua.  Suvut ovat sukua toisilleenkin, mutta ajalta ennen kuin suvun ”kantaisät” muuttivat Tuittulaan.   Yhdistävänä tekijänä on Herkapaeuksen pappissuku, joten Nukarin sukujen sijasta voisimme puhua myös Herkapaeusten suvusta.

Tuittula (Tulittula)
Hauhon kirkonkylästä kaakkoon
(Kalmbergin kartta 1853)

Kun 1700-luvulla eläneiden ihmisten sukuja aletaan selvittää, jälkeläisiä ja sen myötä sukuhaaroja on usein niin paljon, että kattavan selvityksen tekeminen on valtava työ eikä kakkien sukuhaarojen kohtaloa pysty välttämättä edes selvittämään.  En ole tässäkään pyrkinyt kaiken kattavaan selvitykseen, vaan enemmänkin hyödyntänyt sellaisia tietoja, jotka ovat tulleet eteeni muun sukututkimusharrastukseni yhteydessä.

Otan mielelläni vastaan korjauksia, kommentteja ja kysymyksiä etenkin heiltä, jotka kokevat kuuluvansa Nukarien sukuun. Jos hyvin käy, saatan pystyä toimittamaan joidenkin tekstissäkin mainittujen henkilöiden perheistä lisätietoa, mutta varmaksi en lupaa mitään. 

Herkepeaus ja Tuittulan Nukari

Herkepaeusten suvusta Hauholla 1600- ja 1700-luvulla on Hauhon historian II -osassa laaja Tiina Miettisen kokoama selonteko.  Herkepaeukset ovat hallinneet 1600- ja 1700-luvulla lukuisia Hauhon kartanoita ja maatiloja.  Tuittulan Nukarin omistajina oli 1700-luvun puolivälin paikkeilla kolme vv. 1692 – 1702 Hauhon kappalaisena toimineen Anders Erikinpoika Herkepaeuksen kolme lasta Anna Christina, Jonas ja Johan.  Anders Ericsson Herkepaeus asui Tuittulan Nukarissa, kun hänen lapsensa syntyivät.  Lapsia on kirkonkirjoissa kutsuttu sukunimellä Herkepaeus, mutta Nukarissa asuneilla lapsenlapsilla vanhaa sukunimeä ei enää näy.

Jonaksen jälkikasvua ei näytä jääneen Nukariin, vaan he ovat siirtyneet muualle Tuittulaan (Karkkula), Lautsiaan ja Janakkala Uhkoilaan.  Toisin Karkkulaan siirtyneitä en ole pystynyt seuraamaan kuin 1780-luvulle, joten on aina mahdollista, että joku heistä olisi sittenkin tavalla tai toisella myöhemmin myös Nukarissa.  Jatkossa tarkastellaankin vain kahden muun sukuhaaran kehittymistä. 

Anna Christina Herkepaeuksesta Nukarin Tuomakseen

Anna Kristina Herkepaeus syntyi Tuittulassa 5. syyskuuta 1694.  Hänen ensimmäinen aviomiehensä oli kersantti Georg Jacob Danij, josta ei kuitenkaan kirkonkirjoissa ole paljonkaan tietoja.  Ilmeisesti hän kuoli viimeistään 1720-luvulla, sillä Anna Christina mainitaan leskeksi, kun hänelle 7. tammikuuta 1731 syntyi avioton tytär Kaisa.  Kaisan isäksi on kirjattu Johan Martin eli mitä ilmeisimmin Hauholla pappina palvelleen Martin Martiniuksen poika.

Kaisa solmi v. 1757 avioliiton Vanajan Parolan Mälkilästä kotoisin olevan vuoden 1735 lopulla syntyneen Thomas Anderssonin eli Tuomas Antinpojan kanssa.  (Parola siirrettiin 1700-luvun lopulla Hämeenlinnan maaseurakuntaan ja myöhemmin vielä Hattulan seurakuntaan).   

Anna Christina Herkepaeus kuoli Nukarilla 20. maaliskuuta 1816.  Anna Cristinan ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika oli muuttanut Nukarilta pois jo 1750-luvun alussa, joten Anna Christinan osuus Nukarista jäi kuin luonnostaan Kaisalle ja Tuomakselle. Tuomas oli talon haltijana kaksi vuosikymmentä.  Hän kuoli toukotöiden kynnyksellä 2. toukokuuta 1783.  Kaisa eli vielä pitkään ja kuoli vasta Venäjän vallan aikaan 85-vuotiaana 9. syyskuuta 1816.

Tämän sukuhaaran osalta käytän jatkossa nimitys Tuomas ja Kaisa Nukarin suvuksi, vaikka varsinaista sukunimeä Nukari heillä ei ollut käytössä. 

Johan Herkepaeuksesta Nukarin Pekkaan

Johan Herkepaeus syntyi Tuittulan Nukarilla 13. helmikuuta 1704.  Hänen isänsä Anders Ericsson Herkepaeus kuoli pian tämän jälkeen eli syyskuussa 1704.  Johanin nuoruuden ajan rippikirjat ovat hyvin epäselviä. Vuoden 1745 hän solmii kuitenkin avioliiton Hauhon kappalaisen Henricus Levanuksen tyttären Margareta Levanan kanssa.  Avioliitto päättyi kuitenkin lyhyeen, kun Margareta kuoli marraskuussa 1744. Lapsia he eivät ennätä saada.

Joskus vuosien 1746 ja 1748 välillä Johan solmi toisen avioliiton Maria Henrikintyttären kanssa. Vihkimisestä ei ole merkintää eikä Marian taustoistakaan ole tietoa.  Johan ja Maria saivat sitten neljä lasta. Pojat Johan ja Anders kuolevat kuitenkin pienenä. Nuorempi tytär Eva Sofia solmii avioliiton Eteläisten Paakkalan Erik Mikonpojan kanssa. Evan ja Erikin tytär Anna avioitui puolestaan Rukkoilan Ylhäisten Juho Juhonpojan kanssa ja näiden jälkeläisiä onkin sitten ollut jo laajalti mm. eripuolilla Hauhoa ja Tyrväntöä.

Johan Herkepaeuksen ja Maria Henrikintyttären toinen lapsi ja tyttäristä vanhempi Greta Lisa jatkoi sukua Nukarilla.   Greta Lisa syntyi 27.1.1750 Tuittulan Nukarilla.  Hän solmi 16-vuotiaana v. 1766 avioliiton Pälkäneläisen Petter Sigfridssonin eli Pekka Sipinpojan kanssa.  Avioliittoa kesti noin 40 vuotta, mutta Greta Lisa eli vielä pitkään tämänkin jälkeen ja kuoli 83-vuotiaana 11.3.1833.

Petter Sigfridsson syntyi Pälkäneen Laitikkalan Puntilassa 24.6.1740 eli hän oli vaimoaan lähes kymmenen vuotta vanhempi.  Hän muutti Hauholle Tuittulan Nukarille vuonna 1763.  Kolmisen vuotta myöhemmin hän sitten solmi avioliiton talon nuoren tyttären kanssa.   Syntymämerkinnässä pojan nimenä on Petrus ja isän nimi Sigfrid Ericsson Puntila. Varsinaisena sukunimenä Puntilaa vielä ei voi pitää ja Petter – kuten häntä rippikirjoissa kaiken aikaa nimitetään – muutti Nukarille sukunimettömänä.  Täysin suomalaisella seudulla nimi on ollut jokseenkin varmasti suomenkielinen Pekka, Pietari tms.   Hämäläiseen tapaan kutsummekin häntä Nukarin Pekaksi tai Pekka Nukariksi.

Tätä pitkään Nukaria hallinnutta sukuhaaraa kutsumme jatkossa Pekka ja Greta Nukarin suvuksi. 

Kaksi Nukarin sukua. Sukunimeä käyttivät vain kaksi
viimeisintä sukulpolvea

Tuomas ja Kaisa Nukarin suku

Tuomaan ja Kaisan jälkipolvet ovat hajaantuneet ensin lähiseudulle ja sittemmin Suomessa laajemmallekin.  Kuitenkin heidän poikansa Antin poika Antti Antinpoika (1788 – 1850) eli ja asui koko ikänsä rusthollarina Tuittulan Nukarilla.  Antin Nukarilla syntyneet lapset lähtivät kuka minnekin, mutta sukunimi Nukari tuli käyttöön yllättävällä tavalla Antti Antinpojan ja hänen toisen vaimonsa Vitsiälän Rassasta kotoisin olevan Heta Juhontyttären tyttären Eeva Kaisan elämässä.

Eeva Kaisa Antintytär syntyi 20.8.1832 Tuittulan Nukarilla.  Ripille Eva Kaisa pääsi vuonna 1854. Hän asui kotonaan vielä pari vuotta tämän jälkeen, mutta sitten alkoi ”kokemusten hankkiminen”.  Vuonna 1856 hänet pestattiin piiaksi Kokkilan Perttulaan, v. 1857 Kokkilan Pietilään, v. 1858 Sotjalan Kummolaan, edelleen v. 1858 Matkantaustan Kartanoon, 1860 Okerlan Pätiälään, 1861 Tuittulan Heikkilään, 1863 Tuittulan Karkkulaan ja v. 1864 Lautsian rustholliin. Vuonna 1866 piikapesteihin tuli tauko, jolloin Eeva Kaisa oli itsellisenä Sotjalassa, mutta jo seuraavana vuonna 1867 seurasi piian pesti Alvettulan Tapolaan. Seuraavana vuonna 1868 oltiin taas itsellisenä Sotjalassa ja vuodesta 1869 pari vuotta itsellisenä Vuolijoella.  Kirkonkirjoista ei selviä, mitä Eeva Kaisa on itsellisenä tehnyt, mutta hänellä ei siis ollut kiinteä palvelussuhdetta mihinkään taloon.

Ikää oli jo 35 vuotta, mutta piikapestit alkoivat uudelleen ensin v. 1871 vuodeksi Vitsiälän Penttilään ja sen jälkeen Vitsiälän Eerolaan.   Vitsiälässä alkoi sitten kuitenkin suuri muutos elämässä.  Vuoden 1874 tammikuussa Eeva Kaisa sai nimittäin aviottoman tyttären Wilhelmiinan.  Vuonna 1876 syntyi toinen avioton lapsi Henrik, joka kuitenkin kuoli jo kuuden viikon iässä. Sen ajan arvoilla mitattuna maine oli mennyt ja yksinhuoltajan toimeentulo varmasti vaikeata.  Niinpä vuodesta 1877 alkaen Eeva Kaisan sanotaan olevan irtolainen.  Vuonna 1879 syntyi vielä kolmas avioton lapsi Maija Stina.

Viimeistään 1880-luvun alkupuolella kuvioihin astui kuitenkin Tuuloksen Juttilan Veikkolassa asunut Eeva Kaisaa kuusi vuotta nuorempi Heikki Heikinpoika.  Mitään sukuyhteyttä Nukariin Heikillä ei ollut, mutta kun Heikki ja Eeva Kaisa kuulutettiin avioliittoon kesäkuun alussa 1883, Heikillä oli jo käytössä sukunimenä Nukari tulevan vaimon syntymäpaikan mukaan.  Eeva Kaisalla ei sukunimeä tässä vaiheessa ole, mutta myöhemmin niin hänellä kuin kahdella aviottomalla tyttärelläkin oli sukunimenä Nukari.  Tyttäret myös esiintyivät myöhemmin Heikintyttärinä, joten ei ole täysin poissuljettua etteikö ainakin nuorempi sisaruksista olisi Heikin tytär myös biologisesti.  Avioliittoon Heikki ja Eeva Kaisa (Henrik Henriksson Nukari & Eva Kaisa Andersdotter) vihittiin vasta huhtikuussa 1884, minkä jälkeen Eeva Kaisa muutti sitten virallisestikin Tuuloksen Juttilaan.

Eeva Kaisan tytär Wilhelmina Nukari lähti 24-vuotiaana v. 1898 kotoaan Tuusulasta piiaksi Hauholle Eteläisten Sarkkolaan. Sieltä hän siirtyi v. 1900 piiaksi Vitsiälän Puupolle.  Seuraavana vuonna Wilhelmiina synnytti kaksoset Aapelin ja Laurin, joista Lauri kuoli jo neljän viikon iässä.  Isästä ei ole merkintää kirkonkirjoissa.   Tämä vuonna 1901 syntynyt Aapeli Nukari ja hänen jälkeläisensä ovat siis Tuomas ja Kaisa Nukarin sukuhaaran ainoita Nukari -nimeä käyttäviä jälkipolvia. Wilhelmina itse kuoli vuonna 1924. 

Pekka ja Greta Liisa Nukarin suku

Toisin kuin Tuomaksen ja Kaisan suvussa Pekka ja Greta Liisa Nukarin suvun jälkeläiset ovat monessa sukuhaarassa jääneet Hauholle, mutta sukua on luonnollisesti levinnyt myös laajasti ympäri Suomea ja nykyään muuallekin maailmaan. Pekan ja Greta Lisan lapset Liisa, Juho, Anna, Eeva ja Maria elivät aikuisikään ja jatkoivat sukua, mutta toinen poika Erkki kuoli jo aivan pienenä.  Juho jälkeläisiä monessa sukupolvessa on asunut Nukarissa ja suurin osa Hauholla 1900-luvulla vaikuttaneista Nukareista on Juho Pekanpojan jälkeläisiä,  Käsitellään seuraavassa ensiksi lyhyesti perheen tyttöjen sukuhaarat, sillä niissäkin monet ovat olleet varsinkin Hauholla aikanaan hyvin tunnettuja vaikuttajia.

Liisan sukuhaara

Liisa Nukari (1770 – 1844) ja Janakkalan Uhkoilan Isotalon rusthollarin poika Juho Jaakonpoika vihittiin avioliittoon vuoden viimeisenä parina 28.12.1891.  Nuoripari asettui Uhkoilan Isotaloon ja muutaman vuoden kuluttua siitä erotettuun Nuoritaloksi kutsuttuun rustholliin.  Osa heidän jälkeläisistään on käyttänyt Nuoritaloa myös sukunimenään.  Sukuhaarassa löytyy myös joitakin tunnettuja henkilöitä kuten 1900-luvun alkupuolen merkittävä kansanperinteentutkija Sakari Pälsi tai 1900-luvun loppuopuolen teollisuusjohtaja (mm. Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtaja) Väinö Nurmimaa.  Myös Hattulan Rahkoilan Juutilan isäntinä 1800- ja 1900-luvuilla toimineet Kustaa ja Antti Juutila ovat Liisan jälkeläisiä, joten myös 1900-luvun lopulta Nukaria viljelleillä Juutiloilla on vanha sukuyhteys Nukariin.

Annan sukuhaara

Anna Nukari (1773 – 1832) ja talollisen poika Matti Matinpoika Hyömäen Tyrniltä vihittiin 26.10.1800. Matti ja Anna olivat myöhemmin Tyrnin talon isäntä ja emäntä.  Heidän jälkeläisiään on asunut Hauholla paljon.  Tyrni-sukunimen lisäksi jälkipolvissa on myös mm. Flinkman nimeä käyttäneitä.

Eevan sukuhaara

Eeva Nukari (1780-1833) ja talollisen poika Erkki Heikinpoika Sotjalan Tarrilta vihittiin 26.5.1806 ja nuoripari asettui asumaan Tarrille.  Eevan ja Erkin jälkeläisiä Hauholla runsaasti.  Esikoisen Juhon jälkeläisissä on paljon Sotjalan Tarrin talossa asuneita ja myöhemmin Tarri-sukunimeä käyttäneitä. Monilla jälkeläishaaroilla on kuitenkin hyvin yleisiä suomalaisnimiä Järvisistä ja Lahtisista alkaen.

Marian sukuhaara

Maria Nukari (1785-1824) ja talonisäntä Eenokki Yrjönpoika Juntulan Penttilästä vihittiin 12.10.1809 ja näin Mariasta tuli Juntulan Penttilän emäntä.   Eenokin ja Marian avioliitto jäi lyhyeksi, sillä Eenokki kuoli jo tammikuussa 1815.  Seuraavana vuonna Maria solmi sitten avioliiton Puutikkalan Anttilan talollisen pojan Pietari Antinpojan kanssa.

Eenokin ja Marian ensimmäisen pojan Juhon jälkikasvun joukossa on mm. Vitsiälän Kekkosia ja esim. v. 1912 syntynyt Oskari Kekkonen oli Marian ja Eenokin pojantyttären pojanpoika.   Toinen poika Kustaa muutti 1860 Nurmen kylän eli sittemmin Hyömäen Kämäriin.  Hänen jälkeläisiään asuu yhä Hyömäessä.  Maria ja Pietarin ainoan lapsen Eevan jälkeläisiä ei jäänyt Hauholle, mutta esim. Lammilla 1800-luvun lopulla mielenkiintoista sukunimeä Tomusousu käyttänyt perhe kuului tähän sukuhaaraan.

Juhon sukuhaara

Juho Nukari (1773-1833) ja toisen rusthollin, Kokkilan Hankalan rusthollin tytär Maria Kallentytär vihittiin 19.10.1803.  Juho Pekanpoika Nukari ja hänen sukuhaaransa jälkeläiset hallitsivat Nukarin tilaa pitkälle toista sataa vuotta.  Juho ja Marian kaksi ensimmäistä lasta kuolivat jo hyvin pienenä ja kahden nuorimman lapsen tie vei avioliittojen myötä pois Hauholta.  Mutta kotiin Nukaria isännöimään jääneen Juho Juhonpojan (1808-1878) jälkeläiset ovat olleet sitäkin näkyvämpiä Hauholla.

Juho Juhonpoika Nukarin ja vaimonsa Eeva Erkintytär Puolakan tyttären Eeva Stinan pojanpoika, pitäjänneuvos Nestori Leppäniemi oli kaikkien hauholaisten tuntema vaikuttaja ja perinteiden vaalija.  Juhon ja Eevan Kustaava-tyttären Maria Kustaava -tyttären aviomies oli Hella Vuolijoen ja Berthold Brechtin näytelmä Herra Puntilan (ja renkinsä Matti) esikuvaksi sanotun Roope Juntulan vaimo ja Juntulan emäntä.  Ida Maria -tyttärestä tuli aikanaan Rukkoilan Räväsmäen emäntä ja kunnan päätöksenteossa monella muka olleen Janne Räväsmäen vaimo.   Pojista Rukkoilan Niemen ”kotivävy” Juho Nestori eli Nestori Nukari oli myös aikansa päättäjiä Hauholla.  Nuorin poika Oskari August eli Aukusti Nukari jäi isännäksi Tuittulan Nukariin.  

Kolmaskin Nukarin suku

Vuoden 1872 keväällä Tuittulaan Vähä-Nukarin viljelijöiksi tuli Lammilta Jahkolan Veikkolasta nuori pariskunta Juho Kustaa Martinpoika ja Josefiina Kallentytär pienen poikansa Juho Edvardin kanssa.  Seuraavassa sukupolvessa Vähä-Nukarin viljelyä jatkoi kuitenkin ensimmäinen Hauholla syntynyt poika Kalle.  Juho Kustaan ja Josefiinan osalta sukunimen kaltaisen nimen käyttö oli vielä horjuvaa ja kummastakin on kuolleiden luetteloissa käytetty Vähä-Nukari nimeä.  Poika Kalle käytti kuitenkin jo systemaattisesti Nukari -nimeä. 

Juho Kustaa Martinpojan esivanhemmissa ei näytä olleen hauholaisia, mutta Josefiinan äidinäiti Ulrika Yrjöntytär oli syntyisin Juntulan Ryypöstä.  Sukuyhteyttä Nukareihin ei ole kuitenkaan löytynyt.

Kalle Nukari (1874-1961) solmi v. 1901 avioliiton Hilda Vilhelmina Hankalan kanssa.  Kuten niin usein kauan Hauholla asuneden sukujen välillä myös Hilda Vilhelmiina Nukarilla (o.s. Hankala) oli sukuyhteys Iso-Nukarin asukkaisiin. Kallella ja Hildalla oli yksi poika ja kaksi tytärtä.  Poika Aarne Markus Nukari syntyi Tuittulassa v. 1902. 

Sukujen väliset yhteydet

Vähä-Nukarin emäntä Hilda Vilhelmiina Nukari (o.s. Hankala) oli Tuittulan Iso-Nukarin isännän Aukusti Nukarin ja Rukkoilan Nestori Nukarin kolmas serkku.  Yhteiset esivanhemmat olivat eläneet 1700-luvulla Hankalassa.

Yksinhuoltajana 1800- ja 1900-lukujen taitteessa elänyt Wilhelmina Heikintytär (Eevantytär) Nukari oli Aukusti ja Nestori Nukarin viides serkku.  Heidän yhteinen esi-isänsä oli 1600- ja 1700-luvun taitteen Hauhon kappalainen Andreas Herkepaeus.  Wilhelmiina oli myös Iso-Nukarin emännän Olga Nukarin (o.s. Kokkala) viides serkku.

Kaikkien kolmen suvun Nukari -sukunimi on lähtöisin Tuittulan Nukarin talosta.  Kaikki ovat myös sukua keskenään, mutta yhteisistä esivanhemmista ei ole Nukari -nimeä ole käytetty.  Toisaalta Anders Erikinpoika Herkepaeus asui jo Nukarin talossa, joten voitaisiinko kaikkia hänen jälkeläisiään kutsua Hauhon Nukareiksi?  Mistä siis puhutaan, kun puhutaan hauholaisesta Nukarin suvusta?  Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole.

Lähteet:
Hauhon digitoidut kirkonkirjat Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilla.
Hauhon historia osat 1 - III