Poltin suku ja talo Hauholla
 |
| Kylä-Poltin talo Vanharaittin varrella |
Yksi Hauhon Kirkonkylän vanhan raittin näkyvistä taloista aivan kirkon lähellä on Kylä-Poltti. Vanhemmat hauholaiset muistavat rakennuksen kauppana, mutta Poltti on ollut aikanaan yksi Kirkonkylän merkittävistä maatiloista. Poltin tarina liittyy läheisesti toiseen kirkonkylän taloon eli Toppolaan ja kulkevathan ne jopa saman Kirkonkylä 1 -rekisterinumeronkin alla.
Poltin suvun voidaan katsoa haarautuneen Toppolan suvusta, kun Toppolan Lauri Yrjönpojan ja Kertun pojasta Samuel Laurinpojasta tuli Poltin isäntä 1600-luvun lopulla. Hänen veljensä – ja tämän kirjoittajan esi-isä kymmenen sukupolvea sitten – Matti Laurinpoika jäi Toppolan isännäksi.
Samuel Laurinpoika Poltti (n. 1660 – 1736)
Tarkkoja tietoja Samuel Laurinpojan syntymästä ei
kirkonkirjoista löydy. Koska hänen
poikansa syntyi 1680-luvulla, Samuelin voidaan arvioida syntyneen vuoden
1660-paikkeilla. Samuelin vaimon Riittan (Brita) taustasta ei ole tietoa.
Samuel Laurinpoika kuoli 11.1.1736.
Erik Samuelinpoika Poltti (1684-1746)
Erik Samuelinpoika syntyi vuonna 1684 ja hän kuoli
29.4.1746. Hänen 13 vuotta nuorempi vaimonsa Maria Danielintytär
oli syntynyt v. 1697 ja eli melkein 30 vuotta miehensä kuoleman jälkeen.
Erik Samuelinpojasta löytyy rippikirjojen lisäksi tietoja myös käräjäpöytäkirjoissa. Kuitenkin esim. lasten osalta kirjat ovat vielä varsin
epäselviä.
Daniel Erikinpoika Poltti (1722 – 1795)
Erik Samuelinpoikaa seuraava Poltin isäntä oli v. 1722
syntynyt poika Daniel Erikinpoika. Hänestä kirkonkirjoissa onkin jo paljon
enemmän tietoja.
Daniel solmi v. 1748 avioliiton v. 1725 syntyneen Ajorannassa kotoisin olleen Kaisa Matintyttären kanssa. Daniel ja Kaisa saivat kaksi lasta eli
Marian v. 1849 ja Antin vuonna 1751.
Kaisa kuitenkin kuoli vain 29-vuotiaana vuonna 1754 pistoksiin.
Pienille lapsille löytyi kuitenkin pian äitipuoli, kun Daniel
solmi jo kahdeksan kuukauden kuluttua v. 1755 avioliiton Okerlan Heikkilän
virkalatalosta tulevan 20-vuotiaan Kaisa Rekontyttären kanssa. Danielille ja tälle toiselle Kaisalle syntyi useita
lapsia, joista aikuisikään elivät Maija Liisa (s. 1758) ja Juho (s. 1771).
Mariasta tuli aikanaan Toppolan emäntä. Toppolan suvusta
olenkin kirjoittanut blogisarjassani tarinaa aiemmin. Maija Liisasta tuli Sääksmäen Kantalan emäntä.
Maija Liisan jälkipolvia löytyy Sääksmäeltä mutta myös mm. Urjalasta,
Kalvolasta ja Kangasalta. Juho solmi
avioliiton Kirkonkylän Eskosta löytyneen Kaisa Juhontyttären kanssa. He
muuttivat pian Lammin ja Kosken suuntaan.
Antti vanhimpana poikana sai
aikanaan vastuun Poltin talosta.
Daniel Erikinpoika kuoli 1.8.1795 vesipöhöön.
Antti Danielinpoika Poltti (1751-1820)
Antti Danielinpoika syntyi Poltin talossa 29. marraskuuta
1751. Avioliiton Antti solmi keväällä
1779 Eteläisten Kimparin tyttären Eeva Erikintyttären (s. 1758) kanssa. Antti
ja Eeva saivat kahdeksan lasta, joista kolme tyttöä ja yksi poika elivät
aikuisiälle saakka
Esikoinen Eeva Kaisa (s. 1780) solmi v. 1806 avioliiton
Pälkäneen Luikalan Veräväisen rusthollin pojan Martti Juhonpojan kanssa ja
hänestä tuli Veräväisen rusthollin emäntä.
Eeva Kaisa ja Martti saivat vain yhden lapsen ja tämäkin kuoli jo puolivuotiaana. Maria
(s. 1786) solmi v. 1810 avioliiton Tyrvännön Monaalan Kartanon rusthollarin Iisakki
Mikonpojan kanssa ja hänestä tuli näin Monaalan Kartanon emäntä. Heidän poikansa Adolf, joka otti koulua
käydessään vuoden 1830 paikkeilla sukunimekseen Cavén, jäi isännöimään Monaalan
Kartanoa. Tyttäristä tuli aikanaan rusthollien emäntiä, toinen Kangasalan Joutsiniemeen
ja toinen Tyrvään Hauniaan. Ulla-tytär (s. 1797) solmi v. 1821 avioliiton
Sääksmäen Maatialan Tapion pojan Juho Juhonpojan kanssa ja hänestä tuli parin
vuosikymmenen ajaksi Tapion tilan emäntä.
Antti Danielinpojan ja Eeva Erikintyttären perheen kuopus
Erik (s. 1801) jäi pitämään Poltin taloa.
Antti Danielinpoika kuoli 15. marraskuuta 1820. Hänen vaimonsa Eeva Erikintytär kuoli keväällä 1848 saavuttaen kunnioitettavan 89 vuoden iän.
Erik Antinpoika Poltti (1801-1876)
Erik Antinpoika syntyi 14.4.1801 Hauhon Kirkonkylässä Poltin
talossa. Hän kävi rippikoulun 16-vuotiaana ja pääsi ripille v. 1817. Antti-isän kuollessa Erik oli 20-vuotias.
Henkikirjoista ja rippikirjoista ei selviä tarkasti, milloin Erik sai Poltin
isännyyden. Avioliiton solmimisen yhteydessä v. 1827 häntä nimitetään kuitenkin
jo rusthollariksi. Poltin ja Toppolan jatkuvaa yhteyttä kuvaa hyvin, että
Erikistä on käytetty henkikirjoissa useina vuosina nimeä Erik Toppola Poltti.
Erik Antinpoika Poltti solmi 25.9.1827 avioliiton itseään
yhdeksän vuotta nuoremman, vain 17-vuotiaan Hollolan Uskilan Hannulan talon tyttären
Eva Maria Polonin kanssa. Heille syntyi
kolme lasta Erik Juhana v. 1829, Adolf v.1831 ja Eva Maria v.1835. Eva Marian
syntyminen koitui äidin kohtaloksi, sillä hän kuoli synnytystä seuraavana
päivänä vain 24-vuotiaana. Kuolinsyyksi
on kuitenkin kirjattu keuhkotauti. Adolf
ehti elää nuoruutensa, mutta hänkin kuoli keuhkotautiin 22-vuotiaana v. 1854. Tuon ajan yleinen kuolinsyy keuhkotauti (lungsot)
lienee myöhemmin tuberkuloosina tunnettu sairaus.
Erikin aika Poltin isäntänä on ollut mitä ilmeisimmin hyvin
menestyksekäs. Vastuut ja omistukset
laajenivat. Vuodesta 1842 alkaen Erik merkitään henkikirjoissa myös Toppolan
Mikkolan isännäksi nimellä Erik Toppola,
Vielä 1860-luvun alkupuolella myös Heiskala tuli muutamaksi vuodeksi Polttien
hallintaan.
Erik Antinpoika kuoli 9.8.1876 syytinkiläiseksi mainittuna.
Kuolinsyyksi todettiin vanhuus.
Perunkirjoituksessa "Erikki Antinpoika Poltin" omaisuuden arvoksi
arvioitiin noin 60 mk eli nykyarvoon muutettuna noin 300 euroa.
Erik Juhana Erikinpoika Poltti (1829 – 1888)
 |
| Ilmoitus Poltin konkurssihuutokaupasta Hämäläinen, 17.10.1867 |
Erik Juhana Erikinpoika syntyi vuonna 1829. Häntä ei mainita syntyneiden luettelossa, mutta ennen rippikoulua lastenkirjassa mainitaan hänen syntymäaikansa vahvistetuksi. Erik Juhana jäi poikamieheksi eikä saanut lapsia, joten hän jäi tämän Poltin taloa isännöineen suvun viimeiseksi edustajaksi.
Isän ja pojan nimien samankaltaisuus ja vaihtelevat tavat
kirjoittaa ”sukunimi” aiheuttavat sen, että ei ole täysin varmaa,
milloin minkäkin talon isännyys siirtyi isältä pojalle. Ainakin vuonna 1858 Erik Juhanaa tituleerataan rusthollariksi, kun häntä syytetään viinanmyynnistä sunnuntaisin
serkkunsa Ulla Juhontyttären kanssa.
Viinan myynti kirkkokansalle oli varmasti houkuttelevaa, sillä saman
aikaan syytetään myös Toppolan isäntäparia samoista rikoksista.
Mikä lienee aiheuttanut Poltin taloudellisin alamäen. Viinalla on saattanut olla osuutensa, sillä ainakin 1870-luvulla jompi kumpi entinen rusthollari E. Poltti oli osallistunut juominkeihin, joissa yksi porukasta kuoli. Vuoden 1861 elokuun tulipalostakin sanotaan, että Poltin rakennukset oli vakuutettu toisin kuin Heiskalan ja Ruusin rakennukset. Vuonna 1867 oli kuitenkin edessä Erik Juhana Poltin konkurssi. Huutokaupassa 4.-5. marraskuuta tarjotaan vuodeksi vuokralle Poltti, puolet Mikkolasta ja Heiskala sekä ostettavaksi suuri määrä kotieläimiä ja irtaimistoa. Kaikkea ei kerralla saatu menemään, sillä huutokauppoja järjestetään vielä myöhemminkin.
Erik Juhana Erikinpoika kuoli 23.11.1888 sulkuun eli sydänvaivoista
tai muista syistä johtuneeseen nopeaan hengenahdistukseen. Kuolleiden
luettelossa Erikin on sanottu olevan loinen eli ei kenenkään palveluksessa
oleva. Viimeiset vuodet hän
asui serkkunsa Ulla Juhontyttären luona Heiskalassa. ”Erikki Erikinpojan” perukirjassa eli tuon
ajan termillä kalunkirjoituskirjassa pesän ilmoittajana oli juuri Ulla. Perillisiksi luetellaan useita serkkuja,
mutta ei kuitenkaan kaikkia elossa olleita.
Omaisuutta ei enää ollut paljonkaan jäljellä, arvokkaimpana 15 mk
kultakello. Kun hautauskulut ja velka
nahkuri Robert Helanderille otettiin mukaan, pesän arvo jäi miinukselle eli
perintöä ei ollut jaettavaksi.
Poltin talo Erik Juhana Erikinpojan jälkeen
 |
| Poltin jaossa v. 1919 syntyneet tilat |
Kumpikaan sisaruksista ei solminut avioliittoa. Riikka
synnytti v. 1886 kaksoset, mutta kumpikin näistä kuoli vain muutaman kuukauden
iässä. Vuonna 1906 Nettbergit saivat kasvatiksi 12-vuotiaan Väinö Wahlbergin. Väinö oli syntynyt Poltissa v. 1894. Hänen
isänsä oli eläinvälskäri Reinhold Wahlberg.
Isä oli kuollut pojan ollessa kolmevuotias ja vuodesta 1899 hän oli
asunut äitinsä kanssa Hämeenlinnassa.
Poltin talon omistajaksi oli Ollin ja Riikan kuoleman aikoihin
merkitty edelleen ”Salomon Nettbergin perilliset”. Vuonna 1912 vain 18-vuotias Väinö Wahlberg
sai kuitenkin Poltin talon omistukseensa.
Seuraavana vuonna eli yhä alle 20-vuotiaana Väinö Wahlberg solmi
avioliiton saman ikäisen rippikoulutoverinsa Sotjalan Niuran tyttären Ida Dagmar Kaarlentyttären
kanssa.
Itsenäisyyden alkuajat olivat taloudellisesti haastavia
suurelle osalle kansaa, niin myös Väinö Wahlbergille. Hän päätti myydä Poltin talon 24. helmikuuta
1919 järjestettävällä huutokaupalla ”joko kokonaisena tai palstoittain”. Kokonaisuudesta ei ilmeisesti tullut riittävän
hyvää tarjousta, joten lopulta talo myytiin palstoina. Vuoden 1920
henkikirjassa erillispalstoja on lueteltu kaikkiaan 13. Noin viidennekseen pienentynyt Poltin tila, Kylä-Poltin
tontti ja Paljassaari (osa) jäivät Wahlbergille.
Yhden palstoista eli Hauhontakana nykyisen Melkkalantien
varrella sijainneen Palakkion palstan osti isoisäni isä Kalle Kustaa Kokkala. Niityt sopivat hyvin täydentämään naapurina
olevia aiempia Kokkalan talon omistuksia.
Palakkioksi tai Poltin maiksi muistan näitä pian e.m. oston jälkeen
pelloiksi raivattuja alueita lapsuudessani kutsutuksikin.
Taas kerran voi jossitella, miten Hauhon Kirkonkylä olisi
kehittynyt, jos Poltti olisi jatkanut ehkä lisämaita ostelevana sukutilana?
 |
| Poltin talon palstat Kirkonkylässä v. 1919 |
LÄHTEET
Hauhon historia, osat II ja III
Hauhon ja muiden seurakuntien kirkonkirjat digitoituina
Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuille
Hauhon henkikirjat digitoituna kansallisarkiston sivuille
Perukirjat digitoituna kansallisarkiston sivuille
Kartta Poltin uusista palstoista v. 1919: Maanmittaushallituksen
uudistusarkisto - H13:8/45-48
Kirkonkylä; 0,4286 N:o 1, Poltti, RN:o 1:3-16, lohkominen 1919-1919, jakso 1;
Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=3851587294&aineistoId=2542894663
/ Viitattu 20.1.2024
Kirkonkylän tulipalo elokuussa 1861: Hämäläinen, 30.08.1861, nro 35, s. 1. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/388013?page=1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Ilmoitus Erik Juhana Poltin konkurssihuutokaupasta: Hämäläinen, 17.10.1867, nro 42, s. 4, https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/387236?page=4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kommentit
Lähetä kommentti