Kolme Korpilauria Hauhon ja Tyrvännön rajalla

Korpi-Laurin alue v. 1920 kartassa
(vanhatkartat.fi)

Hauhontaustantien varrella entisten Hauhon ja Tyrvännön (eli nykyisin Hämeenlinnan ja Hattulan) rajalla on alue, joka kartoissa on merkitty Korpi-Lauriksi.  Yli sadan vuoden ajan siellä vaikutti naapuruksina kolme Korpilauri-nimistä torppaa: Hauhon puolella Kyttälän Korpilaurin torppa ja Tyrvännön puolella Lepaan Korpilaurin torppa sekä Suontaustan Korpilaurin torppa.  Torpat jatkoivat 1900-luvulla elämäänsä itsenäisinä tiloina. Vaikka torppien ja tilojen virallisena nimenä olikin Korpilauri, kansan suussa vain Lepaan Korpilaurista puhuttiin Korpilaurina.  Suontaustan Korpilauri, joka 1800-lulla tunnettiin Muuransuon torppana, oli Perkutti ja Kyttälän Korpilauri Rönni.  Selitykset näille käyttönimille löytyvät jo torppien perustamisvaiheista.

Korpi-Laurin alue v. 1937 kartassa
(vanhatkartat.fi)

Mitään tietoa ei ole, milloin Korpi-Laurin alueelle on ensimmäisen kerran tullut asutusta tai kuka nimensä alueelle
antanut Lauri olisi ollut.  Tässä tarkastellaan torppien asukkaita siitä alkaen, kun heistä on tietoja digitoiduissa rippikirjoissa aina 1920-luvun alkupuolelle.

On huomattava, että mitään nykyisen Hauhontaustantien kaltaista tietä ei Korpi-Laurin alueen läpi vielä tuolloin johtanut, joten ”korpi” sopii erinomaisen hyvin torppienkin nimeen.

Korpilauri - Stjernsundin eli Lepaan Korpilaurin torppa

Lepaan kartano oli yksi Tyrvännön monista suurkartanoista.  Ruotsinkielisissä asiakirjoissa sen nimenä on Stjernsund 1700-luvulta 1800-luvun puolen välin yli, mutta Lepas tai Leppas muotua käytetään osin rinnalla. Tämän jälkeen 1800-luvun loppupuolella nimi kirjoitetaan myös muodossa Lewas, kunnes se sitten vakiintuu muotoon Lepaa aivan 1800-luvun lopussa suomenkielisissä asiakirjoissa.

1) Ensimmäinen Lepaan Korpilauriin merkitty torppari oli entinen sotilas Juho Jeremianpoika Löfgrén.  Rippikirjojen mukaan Juho oli syntynyt v. 1738, mutta syntymäpäivä tai -paikka ei ole tiedossa.  Juho on ollut sotilaana Hyömäessä v. 1761, jolloin hän solmi avioliiton Hyömäen kartanon piian Anna Kustaantyttären kanssa.   Vuonna 1763 Juho pestautui ruotusotilaaksi Ilmoilaan ja oli siellä palveluksessa aina vuoteen 1791 saakka, jolloin sitten palveluksesta erottuaan ryhtyi Lepaan kartanon torppariksi Korpilaurin torppaan.  Torpparin rooli jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä jo vuonna 1797 hän siirtyi Hauholle Hyömäen Kaivolaan, missä Matti-poika aloitti lampuotina.  Matin siirtyessä noin v. 1804 Sotjalaan Hovinkartanon Arolan torppaan, Johan seurasi mukana.  Arolan torpassa hän myös kuoli 70-vuotiaana v. 1808.

Juho ja vaimonsa Anna saivat vuosien 1763 ja 1788 välillä useita lapsia, mutta vain e.m. Matti-pojan suvun jatkoa on tässä yhteydesssä pystytty seuraamaan. 

2) Vuonna 1797 Lepaan Korpilaurin torppaan muutti Hattulan Luolajassa syntynyt Erik Erikinpoika vaimonsa, Tyrvännön Uskelassa syntyneen Anna Tuomaantyttären kanssa. Perheelle syntyi Korpilaurissa poika Jaakko ja tyttäret Anna Liisa, Maria ja Leena.  Vuonna 1816 perhe muutti Korpilaurista tuolloin Vanajaan kuuluneeseen Kankaantaan kylään, missä Eerik kuoli jo neljän vuoden kuluttua.  Valitettavasti lapsista vain Marian elämänkulku on pystytty jäljittämään.  Hänen jälkeläisiään on jäänyt lukuisasti myös Hämeenlinnan alueelle.

3) Vuonna 1816 Korpilaurin torppaan muuttivat Tyrvännön Lahdentakana syntynyt Erik Mikonpoika ja vaimonsa Anna Liisa Mikontytär.  Anna Liisa oli syntynyt Tyrvännön Retulassa, joten kauaksi synnyinkodistaan ei hänkään päätynyt.  Erik Mikonpoika jatkoi Korpilaurin torpparina aina vuoteen 1833 saakka. Kesällä 1833 perhe muutti Hattulan Tenhiälään ja edelleen v. 1837 Tyrvännön Retulan Majalan torppaan, missä Erik kuoli v. 1855 ja Anna Liisa kymmenen vuotta myöhemmin.

Perheeseen syntyi Korpilaurissa kaksi tyttöä ja kolme poikaa, mutta vuonna 1822 syntyneet kaksospojat Fredrik ja Kustaa menehtyivät alle vuoden iässä.  Esikoistytär Anna sai rippikoulun jälkeen kokea ajan tapaan kierroksen piianpesteissä lähiseudun eri taloissa. Vuonna 1842, jolloin Anna oli Hattulan Pappilassa taloudenhoitajana, hän solmi avioliiton Pappilan renkivoudin Henrik Erkin kanssa.  Vuonna 1848 Henrik ja Anna Erk muuttivat Hauholle ja palvelivat useissa taloissa Kalailassa, Portaassa, Sotjalassa, Okerlassa, Kesossa ja Hakkalassa milloin torpparina milloin renkinä tai itsellisenä.  Vuonna 1876 he asettuivat Kesoon, missä Henrik kuoli jo seuraavana vuonna ja Anna v. 1891.  Toinen tytär Maria seurasi vanhempia aina Retulaan saakka. Vuonna 1860 Mari solmi avioliiton Retulan Vähä-Hietamäen torpparin Juho Juhonpojan kanssa. Juho kuoli v. 1880 ja Mari kymmenen vuotta myöhemmin. Pariskunnalla ei ollut lapsia.   Vuonna 1819 syntynyt poika Heikki Erkinpoika seurasi vanhempiaan. Isän kuoleman jälkeen v. 1857 hän solmi avioliiton Zenobia Matintyttären kanssa.  Henrikille ja Zenobialle syntyi kaksi poikaa ja neljä tyttöä. Lapset ja lapsenlapset jäivät suureksi osaksi Tyrvännön, Hattulan ja Hauho alueille.

4) Vuoden 1834 alussa Korpilaurin torppaan muutti Hauholla Rukkoilan Rekolassa v. 1799 syntynyt Juho Antinpoika vaimonsa Maria Utterin ja neljän lapsensa kanssa. Maria oli syntyisin Hauhon Miehoilasta, mutta ollut ennen avioliittoa piikana Rukkoilassa.  Kaksi vanhinta lasta eli Eeva Kaisa ja Aaro olivat syntynee jo Rukkoilan Rekolassa, mutta viimeiset kymmenen vuotta perhe oli asuttanut Hyvikkälän Vähä-Sipilän torppaa.  Korpilaurissa perheeseen syntyi vielä v. 1838 kuopus Justiina. 

Sekä Juho että Maria elivät Korpilaurissa loppuelämänsä. Nälkävuodet 1860-luvulla koituivat heidän kohtalokseen, kun Maria kuoli keväällä 1867 ja ja Juho keväällä 1868.   Vanhin tytär Eeva Kaisa solmi v. 1847 avioliiton Villantilan (Kyttälän) Eerolan lampuodin pojan Kustaa Joosepinpojan kanssa.  Kustaa oli syntynyt Portaan Kaskelassa, mutta lapsuutensa ja nuoruutensa hän oli elänyt Kokkalan Löfholmin lampuodin poikana.  Pariskunta asui aluksi Eerolassa ja sen jälkeen muutaman vuoden Korpilaurissa, mistä muutti v. 1852 Hauholle Ajorannan Omettakorven torppaan.  Pariskunta jäi lapsettomaksi ja Eeva Kaisa kuoli 36-vuotiaana raskaana ollessaan.  Vuosi Eeva Kaisan kuoleman jälkeen Kustaa solmi aviioliiton edellisen vaimonsa sisaren Justiinan kanssa.  Heille syntyi Omettakorvessa tytär.  Vuonna 1864 perhe muutti ensin Hattulaan Vesunnan Mäenpään torppaan ja sieltä viiden vuoden päästä Tyrväntöön Mälkiäisten Kellaan, missä syntyi vielä poikalapsi. Vuonna 1880 perhe muutti edelleen Mälkiäisten Kuttilaan, missä sekä Kustaa että Justiina elivät elämänsä loppuun saakka pitkälle 1900-luvun puolelle. Pojista vanhin Aaro solmi vuoden 1856 lopussa avioliiton Hauhon kappalaisen piian Anna Kaisa Kaarlentyttären kanssa.  Pariskunta asettui Hauholle Hyvikkälän Röykyn torppaan eli kylään, missä oli viettänyt ensimmäiset kymmenen vuotta lapsuudessaan.  Pariskunta ehti saada pojan vain 7 kk ennen kuin Aaro kuoli keuhkotautiin toukokuussa 1861. 

Nuorin poika Jeremias muutti v. 1855 Hauholle lampuodiksi Kokkalan Strandvikin taloon.  Pari vuotta myöhemmin hän solmi avioliiton naapurista löytyneen Kyttälän Seppälän lampuodin tyttären Eeva Stina Martintyttären kanssa.  Eeva Stinan veli oli avioitunut muutama vuotta aiemmin Strandvikin edellisen lampuodin tyttären kanssa.  Isänsä mukaan nimetty poika Jeremias syntyi Kokkalass v. 1858, mutta jo seuraavana vuonna perhe muutti Tuittulaan Myllymäen torppaan ja sieltä edelleen v. 1861 Sotjalan Kummolaan, missä syntyi tytär Iida.  Vuonna 1865 perhe muutti Jeremiaan kotikonnuille  Lepaan Korpilaurin torpan rajanaapuriin Hauhon puolelle eli Kyttälän Korpilaurin torppaan.  Kymmenen vuoden kuluttua Jeremias perheineen siirtyi Hattulaan vuokraajaksi Leiniälän Piispalan puustelliin.  Piispalasta tuli koti lähes 20 vuodeksi kunnes v. 1893 Jeremias vaimonsa kanssa muutti poikansa luo Portaan Karhuun, missä sitten kuoli v. 1897.   Mainittakoon, että mm. Hauhon Keskitalot ovat Jeremias Juhonpojan jälkeläisiä.

5) Edellisen torpparin kuoltua v. 1868 keskimmäinen poika Kustaa Juhonpoika vastasi torpasta reilun vuoden ajan.  Vuonna 1870 hän muutti kuitenkin sisarensa luo Tyrvännön Kellaan.  Tämän jälkeen Kustaa palveli renkinä useissa Tyrvännön taloissa.  Vuoden 1882 lopussa hän solmi avioliiton Ulvilassa syntyneen Anna Sofia Söderlundin kanssa.  Vuonna 1884 pariskunta muutti Hattulaan, missä noin vuonna 1890 ottivat Männiströ-sukunimen.  Kustaa kuoli Hattulan Mervissä v. 1912.

6) Vuonna 1869 Korpilaurin torppariksi tuli Topias Maijanpoika vaimonsa Erika Juhontyttären kanssa. Topias oli syntynyt v. 1843 Hauhon Hyömäessä aviottomana lapsena. Äiti Maija Erkintytär oli ollut edelliset kolme vuotta piikana Matkantaan kartanossa, mutta muuttanut Hyömäkeen ennen pojan syntymää.  Joa alle rippikouluikäisenä Topias lähti rengiksi ensin Alvettulan Bobackaan ja sitten Hyömäen Kämärille.  Rippikoulun jälkeen Topias ehti olla visi vuotta renkinä Sotjalan Kummolassa.  Vuonna 1865 hän pestautui rengiksi Kyttälä Korpilaurin torppaan.  Naapurista Suontaustan Muuransuon (eli Korpilaurin) torpasta löytyi puolisoksi kolme vuotta vanhempi Erika Juhontytär.  Häiden jälkeen pariskunta oli muutaman kuukauden Hyvikkälän kartanon palveluksessa, mutta muutti sitten toukokuussa 1869 torppariksi Lepaan Korpilaurin torppaan.  Korpilaurista tuli perheelle pitkäaikainen koti, sillä vielä 1925 henkikirjassa Topias mainitaan torppariksi ja Erikakin on vielä mukana.

Topias ja Erika saivat esikoispojan Kustaan jo Hyvikkälässä asuessaan v. 1868. Kustaa asui kotona Korpilaurissa vielä kolme vuotta avioliitonsa solmimisen jälkeenkin. Muutettuaan Hattulaan hän alkoi käyttää sukunimeä Ahonen. Mainittakoon, että tunnettu elokuvaohjaaja Rauni Mollberg oli Kustaan tyttärenpoika.  Vuonna 1871 syntyi toinen poika Oskari.  Oskari solmi v. 1899 avioliiton Hauhon Sotjalasta lähtöisin olleen Hilma Wilhelmina Ridan kanssa.  Uuden vuosisadan alussa Oskarin perhe muutti Hattulaan ensin Rahkoilaan, sitten Pekolaan ja lopulta Metsänkylään.  Perhe käytti sukunimeä Korpilauri.  Kahden pojan jälkeen Topiakselle ja Erikalle syntyi vielä kolme tyttöä Amanda, Wilhelmiina ja Ida.  Nuoremmat tyttäret muuttivat pois kotoa, mutta asettuivat Hattulan ja Hämeenlinnan seuduille. Wilhelmiinan lasten sukunimenä on Nylund ja Idan Grönholm

Tyttäristä vanhin Amanda solmi v. 1907 avioliiton hauholaisen Edvard Salmisen kanssa.  Edvard tuli Korpilauriin kotivävyksi ja otti varmasti tilanpidosta vastuuta ikääntyneen appiukon apuna.  Edvard eli lähes 70-vuotiaaksi kuollen v. 1949. 

Perkutti - Suontaustan Muuraansuon eli Korpilaurin torppa

Talkooväkeä Perkutin riihellä sota-aikana
(keskellä äitini Saara o.s. Niska)

Suontaustan Korpilaurin torpan historia alkaa noin vuodesta 1818. Useiden vuosikymmenten ajan tätä Suontaan Sipilän talon torppaa kutsuttiin nimellä Muuraansuon torppa.  Vasta 1800-luvun loppupuolella tämänkin torpan nimeksi vakiintui Korpilauri.

1) Vuodesta 1819 alkavissa rippikirjoissa mainitaan Suontaustan Sipilän talon Muuraansuon torppa, jonka torpparina on v. 1742 syntynyt entinen sotilas Henrik Bergudd ja tämän vaimona v. 1772 syntynyt Maria Erikintytär.  Henrik eli Heikki oli itse asiassa v. 1741 Hattulan puolella Vesunnissa syntynyt Heikki Jaakonpoika, joka vv. 1767-1805 oli palvellut sotilaana Mäenpään rusthollissa. Sotilasnimi Bergudd lienee johdettu Mäenpään tilasta (Berg =mäki, udd = niemi, ”pää”).  Eläköidyttyään Heikki Bergudd oli asustellut Maria-vaimonsa kanssa Lahdentaustan Vääränmännyn torpassa ja viimeinen rippikirja merkintä sieltä on vuodelta 1816.  Kuitenkin jo v.1805 Heikin ja Marian solmiessa avioliittoa Henrikin sanotaan olevan Lahdentaustan Korpilaurin torpasta, mikä viitannee siihen, että e.m. Väärämännyn torppa on myös ollut Korpi-Laurin alueella.

Rippikirjamerkintöjen perusteella Muuransuon torppa lienee perustettu vuosien 1817 ja 1818 aikana.  Heikki Berguddin aika Muuransuon torpassa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä hän kuoli jo v. 1820.   Vaimo Maria muutti tämän jälkeen 15-vuotiaan Juho-poikansa kanssa v. 1821 takaisin synnyinseudulleen Hattulan Hurttalaan.

Eipä tarvita paljonkaan mielikuvitusta, kun yhdistää nimen Bergudd suomalaisten suuhun sopivaksi Perkutiksi, millä nimellä taloa on kutsuttu naapurustossa parin sadan vuoden ajan. Pelkkänä sanana Perkutti ei ehkä kuulosta niin kauniilta, mutta yhdistettynä tällaiseen historialliseen yhteyteen siitä tulee hyvinkin perinteitä kunnioittava.

2) Heikki Berguddin kuoltua, Muuransuon torppariksi tuli hänen v. 1773 syntynyt poikansa Erik Heikinpoika.  Sukunimeä Bergudd hänen yhteydessään ei kuitenkaan rippikirjoissa enää käytetä.  Erik oli syntynyt Tyrvännössä Mäenpään rusthollissa.  Vuonna 1781 hän muutti perheen mukana Väärämännyn torppaan.  Vuonna 1797 Erik solmi avioliiton Retulan Laurilassa syntyneen Anna Hannuntyttären kanssa.  Vuodet 1805–1821 perhe asui Kalvolassa, mutta Heikki-isän kuoltua, he muuttivat takaisin Tyrväntöön ja Muuransuon torppaan.

Perheeseen oli jo ennen Kalvolaan muuttoa syntynyt tytär Liisa ja poika Juho.  Molemmat palasivat Kalvolasta vanhempien mukana. Juho hukkui joulupäivänä vuonna 1826, joten sukua jatkamaan jäi vain tytär Liisa.  Kuolleiden luettelossa Juho mainitaan Korpilaurin torpparin pojaksi, joten ilmeisesti jo tuolloin torpasta käytettiin sekä Muuransuo että Korpilauri -nimiä.

Liisa -tytär solmi v. 1827 avioliiton Valteen talon lampuodin pojan Juho Juhonpojan kanssa.  Juho tuli Muuransuon torppaan kotivävyksi ja otti sittemmin torpan vastuulleen.   Erik ja Anna jäivät kuitenkin asumaan Muuransuon torppaan, missä Erik kuoli maaliskuussa 1844 ja Anna lokakuussa 1845.

3) Erikin ja Annan vävy Juho Juhonpoika otti torpan vastuulleen vuoden 1835 paikkeilla.  Tässä vaiheessa Juholla ja Liisalla oli jo neljä lasta: Anna Liisa, Henrika ja Erik Juho ja Ananias.  Tämän jälkeen syntyi vielä toiset neljä: Elias, Erika, Heikki ja Kustaava. Lapsista vain Kustaava kuoli pienenä (isorokkoon).  Henrika ja Heikki jäivät lapsettomiksi ja Anna Liisankin ainokainen kuoli jo pienenä.  Ananias lähti 20-vuotiaana sotilaspalvelukseen.  Elias perusti perheen Hattulan puolella.  Erik Juho jäi aikanaan jatkamaan torpanpitoa. Vuonna 1840 syntynyt Erika solmi v. 1868 avioliiton Hauhon puoleisen rajanaapurin, Kyttälän Korpilaurin torpan rengin Topias Maijanpojan kanssa.  Kuten edellä on kerrottu he kasvattivat perheensä Lepaan Korpilaurin torpassa ja elivät siellä yli 50 vuoden ajan.

Liisa Erkintytär kuoli 52-vuotiaana helmikuussa 1851.  Juho jatkoi torpanpitoa 1860-luvun puoliväliin, jolloin poika Erik Juho otti vastuun torpasta.  Juho kuoli helmikuussa 68-vuotiaana helmikuussa 1870.

4) Noin vuodesta 1866 alkaen Muuransuon torpparina oli Erik Juho Juhonpoika eli Juho Korpilauri (Heikki Berguddin lapsenlapsenlapsi).  Erik Juho oli syntynyt Muuransuon torpassa vuonna 1831 ja asunut koko ikänsä siellä.  Vuoden 1860 tapaninpäivänä hän solmi avioliiton Hauhon Kokkalassa syntyneen mutta 13-vuotiaana vanhempiensa mukana Hauhontaustan puolelle Okerlan Pätiälän Merrankorvan torppaan muuttaneen Augusta Joosepintyttären kanssa.  Erik Juhon torppariaika jatkui noin kolmenkymmenen vuoden ajan eli marraskuussa 1896 tapahtuneeseen kuolemaan saakka.  Henkikirjoissa Juhon ”sukunimi” on aluksi Muuransuo mutta viimeisinä vuosina Korpilauri

Erik Juholle ja Augustalle syntyi vuosien 1863 ja 1882 välillä kuusi poikaa ja kaksi tytärtä. Ainakin kaksi pojista eli Tyrvännössä Ahola-nimisinä aina 1940-luvulle saakka.

Erik Juhon kuoltua perhe jäi vielä muutamaksi vuodeksi asumaan Muuransuon torppaan. Vuoden 1898 henkikirjassa Augusta on vielä nimellä Augusta Korpilauri.  Kyseisen vuoden aikana kaikki Juhon ja Augustan perheen lapsetkin muuttivat muualle, joten tällöin päättyi ”Perkuttien” aika Suontaustan Muuransuon eli Korpilaurin torpassa.

5) Vuonna 1899 Suontaustan Korpilaurin torppariksi tuli Kaarle Stark perheineen.  Kaarle oli syntynyt Vanajan Kantolassa, mutta rippikoulun jälkeen palvellut renkinä useissa Tyrvännön ja Hattulan taloissa. Vaimo Kustaava oli syntynyt Tyrvännön Mälkiäisissä ja jäänyt jo kolmivuotiaana täysorvoksi.  Kustaava oli ollut piikana Hauhon Ilmoilassa vuodesta 1882.  Solmittuaan avioliiton v. 1884 marraskuussa Kaarle ja Kustaava muuttivat ensin Lepaalle ja sitten v. 1889 Hattulan puolelle Rahkoilan Konsaan vain muutaman kilometrin päähän Korpilaurista.

Korpilaurin torppaan muuttaessaan perheessä oli neljä lasta.  Korpilaurista ei tullut kuitenkaan Starkin perheelle pitkäaikaista kotia, sillä vuonna 1906 he muuttivat jälleen ja nyt Janakkalaan. 

6) Vuoden 1906 maaliskuussa tapahtui Suontaustan Korpilaurin torpassa jälleen asukkaiden vaihdos.  Ainakin virallisesti vanhat ja uudet asukkaat olivat torpassa hetken samanaikaisesti, kun Kaarle Stark haki muuttokirjan 13.3.1906 ja Heikki Mantere jätti muuttokirjansa 30.3.1906. 

Heikki Kustaanpoika Mantere oli syntynyt v. 1859 Hattulan puolella Vesunnan Pakkalan torpassa, joka sijaitsi Hauhon rajalla vain noin kilometrin päässä Suontaustan Korpilaurin torpasta.  Vuonna 1886 Heikki solmi avioliiton Hauhon Hyvikkälästä kotoisin olleen Josefiina Kaarlentytär Färmin kanssa. Nuori perhe jäi aluksi asumaan Pakkalaan, missä perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista tosin kolme kuoli hyvin pienenä.  Vuonna 1899 he muuttivat Hauholle Hahkialan Mantereen torppaan, missä syntyi vielä yksi lapsi lisää.  Vaikka perhe ehti asua Mantereen torpassa vain seitsemän vuotta, Mantere jäi Heikin ja hänen jälkeläistensä pysyväksi sukunimeksi. 

Josefiina äiti kuoli kesällä 1916. Vanhin tytär Ida oli muuttanut jo v. 1906 Hämeenlinnaan.  Kotona asuivat vielä Josefiinan ennen avioliittoa v. 1883 syntynyt poika Kaarle, v. 1897 syntynyt Emil eli Eemeli ja v. 1900 syntynyt tytär Hilma.  Toiseksi vanhin tytär Amanda oli v. 1912 solminut avioliiton Hauhon Hyömäessä asuneen ”irtolaisen” Otto Juhonpoika Johanssonin kanssa. Oskari oli syntynyt Hauholla Alvettulan Ellilässä ja oli mm. Uudenkylän Honkamäen emännän Wilhelminan serkku.  Oskari ja Amanda sekä heidän Pauli-poikansa asuivat Korpilaurin torpassa 1920-luvun puolelle.  Kaarle, Eemeli ja Hilma asuivat Heikki-isän kanssa Korpilaurin torpassa ainakin vielä v. 1925.

Mainittakoon että sekä ennen että jälkeen e.m. Heikki Mantereen sukulaisten Hahkialan Mantereen torpassa asuneet Mantereet eivät ole keskenään lähisukulaisia 

Rönni – Kyttälän Korpilaurin torppa

Äitini lapsuudenkodista Rönnistä eli Kyttälän Korpilaurin torpasta olen kirjoittanut aiemminkin.  Hauhon puolella pitäjänrajaa sijainnut Rönni on virallisesti Villantilan kylässä, mutta koska Villantila on jo satoja vuosia ollut osa Kyttälän kartanoa, torppakin on kirjoissa kulkenut Kyttälän Korpilaurin torpan nimellä.

Rönnin talo 1950-luvulla

1) Perkutin tapaan myös Rönni-nimen taustalta löytyy entinen sotilas.  Ensimmäisen kerran Villantilan/Kyttälän torppa mainitaan vuodesta 1813 alkavassa rippikirjassa.  Torpassa asuivat tällöin torppari Johan Rönn eli hauholaisittain Juho Rönni, vaimonsa Liisa Juhontytär sekä heidän lapsensa Maria, Petteri, Kustaa ja Eeva. Lapset on merkitty Hauholla syntyneiksi mutta perhe muuttaneeksi Vanajasta.

Rippikirjoissa Juho Rönni on merkitty syntyneeksi Hauholla v. 1755 eli Korpilaurin torppariksi ryhtyessään hän oli jo lähes 60-vuotias.   Ensimmäinen merkintä Juho Rönnistä on, kun vuonna 1776 Hauholla Juntulan sotilastorppaan asettuu sotilas Johan Jacobsson Rönn. Vuoden 1779 marraskuussa hän solmi avioliiton samoin Juntulassa asuvan Liisa Juhontyttären kanssa.  Ensimmäinen lapsi Johannes syntyi v. 1780 ja sen jälkeen parin vuoden välein Maria, Petteri, Kaisa.  Vuoden 1789 elokuussa syntynyt Kustaa syntyikin sitten jo Kalailassa ja v. 1793 syntynyt Eeva Hyvikkälässä.  Johannes ja Kaisa jäivät matkasta Vanajan kauden aikana, mutta muut seurasivat mukana aina Korpilauriin saakka.  Perhe palasi Hauholle Kyttälään v. 1805, mutta alkuvaiheessa Juhon ei mainita olevan torppari.  Korpilaurin torppari hänestä tuli siis mitä ilmeisimmin noin vuonna 1813.

Juho Rönnin kausi torpparina jäi vain noin viiden vuoden mittaiseksi, sillä hän kuoli 63-vuotiaana 24.4.1818 sydänkohtaukseen.   Kustaa-poika oli muuttanut Turkuun v. 1813.  Kustaan myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa. Maria ja Eeva asuivat ajoittain Korpilaurissa ja ajoittain suuremmissa taloissa piikoina. Sekä Maria että Eeva kuolivat naimattomina vain vähän yli 40-vuotiaina.  Isän kuoleman jälkeen torppaan jäi siten Liisa-äiti jo noin 35-vuotiaan Petterin kanssa. 

2) Leskeksi jäänyt Liisa Juhontytär näytti pitävän lankoja käsissään, sillä Petteri Juhonpojasta tuli virallisesti torppari vasta vuonna 1833, kun äitinsä oli kuollut edellisen vuoden lopulla.  Vuoden 1834 keväällä kolmisen kuukautta ennen 50-vuotispäiväänsä Petteri vihittiin Hahkialan Sillanpään torpparin tyttären Eeva Juhontyttären kanssa.  Eeva-sisar oli kuollut pari kuukautta aiemmin, joten talo ehti olla ”akattomana” vain pari kuukautta.  Petteri Korpilaurin puoliso Eeva Juhontytär oli myöhemmin Korpilauriin muuttaneen isoäitini Alma Niskan isänäidin sisarpuoli eli sukuni yhteys Korpilauriin on kestänyt kohta jo 200 vuotta.

Petteri on ollut ilmeisesti toiminnan mies, sillä vuonna 1844 hän on saanut sakkoja luvattomasta viljelystä (åverkan) ja vuonna 1852 viinanpoltosta. Muutoksen aika koitti, sillä olihan Petterilläkin jo ikää melkein 70 vuotta.  Vuonna 1853 Petteri muutti Kyttälän Iso-Mattilaan, missä kuoli 9.4.1857 73-vuotiaana.

3) Vuonna 1852 Korpilauriin tuli uusi torppari, Juho Engelbrecht Erikinpoika, mutta tämä viipyi Korpilaurissa vain vuoden verran.  Sukulaisuus oli tässäkin muutoksessa vaikuttanut vahvasti, sillä Juho Engelbrechtin vaimo Wilhelmina Aatamintytär (myöh. Lehtonen) oli edeltäjän eli Petteri Juhonpojan vaimon Eevan Adam-veljen tytär.  Wilhelmina oli siten myös isoäitini isän serkku.

Juho Engelbrecht oli syntynyt v. 1823 Tuuloksen Toivaalan Sipilässä ja muuttanut sieltä Hauhon Juntulaan rengiksi 25-vuotiaana.  Vuonna 1851 hän solmi avioliiton Kierikaisen torpan tyttären Wilhelmiina Aatamintyttären kanssa ja pian häiden jälkeen he muuttivat Korpilaurin torppaan. Kuitenkin jo v. 1853 matka jatkui Tuittulaan, missä Juho Engelbrecht kuoli v, 1858 vain 34-vuotiaana.  Yhteinen lapsi Karoliina Miina jäi lapsettomaksi ja kuoli aikanaan v. 1923 kunnalliskodissa Rukkoilassa.   Vaimo Wilhelmiina Aatamintytär solmi toisen avioliiton vuoden 1859 lopulla Hankalan rusthollin rengin Kalle Kustaa Ikallin kanssa. Perhe asui aluksi Tuittulassa, mutta muutti v. 1871 Keson Taulian torppaan.

4) Vuonna 1856 Korpilaurin torppariksi tuli Kalle Fredrik Joosepinpoika.  Kalle Fredrik oli syntynyt v. 1829 Kokkala Löfholmissa, mihin hänen isänsä oli tullut lampuodiksi pari vuotta aiemmin.  Perhe oli muuttanut Kyttälän Eerolaan v. 1846, missä asuessaan Kalle Fredrik oli v. 1853 solminut avioliiton Tuuloksen Syrjäntakana syntyneen Eeva Kaisa Juhontyttären kanssa.   Yhdeksän vuoden torpparipestin jälkeen perhe muutti ensin Tuittulan Heikkilän Myllymäen torppaan, sitten Hahkialaan, Kalailan Heikkilään, Lehdesmäkeen ja lopulta v. 1877 Portaan Alahaisten Leppäniemeen. Vuonna 1889 he muuttivat Kirkonkylän Mikkolan talon maille ja lopulta v. 1895 takaisin Hauhontaka eli Okerlan Talolan Männistön torppaan.  Männistö vakiintui Kalle Fredrik Joosepinpojan sukunimeksikin ennen kuin hän kuoli 90-vuotiaana v. 1920.

Kolme Korpilaurissa syntynyt lasta jatkoi aikanaan sukua.  Tytär Josefiina Eufrosyne kiersi piikana lukuisissa eri taloissa Hattulassa, Janakkalassa Hauholla ja Tuuloksessa kunnes päätyi v. 1893 takaisin Hauhontaaksen Männistön torpan emännäksi.  Poika Heikki kiersi renkinä lukuisissa taloissa Hauhon Vuolijoella, Vihavuodessa, Portaassa ja Lehdesmäessä kunnes v. 1885 muutti Sääksmäelle, missä perusti perheen ja alkoi myöhemmin käyttää sukunimeä Leppänen.   Nuorin poika Kalle oli rippikoulun jälkeen renkinä Portaan Leppäniemessä, mistä muutti Kirkonkylään v. 1889.  Hän toimi mm. kiertokoulunopettajana ja suntiona.  Vuonna 1891 hän solmi avioliiton sepäntyttären Adalmina Westerlundin kanssa.  Mainittakoon vielä, että Kirkonkylässä 1900-luvun alkupuolella monissa eri tehtävissä toiminut Lauri Koskinen oli Kalle Koskisen poika ja siten Kalle Fredrik Männistön pojanpoika. Hänen vaimonsa Alma Koskinen oli puolestaan äitini isän Evert Niskan sisar.

5) Vuonna 1865 Rönnin torppariksi tuli v. 1833 Hyvikkälässä syntynyt mutta jo alle vuoden iässä Lepaan Korpilaurin torppaan muuttanut Jeremias Juhonpoika.  Jeremias oli edeltäjänsä Kalle Fredrikin veljen vaimon Eeva Kaisa Juhontyttären veli.  Jeremias oli siis Lepaan Korpilaurin torpparina toimineen Juho Antinpojan poika ja siten elänyt nuoruusvuotensa Rönnin naapurissa.  Jeremias Juhonpoika asui myös Kokkalan Strandvikissa muutaman vuoden 1850-luvulla ja siellä ollessaan solmi avioliiton Kyttälän Jussilan lampuodin tyttären Eeva Kaisa Martintyttären kanssa.  Vuodet 1859-1861 Jeremiaan perhe asui Tuittulassa Myllymäen torpassa ja vuodet 1861-1865 Sotjalan Kummolassa.  Toimittuaan kymmenen vuotta Rönnissä torpparina Jeremias Juhonpoika perheineen muutti v. 1875 Hattulan Leiniälään Pispalan virkataloon.  Vuonna 1893 hän kuitenkin palasi Hauholle Portaan Karhun tilalle, mitä hän kuitenkin ehti isännöidä vain vajaat neljä vuotta kuollen vuoden 1897 alkupäivinä.

Poika Jeremias Jeremiaanpoika solmi v. 1880 avioliiton serkkunsa, Hauhon Okerlan Heikkilän tyttären Ida Augusta Kallentyttären kanssa. Isä-Jeremiaan kuoltua v. 1897 perhe muutti Juntulan Soverin taloon ja alkoi käyttää sukunimeä Soveri.  Jeremiaan ja Ida Augustan Alma-tytär solmi aikanaan avioliiton opettaja Emil Keskitalon kanssa.   Jeremias Juhonpojan ja Eeva Kaisa Martintyttären Iida-tytär jäi hattulalaiseksi solmittuaan avioliiton Mervin Rietoin torpan pojan kanssa.

6) Vuonna 1875 Rönnin torppariksi tuli 28-vuotias Hahkialan Suontaustan torpassa syntynyt Antti Antinpoika.  Antti oli v. 1871 solminut avioliiton Okerlan Pätiälän Hauhontakana sijainneen Merrankorven torpan tyttären Eevastiina Joosepintyttären kanssa.  Eevastiina oli siten myös aiemman Rönnin torpparin Kalle Fredrik Joosepinpojan veljentytär. Hän oli syntynyt Kokkalassa, mutta muuttanut Merrankorven torppaan jo 8-vuotiaana.  Avioliiton jälkeen Antti ja Eevastiina asuivat kolmisen vuotta Portaan Alhaisissa, mistä sitten muuttivat Kyttälän Korpilaurin eli Rönnin torppareiksi.  Heidän torpparikautensa jatkui yli 40 vuotta. Eevastiinan kuollessa vuonna 1915 Antti oli jo 68-vuotias.  Antti Antinpoika Korpilauri kuoli 26. helmikuuta 1918 juuri itsenäistyneen Suomen käydessä läpi myrskyisiä vaiheita.

7) Antti Antinpoika luovuttua torpastaan torppariksi ryhtyi vävypoika Iivari Ruokotranta. Kyttälän Korpilaurin torpan viimeiseksi torpparipariskunnaksi jääneet Iivari ja Hanna Ruokoranta jatkoivat tilalla viisi vuotta eli vuoteen 1921, jolloin he muuttivat Kirkonkylään Metsäportti-nimiselle tontille.

Vuonna 1921 torppa erotettiin itsenäiseksi lohkotilaksi ja omistajaksi tuli nuorimies Antti Mäki Hauhontaustan Korventaustan lohkotilalta.  Antti Mäen aika itsenäisen lohkotilan isäntänä jäi lyhyeksi. Hän oli saanut kiinnekirjan tilaan 4.10.1921. Hän kuitenkin kuoli oman käden kautta 25.11.1923 vain 24-vuotiaana. Tilalle siirtyi asumaan vain Antti Mäen sisar Hanna Mäki pienen tyttärensä kanssa. 

Rönni myytävänä
Hämeen Kansa,
23.10.1924, nro 122, s. 4,
   Kansalliskirjaston
 digitaaliset aineistot 

Jo seuraavana vuonna Antti Mäen perilliset panivat Korpilaurin tilan myyntiin. Lehti-ilmoituksessa tilan kooksi ilmoitetaan 25 ha, josta peltoa 8 ha ja rakennuksia ”riittävästi”.  Hinnaksi ilmoitetaan 55000 markkaa eli nykyrahassa noin 22 000 euroa.  Tietoa siitä miten äitini vanhemmat Evert ja Alma Niska rahoittivat talon oston, mutta niinpä he muuttivat talven aikana Vihavuodesta kosken rannalta toiselle laidalle Hauhoa.  Vanhin poika, myöhempi isäntä Aaro oli 8-vuotias, ja hänen kerrotaan taluttaneen tätinsä kanssa perheen lehmää koko pitkän matkan. Kahdesta muusta pojasta Anterosta ja Jaakosta oli tuskin ainakaan apua.  Äitini oli vajaan vuoden ikäinen, joten hänellä ei omakohtaisia muistoja muuttomatkasta jäänyt.

Ihan sokkona eivät Evert ja Alma Niska lohkotilaa ostaneet, sillä kuten edellä on kerrottu heillä oli mm. monia sukulaisuussuhteita tilan aiempiin haltijoihin.  Alma Niska oli sekä Antti Mäen äidin että Hanna Ruokorannan pikkuserkku.  Olipa Evertin Alma-sisaren appiukko jopa syntynyt Rönnissä.  Sukulaisten välisen yhteydenpidon tiedetään olleen varsin vilkasta, joten henkistä tukea on löytynyt rohkealle muutolle kauaksi vilkkaammista kyläkeskuksista .

Entäs nyt, Korpi-Lauri?

Korpi-Laurin alue v. kartassa
(karttaselain.fi)

Vähitellellen 1900-luvun aikana yhteydet Korpi-Laurin alueelle paranivat paranemistaan.  Hyväkuntoinen, päällystetty Hauhontaustantie vie autolla 20 minuutissa Hämeenlinnan keskustaan ja 15 minuutissa Hauhon kirkonkylään.  Entiset torpat ovat vääjäämättä liian pieniä nykyiseen maatalouteen, mutta maaseutu asuinpaikkana on edelleen monille haluttu.  Onpa Korpi-Laurin alueelle rakennettu viimeisten vuosikymmenien aikana täysin uusia asuintalojakin.

Korpilaurin torpparien profiilit Geni.com alustalla

-sisältäen viittauksia kirkonkirjoihin ja henkikirjoihin

Lepaan / Stjernsundin Korpilauri

1791-1797       Juho Jeremianpoika Löfgren, Geni - Juho Jeremiaanpoika Löfgren (1738-1808)

1797 – 1817    Eerik Erikinpoika, Geni - Eerik Eerikinpoika Korpilauri (Punala) (1766-1822)

1817 - 1833    Erik Mikonpoika, Geni - Erkki Mikonpoika Majala (Wijk) (1786-1855)

1834 – 1868    Juho Antinpoika, Geni - Juho Antinpoika Korpilauri (Rekola) (1799-1868)

1868 – 1869    Kustaa Juhonpoika, Geni - Kustaa Juhonpoika Männistö (Korpilauri) (1829-1912)

1869 –               Topias Maijanpoika Korpilauri, Geni - Topias Maijanpoika Korpilauri (1843-1925)

 

Lahdentaan / Suontaan Korpilauri eli Muuraansuo

1818 - 1820    Heikki Jaakonpoika Bergudd, Geni - Heikki Jaakonpoika Bergudd (c.1741-1820)

1821 – 1835    Erik Heikinpoika, Geni - Erkki Heikinpoika Muuransuo (Bergudd) (1773-1844)

1835 – 1866    Juho Juhonpoika, Geni - Juho Juhonpoika Muuransuo (Valtee) (1801-1870)

1866 – 1896    Erik Juho Juhonpoika, Geni - Erik Juho Juhonpoika Korpilauri (Muuransuo) (1831-1896)

1899 – 1906    Kaarle Vihtori Stark, Geni - Kaarle Vihtori Juhonpoika Stark (1859-1932)

1906 –               Heikki Kustaanpoika Mantere, Geni - Heikki Kustaanpoika Mantere (Pakkala) (1859-)

 

Kyttälän Korpilauri

1805 – 1818    Juho Jaakonpoika Rönn, Geni - Juho Jaakonpoika Rönn (1755-1818)

1818 – 1834    Liisa Juhontytär, Geni - Liisa Juhontytär Rönn (1752-1832)

1834 – 1852    Petter Juhonpoika, Geni - Petteri Juhonpoika Korpilauri (Rönni) (1784-1857)

1853 – 1856    Juho Engelbrecht Erikinpoika, Geni - Juho Engelbrecht Erkinpoika Sipilä (1823-1858)

1856 – 1865    Kalle Fredrik Joosepinpoika, Geni - Kalle Fredrik Joosepinpoika Männistö (1829-1920)

1865 – 1875    Jeremias Juhonpoika, Geni - Jeremias Juhonpoika Korpilauri (1833-1897)

1875 – 1916    Antti Antinpoika Korpilauri, Geni - Antti Antinpoika Korpilauri (Suontausta) (1847-1918)

1916 – 1921    Iivari Ruokoranta  Geni - Iivari Otonpoika Ruokoranta (Flink) (1888-1947)

1921 – 1923 Antti Mäki  Geni - Antti Mäki (1899-1923)