Hauhontaustan Rönnin asukkaat – sukua suoraan ja väärän koivun kautta
Meidän mummula oli Rönni – muuta nimeä ei siitä käytetty.
Kyttälän kartanon Korpilaurin torppa sijaitsi Hauhontaustan
tien varrella aivan Tyrvännön eli nykyisen Hattulan rajalla. Torpan, nykyisen talon, nimi on edelleen
Korpilauri, vaikka käytännössä on aina puhuttu Rönnistä. Korpilaurilla taas tarkoitetaan useimmiten kuntarajan
toisella puolen olevia Korpilaurin taloja.
Torpan etäisyys Hauhonselän toisella puolella olevaan Kyttälän kartanoon
on linnuntietä noin 6 km, mutta maateitse reitistä riippuen 15 – 20 km. Mistä siis talosta käytetty nimi on
peräisin? Selitys löytyi yllättävän helposti vanhoista asiakirjoista.
Vuoden 1805 paikkeilla Kyttälän kartanoon tuli itselliseksi
Johan Rönni, vaimonsa Liisa Juhontyttären ja ainakin neljän lapsensa
kanssa. Johan Rönni oli syntynyt
Hauholla vuonna 1755 ja Liisa Tuuloksessa vuonna 1752. Kyttälään perheen mainitaan kuitenkin tulleen
Vanajasta. Ensimmäisessä vuoteen 1812
yltävässä rippikirjassa Johan Rönnin kohdalla ei mainita vielä torppaa. Sukunimi kirjoitetaan rippikirjassa
suomalaisittain i:llä päättyväksi.
Vuodesta 1813 alkavassa rippikirjassa Johan Rönni on Willantilan
Korpilaurin torppari. Willantila oli jo
tuolloin käytännössä osa Kyttälää.
Johanin lapsina tässä rippikirjassa mainitaan Maria, Petter, Kustaa ja
Eeva. Lapset on merkitty Hauholla syntyneiksi, mutta Vanajasta muuttaneiksi.
Lasten syntymistä löytyy kiinnostavaa lisätietoa. Maria oli syntynyt 1782 ja Petter 1784
Juntulan sotilastorpassa, jolloin isän nimi oli vielä muodossa Johan Rönn. Tämä varmistaa nimen Rönn (suomeksi pihlaja)
olevan ns. sotilasnimi ja Johan Rönnin olleen Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n
aikana sotilas. Seuraava lapsi Kustaa
syntyi 1789 Kalailan Heikkilässä, missä isä oli nyt jo torpparina. Eevan syntymästä ei ole tarkempaa tietoa. Maria on Korpilaurin torpassa vain vuodet
1817 ja 1818. Petterin kohdalla on
maininta hänen varkauden vuoksi saamastaan raipparangaistuksesta. Kustaa puolestaan muutti Turkuun vuonna 1813
eikä hänen vaiheistaan ole tämän jälkeen tietoa. Nuorin Eeva muutti pois vuonna 1819.
Johan Rönn kuoli 24.4.1818 sydänkohtaukseen 63-vuotiaana.
Kuolinkirjauksessa sukunimenä on Rönn, mutta kansan suussa puhuttiin varmasti
vain Rönnistä. Koska Korpilaurin
torpasta ei ole aiempaa mainintaa, voidaan hyvin olettaa, että Johan Rönn on
ollut Korpilaurin torpan ensimmäinen varsinainen torppari. Hämäläinen tapa sekoittaa talon nimi ja
ihmisen nimi on perinteikäs ja yhä vieläkin maaseudulla ajoittain
käytössä. Tässä tapauksessa talo on
saanut käyttönimensä ensimmäisen torpparin nimen mukaan. Sitkeästi tuo Rönni on
pysynyt puhekielessä paikan nimenä kohta 200 vuotta nimen antaneen miehen
kuoleman jälkeen!
Johan-isän kuoleman jälkeen perhe jatkoi kuitenkin Korpilaurissa. Petteriä ei vielä hyväksytty varsinaiseksi torppariksi, vaikka ikää oli isän kuollessa jo 35 vuotta ja ilmeisesti Petter vastasi torpan työvelvoitteista, kun muitakaan miehiä ei ollut. Myös sisaret Maria ja Eva asuivat Korpilaurissa 1820-luvulla vielä ainakin ajoittaan. Mainittakoon, että vuoden 1827 jälkeen ei Korpilaurin kohdalla enää puhuta Villantilan kylästä, vaan Korpilauri on jatkossa suoraan Kyttälän torppa.
Äiti Liisa Juhontytär kuoli 29.12.1832 ajankohtaan nähden
poikkeuksellisen vanhana eli 80-vuotiaana. Tämän jälkeen Petteristä tuli virallisesti
Korpilaurin torppari. Vuonna 1834,
tarkemmin 16.4.1834 Korpilaurin torppari Petter Johansson (s. 1784) vihittiin
Hahkialan Sillanpään torpparin tyttären Eeva Juhontyttären (s. 1801) kanssa. Samoihin
aikoihin, kun vaimo Eeva tuli taloon, sisar Eeva muutti pois. Eeva kuoli
lapsettomana 15.11.1851. Petteri on
ollut ilmeisesti ns. toimen mies, sillä vuonna 1844 hän on saanut sakkoja
luvattomasta viljelystä (åverkan) ja vuonna 1852 viinanpoltosta. Ilmeisesti
Kyttälän isäntä sai tässä vaiheessa tarpeekseen, vaikka olihan Petterilläkin jo
ikää melkein 70 vuotta. Korpilauriin
tuli uusi torppari, Johan Engelbrecht Ericsson, mutta tämä viipyi Korpilaurissa
vain vuoden verran. Vuonna 1853 Petter
muutti Kyttälän Iso-Mattilaan, missä kuoli 9.4.1857 73-vuotiaana. Petterille ei missään vaiheessa elämää ole
kirjattu Rönni-nimeä.
Vuonna 1856 Korpilaurin torppariksi tuli Hauhon Kokkalassa
v. 1829 syntynyt mutta lampuotin poikana Kyttälän Eerolassa vuodesta 1840
asunut Karl Fredrick Joosepinpoika ja vaimonsa, Tuuloksessa v. 1825 syntynyt
Eeva Kaisa Juhontytär. Heille syntyi vuonna 1862 poika Karl, jonka poika oli puolestaan
Hauhon Kirkonkylässä 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut Lauri Koskinen. Laurin vaimo Alma oli taas 1920-luvulta alkaen
Korpilauria isännöineen Evert Niskan sisar.
Karl Fredrick Joosepinpojan torpparisopimus Korpilaurissa jatkui
vuoteen 1865, jolloin he muuttivat Tuittulan Heikkilän Myllymäen torppaan ja
edelleen v. 1870 Hahkialaan, sieltä 1872 Kalailan Heikkilään, v. 1874
Lehdesmäen rustholliin, 1877 Miehoilaan ja sieltä Kirkonkylän Mikkolaan. Vaimon
kuoltua Karl Fredrick eli Kalle Fredrik Joosepinpoika muutti tyttärensä luo
Okerlan Männistön torppaan, missä eli korkeaan noin 90-vuoden ikään.
Vuonna 1865 Korpilaurin torppariksi tuli Jeremias Juhonpoika
(s. 1833) ja tämän vaimo Eeva Stina Martintytär (s. 1834). He tulivat Korpilauriin Sotjalan Kummolasta,
missä olivat asuneet neljän vuoden ajan. Sitä ennen he olivat kaksi vuotta Tuittulan
Heikkilän Myllymäen torpassa. Jeremias
ja Eva Stina olivat avioituneet vuonna 1857 Jeremiaan oltua Kokkalassa renkinä.
Avioiduttuaan he olivat myös asuneet pari vuotta Kokkalassa. Jeremias oli kotoisin Tyrvännöstä, mutta Eva
Stina Martintytär oli Kyttälän Jussilan talon lampuotin sisar ja syntynytkin
Kyttälän Villantilan Seppälässä.
Jeremias oli nuorena miehenä Tyrvännössä 1850-luvun alussa saanut tuomion
tappelusta. Jeremias Juhonpojan ja Eeva
Stina Martintyttären aika Korpilaurin torppareina kesti kymmenen vuotta eli
vuoteen 1875, jolloin he muuttivat Hattulaan Leiniälän Pispalan luutnantin
puustellin vuokraajiksi.
Vuonna 1875 Korpilaurin torppariksi tuli Hahkialan
Suontaustan torpan poika Antti Antinpoika ja vaimonsa Eeva Stina Joosepintytär.
Antti oli syntynyt Suontaustan torpassa vuonna 1847 ja elänyt siellä
nuoruutensa. Antin äiti Liisa Juhontytär
Sillanpää oli Korpilaurin vuosien 1834 – 1853 torpan emännän Eeva Juhontyttären
sisarpuoli. Eeva Stina oli puolestaan
Okerlan Merrankorvan torpparin tytär. Hän oli syntynyt Kokkalassa vuonna 1846
ja perhe oli muuttanut Merrankorpeen Eevan ollessa 8-vuotias. Eeva Stina oli puolestaan Korpilaurin aiemman
torpparin Karl Fredrickin veljentytär. Molemmilla
oli siten jo aiemmin yhteyksiä Korpilauriin.
Antti ja Eeva Stina saivat neljä lasta: Antin, Miinan, Oskarin ja
Johannan. Antti Antinpoika ryhtyi
käyttämään sukunimeä Korpilauri. Hän
jatkoi Korpilaurin torpparina itsenäisyyden kynnykselle vuoteen 1915, jolloin
vaimo Eeva Stiina kuoli.
Antin (s. 1847) esikoinen Antti (s. 1871) avioitui Okerlan
Melkkalan Lehdonpään torpassa syntyneen Iida Marian kanssa ja he elivät vielä itsenäisyyden
alkuvuosina mäkitupalaisina Korpilaurissa. Nuorempi Antti eli aina vuoteen 1952. Tytär Miina (s. 1873) avioitui Okerlan
Korventaustan torpan Juho Mäen kanssa ja asui Korventaustassa kuolemaansa
vuoteen 1923 saakka. Oskarin (s. 1881) perheestä
ei tätä kirjoitettaessa ole paljonkaan tietoa, mutta torpan siirryttyä
nuorimmalle sisarelle, Oskari ja vaimonsa Hilja muuttivat muutamaksi vuodeksi
Kokkalaan itsellisiksi. Kokkalan silloisen emännän Kokkalassa asunut kasvatti-isä
Hermanni Korkeila oli Oskarille kaukaista sukua eli Oskari oli Hermannin veljen
vaimon sisaren pojanpoika. Sisaruksista
nuorimmainen Johanna eli Hanna (s. 1888) solmi avioliiton Iivari Ruokorannan
kanssa samoihin aikoihin, kun äiti Eeva Stiina kuoli. Iivarista tulikin vuonna 1916 Korpilaurin ilmeisesti
viimeinen torppari.
Vuonna 1925 itsenäistyneen Korpilaurin talon ostivat Evert
Hjalmar Niska ja puolisonsa Alma Maria Niska.
Kuten edellä on mainittu, Evertin sisaren Alma Karoliinan aviomies Lauri
Juho Koskinen oli 1800-luvun puolivälissä Korpilaurin torpparina olleen Karl
Fredrikin pojanpoika. Evertin puoliso
Alma Maria Niska (o.s. Alhainen) oli puolestaan vuosien 1834 – 1851
torpanemännän Eeva Juhontyttären sisarpuolen pojan tytär mutta myös 1800- ja
1900-luvun taitteen torpparin Antti Antinpoika Korpilaurin serkun Eerik
Alhaisen tytär. Viimeisen torpparin
vaimo Hanna Ruokoranta (o.s. Korpilauri) oli siten Alma Maria Niskan
pikkuserkku.
Äitini Saara Kaarina Kokkala (o.s. Niska) syntyi Hauhon
Vihavuodessa, mutta muutti noin vuoden ikäisenä perheensä mukana
Korpilauriin. Sen sijaan, että olisi
puhuttu Kyttälän Korpilaurista, talo tunnettiin kansan suussa aina Hauhontaustan
Rönninä. Meille lapsenlapsille Evert ja
Alma olivat Rönnin mummu ja vaari. Mielenkiintoista
sattumaa on, että Rönnin aiemmilla asukkailla on ollut yhteyksiä myös omaan
lapsuudenkotiini Kyttälän naapurissa sijaitsevaan Kokkalaan.
Miten köyhistä oloista lähtenyt Evert sitten sai rahat
Korpilaurin ostamiseen vuonna 1925?
Uskotaan, että Evert oli ansainnut alkupääomaa metsätöitä
tekemällä. Tieto Korpilaurin
saatavuudesta ja kiinnostavuudesta on varmaankin tullut toiselle puolelle
pitäjää Alma-puolison sukulaisilta tai sitten Alma-sisaren mieheltä Lauri
Koskiselta. Joka tapauksessa vielä
1920-luvulla Korpilaurissa oli vain pieniä yksinkertaisia rakennuksia, mistä
omin ja jälkikasvun voimin saatiin sittemmin kehitettyä tyypillinen hämäläinen
perheviljelmä.
Lopuksi mainittakoon, että kun Korpilaurin nykyinen omistaja
viljelyn lopetettuuan myi peltonsa pois.
, tämä erotetun tilan nimeksi annettiin Rönni! Nyt se löytyy siis myös kiinteistön nimenä.
LISÄTIETOJA
Lähteinä tässä kirjoituksessa on käytetty digitoituna
löytyviä Hauhon kihlakunnan henkikirjoja sekä Hauhon seurakunnan arkiston
rippikirjoja sekä syntyneiden ja kuolleiden luetteloita.
Korpilaurien elämänvaiheita on kirjattu Geni-alustalle.
Alkuun pääsee esim. pitkäaikaisimmasta torpparista Antista, ks. https://www.geni.com/people/Antti-Korpilauri/6000000117150488979
Torpparit, talonomistajat y.m. |
Keskinäinen sukulaisuus |
Muuta |
1805 – 1818 Liisa
Juhontytär (s. 1752) |
|
Johan Rönn
oli Ruotsin vallan aikainen sotilas |
1818 -1832 |
Johan Rönnin
leski |
|
1832 – 1852 Petter
Johaninpoika (s. 1784) Eeva
Juhontytär (s. 1801) |
Petter oli
Johan Rönnin poika Eeva oli Alma
Niskan isän äidin sisarpuoli |
Lapseton
aviopari |
1852-1853 Johan
Engelbrecht Ericsson (s. 1822) Wilhelmina
Aatamintytär (s. 1831) |
|
Tulivat
Ajorannan Kierikaisen torpasta, muuttivat Tuittulaan |
1856 – 1865 Kalle Fredrik
Joosepinpoika (s. 1829) Eeva Kaisa
Juhontytär (s. 1825) |
Evert Niskan
sisaren Alma Koskisen miehen Lauri Koskisen isän vanhemmat |
Kalle Fredrik
oli syntynyt ja elänyt 11-vuotiaaksi Kokkalassa. |
1865 – 1875 Jeremias
Juhonpoika (s. 1833) Eeva Stina
Martintytär (s. 1834 |
|
Jeremias Kokkalan
renkinä avioliittoa solmittaessa, asuivat kaksi vuotta Kokkalassa Muuttivat
Hattulaan |
1875 - 1915 Antti
Antinpoika Korpilauri (s. 1847) Eeva Stina
Joosepintytär (s. 1846) |
Antti oli
Alma Niskan isän serkku Eeva Stina
oli Kalle Fredrikin veljentytär (ks. edellä) |
Poika Oskari
asui Kokkalassa noin vv. 1916 – 1920 Eeva Stina
oli syntynyt Kokkalassa, mutta muuttanut 8-vuotiaana Merrankorvan torppaan |
1916 – 1925
(noin) Iivari
Ruokoranta (s. 1888) Hanna
Ruokoranta o.s. Korpilauri (s. 1888) |
Hanna oli
Alma Niskan pikkuserkku |
|
1925 alkaen Evert Jalmari
Niska (s. 1883) Alma Maria
Niska o.s. Alhainen (s.1889) |
|
Muuttivat
Vihavuodesta alkuvuodesta 1925; lehmäkin tuotiin taluttamalla talvesta
huolimatta |
Kommentit
Lähetä kommentti