Hauhontaustan Rönnin asukkaat – sukua suoraan ja väärän koivun kautta

 Meidän mummula oli Rönni – muuta nimeä ei siitä käytetty.

Kyttälän kartanon Korpilaurin torppa sijaitsi Hauhontaustan tien varrella aivan Tyrvännön eli nykyisen Hattulan rajalla.  Torpan, nykyisen talon, nimi on edelleen Korpilauri, vaikka käytännössä on aina puhuttu Rönnistä.  Korpilaurilla taas tarkoitetaan useimmiten kuntarajan toisella puolen olevia Korpilaurin taloja.  Torpan etäisyys Hauhonselän toisella puolella olevaan Kyttälän kartanoon on linnuntietä noin 6 km, mutta maateitse reitistä riippuen 15 – 20 km.   Mistä siis talosta käytetty nimi on peräisin? Selitys löytyi yllättävän helposti vanhoista asiakirjoista.

Vuoden 1805 paikkeilla Kyttälän kartanoon tuli itselliseksi Johan Rönni, vaimonsa Liisa Juhontyttären ja ainakin neljän lapsensa kanssa.  Johan Rönni oli syntynyt Hauholla vuonna 1755 ja Liisa Tuuloksessa vuonna 1752.  Kyttälään perheen mainitaan kuitenkin tulleen Vanajasta.  Ensimmäisessä vuoteen 1812 yltävässä rippikirjassa Johan Rönnin kohdalla ei mainita vielä torppaa.  Sukunimi kirjoitetaan rippikirjassa suomalaisittain i:llä päättyväksi.

Vuodesta 1813 alkavassa rippikirjassa Johan Rönni on Willantilan Korpilaurin torppari.  Willantila oli jo tuolloin käytännössä osa Kyttälää.  Johanin lapsina tässä rippikirjassa mainitaan Maria, Petter, Kustaa ja Eeva. Lapset on merkitty Hauholla syntyneiksi, mutta Vanajasta muuttaneiksi.

Lasten syntymistä löytyy kiinnostavaa lisätietoa.   Maria oli syntynyt 1782 ja Petter 1784 Juntulan sotilastorpassa, jolloin isän nimi oli vielä muodossa Johan Rönn.  Tämä varmistaa nimen Rönn (suomeksi pihlaja) olevan ns. sotilasnimi ja Johan Rönnin olleen Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n aikana sotilas.  Seuraava lapsi Kustaa syntyi 1789 Kalailan Heikkilässä, missä isä oli nyt jo torpparina.  Eevan syntymästä ei ole tarkempaa tietoa.  Maria on Korpilaurin torpassa vain vuodet 1817 ja 1818.  Petterin kohdalla on maininta hänen varkauden vuoksi saamastaan raipparangaistuksesta.  Kustaa puolestaan muutti Turkuun vuonna 1813 eikä hänen vaiheistaan ole tämän jälkeen tietoa.  Nuorin Eeva muutti pois vuonna 1819.

Johan Rönn kuoli 24.4.1818 sydänkohtaukseen 63-vuotiaana. Kuolinkirjauksessa sukunimenä on Rönn, mutta kansan suussa puhuttiin varmasti vain Rönnistä.  Koska Korpilaurin torpasta ei ole aiempaa mainintaa, voidaan hyvin olettaa, että Johan Rönn on ollut Korpilaurin torpan ensimmäinen varsinainen torppari.  Hämäläinen tapa sekoittaa talon nimi ja ihmisen nimi on perinteikäs ja yhä vieläkin maaseudulla ajoittain käytössä.  Tässä tapauksessa talo on saanut käyttönimensä ensimmäisen torpparin nimen mukaan. Sitkeästi tuo Rönni on pysynyt puhekielessä paikan nimenä kohta 200 vuotta nimen antaneen miehen kuoleman jälkeen!

Johan-isän kuoleman jälkeen perhe jatkoi kuitenkin Korpilaurissa.  Petteriä ei vielä hyväksytty varsinaiseksi torppariksi, vaikka ikää oli isän kuollessa jo 35 vuotta ja ilmeisesti Petter vastasi torpan työvelvoitteista, kun muitakaan miehiä ei ollut.  Myös sisaret Maria ja Eva asuivat Korpilaurissa 1820-luvulla vielä ainakin ajoittaan.  Mainittakoon, että vuoden 1827 jälkeen ei Korpilaurin kohdalla enää puhuta Villantilan kylästä, vaan Korpilauri on jatkossa suoraan Kyttälän torppa.

Äiti Liisa Juhontytär kuoli 29.12.1832 ajankohtaan nähden poikkeuksellisen vanhana eli 80-vuotiaana. Tämän jälkeen Petteristä tuli virallisesti Korpilaurin torppari.  Vuonna 1834, tarkemmin 16.4.1834 Korpilaurin torppari Petter Johansson (s. 1784) vihittiin Hahkialan Sillanpään torpparin tyttären Eeva Juhontyttären (s. 1801) kanssa. Samoihin aikoihin, kun vaimo Eeva tuli taloon, sisar Eeva muutti pois. Eeva kuoli lapsettomana 15.11.1851.  Petteri on ollut ilmeisesti ns. toimen mies, sillä vuonna 1844 hän on saanut sakkoja luvattomasta viljelystä (åverkan) ja vuonna 1852 viinanpoltosta. Ilmeisesti Kyttälän isäntä sai tässä vaiheessa tarpeekseen, vaikka olihan Petterilläkin jo ikää melkein 70 vuotta.  Korpilauriin tuli uusi torppari, Johan Engelbrecht Ericsson, mutta tämä viipyi Korpilaurissa vain vuoden verran.  Vuonna 1853 Petter muutti Kyttälän Iso-Mattilaan, missä kuoli 9.4.1857 73-vuotiaana.  Petterille ei missään vaiheessa elämää ole kirjattu Rönni-nimeä.

Vuonna 1856 Korpilaurin torppariksi tuli Hauhon Kokkalassa v. 1829 syntynyt mutta lampuotin poikana Kyttälän Eerolassa vuodesta 1840 asunut Karl Fredrick Joosepinpoika ja vaimonsa, Tuuloksessa v. 1825 syntynyt Eeva Kaisa Juhontytär.  Heille syntyi vuonna  1862 poika Karl, jonka poika oli puolestaan Hauhon Kirkonkylässä 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut Lauri Koskinen.  Laurin vaimo Alma oli taas 1920-luvulta alkaen Korpilauria isännöineen Evert Niskan sisar.

Karl Fredrick Joosepinpojan torpparisopimus Korpilaurissa jatkui vuoteen 1865, jolloin he muuttivat Tuittulan Heikkilän Myllymäen torppaan ja edelleen v. 1870 Hahkialaan, sieltä 1872 Kalailan Heikkilään, v. 1874 Lehdesmäen rustholliin, 1877 Miehoilaan ja sieltä Kirkonkylän Mikkolaan. Vaimon kuoltua Karl Fredrick eli Kalle Fredrik Joosepinpoika muutti tyttärensä luo Okerlan Männistön torppaan, missä eli korkeaan noin 90-vuoden ikään.

Vuonna 1865 Korpilaurin torppariksi tuli Jeremias Juhonpoika (s. 1833) ja tämän vaimo Eeva Stina Martintytär (s. 1834).  He tulivat Korpilauriin Sotjalan Kummolasta, missä olivat asuneet neljän vuoden ajan. Sitä ennen he olivat kaksi vuotta Tuittulan Heikkilän Myllymäen torpassa.  Jeremias ja Eva Stina olivat avioituneet vuonna 1857 Jeremiaan oltua Kokkalassa renkinä. Avioiduttuaan he olivat myös asuneet pari vuotta Kokkalassa.  Jeremias oli kotoisin Tyrvännöstä, mutta Eva Stina Martintytär oli Kyttälän Jussilan talon lampuotin sisar ja syntynytkin Kyttälän Villantilan Seppälässä.  Jeremias oli nuorena miehenä Tyrvännössä 1850-luvun alussa saanut tuomion tappelusta.  Jeremias Juhonpojan ja Eeva Stina Martintyttären aika Korpilaurin torppareina kesti kymmenen vuotta eli vuoteen 1875, jolloin he muuttivat Hattulaan Leiniälän Pispalan luutnantin puustellin vuokraajiksi.

Vuonna 1875 Korpilaurin torppariksi tuli Hahkialan Suontaustan torpan poika Antti Antinpoika ja vaimonsa Eeva Stina Joosepintytär. Antti oli syntynyt Suontaustan torpassa vuonna 1847 ja elänyt siellä nuoruutensa.  Antin äiti Liisa Juhontytär Sillanpää oli Korpilaurin vuosien 1834 – 1853 torpan emännän Eeva Juhontyttären sisarpuoli.  Eeva Stina oli puolestaan Okerlan Merrankorvan torpparin tytär. Hän oli syntynyt Kokkalassa vuonna 1846 ja perhe oli muuttanut Merrankorpeen Eevan ollessa 8-vuotias.  Eeva Stina oli puolestaan Korpilaurin aiemman torpparin Karl Fredrickin veljentytär.  Molemmilla oli siten jo aiemmin yhteyksiä Korpilauriin.  Antti ja Eeva Stina saivat neljä lasta: Antin, Miinan, Oskarin ja Johannan.  Antti Antinpoika ryhtyi käyttämään sukunimeä Korpilauri.   Hän jatkoi Korpilaurin torpparina itsenäisyyden kynnykselle vuoteen 1915, jolloin vaimo Eeva Stiina kuoli. 

Antin (s. 1847) esikoinen Antti (s. 1871) avioitui Okerlan Melkkalan Lehdonpään torpassa syntyneen Iida Marian kanssa ja he elivät vielä itsenäisyyden alkuvuosina mäkitupalaisina Korpilaurissa. Nuorempi Antti eli aina vuoteen 1952.   Tytär Miina (s. 1873) avioitui Okerlan Korventaustan torpan Juho Mäen kanssa ja asui Korventaustassa kuolemaansa vuoteen 1923 saakka.  Oskarin (s. 1881) perheestä ei tätä kirjoitettaessa ole paljonkaan tietoa, mutta torpan siirryttyä nuorimmalle sisarelle, Oskari ja vaimonsa Hilja muuttivat muutamaksi vuodeksi Kokkalaan itsellisiksi. Kokkalan silloisen emännän Kokkalassa asunut kasvatti-isä Hermanni Korkeila oli Oskarille kaukaista sukua eli Oskari oli Hermannin veljen vaimon sisaren pojanpoika.  Sisaruksista nuorimmainen Johanna eli Hanna (s. 1888) solmi avioliiton Iivari Ruokorannan kanssa samoihin aikoihin, kun äiti Eeva Stiina kuoli.  Iivarista tulikin vuonna 1916 Korpilaurin ilmeisesti viimeinen torppari.

Vuonna 1925 itsenäistyneen Korpilaurin talon ostivat Evert Hjalmar Niska ja puolisonsa Alma Maria Niska.  Kuten edellä on mainittu, Evertin sisaren Alma Karoliinan aviomies Lauri Juho Koskinen oli 1800-luvun puolivälissä Korpilaurin torpparina olleen Karl Fredrikin pojanpoika.  Evertin puoliso Alma Maria Niska (o.s. Alhainen) oli puolestaan vuosien 1834 – 1851 torpanemännän Eeva Juhontyttären sisarpuolen pojan tytär mutta myös 1800- ja 1900-luvun taitteen torpparin Antti Antinpoika Korpilaurin serkun Eerik Alhaisen tytär.  Viimeisen torpparin vaimo Hanna Ruokoranta (o.s. Korpilauri) oli siten Alma Maria Niskan pikkuserkku.

Äitini Saara Kaarina Kokkala (o.s. Niska) syntyi Hauhon Vihavuodessa, mutta muutti noin vuoden ikäisenä perheensä mukana Korpilauriin.  Sen sijaan, että olisi puhuttu Kyttälän Korpilaurista, talo tunnettiin kansan suussa aina Hauhontaustan Rönninä.  Meille lapsenlapsille Evert ja Alma olivat Rönnin mummu ja vaari.  Mielenkiintoista sattumaa on, että Rönnin aiemmilla asukkailla on ollut yhteyksiä myös omaan lapsuudenkotiini Kyttälän naapurissa sijaitsevaan Kokkalaan.

Miten köyhistä oloista lähtenyt Evert sitten sai rahat Korpilaurin ostamiseen vuonna 1925?  Uskotaan, että Evert oli ansainnut alkupääomaa metsätöitä tekemällä.  Tieto Korpilaurin saatavuudesta ja kiinnostavuudesta on varmaankin tullut toiselle puolelle pitäjää Alma-puolison sukulaisilta tai sitten Alma-sisaren mieheltä Lauri Koskiselta.  Joka tapauksessa vielä 1920-luvulla Korpilaurissa oli vain pieniä yksinkertaisia rakennuksia, mistä omin ja jälkikasvun voimin saatiin sittemmin kehitettyä tyypillinen hämäläinen perheviljelmä.

Lopuksi mainittakoon, että kun Korpilaurin nykyinen omistaja viljelyn lopetettuuan myi peltonsa pois.  , tämä erotetun tilan nimeksi annettiin Rönni!  Nyt se löytyy siis myös kiinteistön nimenä.

LISÄTIETOJA

Lähteinä tässä kirjoituksessa on käytetty digitoituna löytyviä Hauhon kihlakunnan henkikirjoja sekä Hauhon seurakunnan arkiston rippikirjoja sekä syntyneiden ja kuolleiden luetteloita. 

Korpilaurien elämänvaiheita on kirjattu Geni-alustalle. Alkuun pääsee esim. pitkäaikaisimmasta torpparista Antista, ks. https://www.geni.com/people/Antti-Korpilauri/6000000117150488979

 Korpilaurin torpan torpparit ja itsenäisen tilan omistajat 1900-luvun puoliväliin.

Torpparit, talonomistajat y.m.

Keskinäinen sukulaisuus

Muuta

1805 – 1818
Johan Rönn (s. 1755)

Liisa Juhontytär (s. 1752)

 

Johan Rönn oli Ruotsin vallan aikainen sotilas

1818 -1832
Liisa Juhontytär (s. 1752)

Johan Rönnin leski

 

1832 – 1852

Petter Johaninpoika (s. 1784)

Eeva Juhontytär (s. 1801)

Petter oli Johan Rönnin poika

Eeva oli Alma Niskan isän äidin sisarpuoli

Lapseton aviopari

1852-1853

Johan Engelbrecht Ericsson (s. 1822)

Wilhelmina Aatamintytär (s. 1831)

 

 

Tulivat Ajorannan Kierikaisen torpasta, muuttivat Tuittulaan

1856 – 1865

Kalle Fredrik Joosepinpoika (s. 1829)

Eeva Kaisa Juhontytär (s. 1825)

Evert Niskan sisaren Alma Koskisen miehen Lauri Koskisen isän vanhemmat

Kalle Fredrik oli syntynyt ja elänyt 11-vuotiaaksi Kokkalassa.

1865 – 1875

Jeremias Juhonpoika (s. 1833)

Eeva Stina Martintytär (s. 1834

 

Jeremias Kokkalan renkinä avioliittoa solmittaessa, asuivat kaksi vuotta Kokkalassa

Muuttivat Hattulaan

1875 - 1915

Antti Antinpoika Korpilauri (s. 1847)

Eeva Stina Joosepintytär (s. 1846)

Antti oli Alma Niskan isän serkku

Eeva Stina oli Kalle Fredrikin veljentytär (ks. edellä)

Poika Oskari asui Kokkalassa noin vv. 1916 – 1920

Eeva Stina oli syntynyt Kokkalassa, mutta muuttanut 8-vuotiaana Merrankorvan torppaan

1916 – 1925 (noin)

Iivari Ruokoranta (s. 1888)

Hanna Ruokoranta o.s. Korpilauri (s. 1888)

Hanna oli Alma Niskan pikkuserkku

 

1925 alkaen

Evert Jalmari Niska (s. 1883)

Alma Maria Niska o.s. Alhainen (s.1889)

 

Muuttivat Vihavuodesta alkuvuodesta 1925; lehmäkin tuotiin taluttamalla talvesta huolimatta

 


Kommentit

Suosituimmat

Miksi kaikki poliitikot näyttävät olevan sukua toisilleen!

Tarina lapsuudestani ja nuoren miehen hukkuminen Hauhonselkään v. 1886

Kun suku sammuu – Hauhon Toppolan viisi viimeistä sukupolvea

Wiktor Engmanin hauta Hauhon hautausmaalla

Syylin sepät Hauhon kirkonkylässä