Sarjamurhaaja Kerpeikkarin kiinniottaja Heikki Mikonpoika Hagberg

Tekijä

 Olen onnistunut jäljittämään jo yli 500 esivanhempaa ja kaikki esivanhempien sukuhaarat vähintään 1700-luvulle.  Tylsän tavallista väkeä tuntuvat olleen eli eivät suuria sankareita eivätkä rikollisia.  Viinanpoltosta sakkoja on monelle tullut kuten kovin yleisesti muillekin.  Täytyykin astua suorasta esivanhempien linjasta sivulle, jotta löytyy jotain mielenkiintoista.   Isoäitini Airin isoisän Kustaa Mikonpoika Eskolan veli Heikki Mikonpoika Hagberg sattui tilanteeseen, missä hänen voidaan sanoa olleen mukana todellisessa sankariteossa.


 Ensimmäiset 30 vuotta

Heikki Mikonpoika syntyi Luopioisten Kantolan Tuomaalan torpassa lokakuussa 1814.  Pikkuveli (isoäitini isoisä) Kustaa syntyi samassa torpassa kolme vuotta myöhemmin.  Heikin elämä oli mitä ilmeisimmin tavallista torpparinpojan elämää kuitenkin niin, että rengiksi muualle hän ei joutunut lähtemään.  Rippikoulun hän kävi ikätovereidensa kanssa v. 1830.  Vuonna 1839 eli 25-vuotiaana hän solmi avioliiton Kantolan kartanon piian Kustaava Eevantytär Stormin kanssa.  Kustaavakin muuttaa aluksi Tuomaalan torppaan.  Kustaavan sanotaan olleen Hauhon Sappeen Alastalon von Schildtin äpärätytär (http://tuohijarvi.blogspot.com/2016/11/kerpeikkarin-kiinniottajan-kohtalo.html )

Vuonna 1845 Heikki ja Kustaava muuttivat Padasjoelle Vesijaon Palsan myllylle lähelle Lammin rajaa.  Pikkuveli Kustaa jäi tässä vaiheessa vielä poikamiehenä kotitorppaan.   Siellä Heikille ja Kustaavalle syntyi ainoaksi lapseksi jäänyt tytär Anna.   Mylly ja myllytupa olivat tuohon aikaan kylällä merkittäviä kokoontumispaikkoja.

 Kerpeikkari Juhani Aataminpoika

Lempinimen Kerpeikkari (skarprättare) saanut Juhani Aataminpoika oli pikkurikollinen, joka karattuaan Hauholla vankikuljetuksesta ehti viiden viikon aikana syksyllä 1849 surmata eteläisessä Hämeessä 12  tielle sattunutta uhria (https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika & https://en.wikipedia.org/wiki/Juhani_Aataminpoika ).  Vaikka uutisten kulku oli hidasta, tällainen hurjimus ehti herättää alueella kovaa pelkoa.  Kiinniottokaan ei tulisi olemaan helppoa.

Kerpeikkarin kiinniotosta ei ole yksiselitteistä aikalaiskuvausta oikeudenkäynnin pöytäkirjoja lukuunottamatta.  Paikallinen nimismies Böök on saanut asiasta kunniaa, mutta Teemu Keskisarjan selvitysten mukaan kiinniotosta vastasivat paikalliset miehet.  Palsan mylläri Heikki Mikonpoika Hagberg on ollut yksi avainhenkilöistä kuten Leo Suomaa on Keskisarjan työtä kommentoivassa yksityiskohtaisessa selostuksessa todennut (https://www.facebook.com/padasjokelaistarinoita/posts/481692509141824/ ).

 Palkkio ja kohtalo

Niin merkittävä oli Heikki-myllärin osuus kiinniotossa, että keisari myönsi hänelle tapauksen johdosta pronssisen urhoollisuusmitalin ja huomattavan summan rahaa.  Mitali on edelleen suvun hallussa.  Rahoilla taas Heikki pystyi ostamaan Luopioisten Kuohijoen Tervaniemen maatilan.  Tervaniemeen perhe muutti syyskuussa 1865.

Kauan ei onnea uudessa kodissa kuitenkaan kestänyt.  Jo 3. joulukuuta samana syksynä Heikki hukkui, vaikka ihmisiä oli jäihin putoamista näkemässäkin.  Tuohijärven blogissa on kerrottu hukkumisesta varsin yksityiskohtaisesti.

 Tarina kasvaa

Kuten mikä tahansa näin poikkeuksellinen tapaus myös Kerpeikkarin tarina kiinnostaa jälkipolvia.  Siitä on tehty näytelmiä. Elokuviakin on suunniteltu, mutta mikään suunnitelluista hankkeista ei ole vielä johtanut julkistettuun elokuvaan.  Tarina tuskin kuitenkaan unohtuu koskaan ja jossain vaiheessa elokuvakin toteutunee.

Kuohijoen Sanomiin v. 2019 koottu yhteen tietoja ja tarinoita (Kuohijoen Sanomat 3.2019 – löytyy internetistä haulla).  Ehkä kuitenkin faktatiedot löytyvät paremmin Teemu Keskisarjan kirjasta ”Suomen ainoa sarjamurhaaja: Juhani Adaminpojan rikos ja rangaistus. Jyväskylä: Atena, 2008.”.  Kaikkeen sekään ei vastaa kuten edellä olevasta Leo Suonpään kommentista voi katsoa.

Katso myös:
Heikki Hagberg https://www.geni.com/people/Heikki-Hagberg/6000000114263797880

Kustaa Eskola: https://www.geni.com/people/Kustaa-Eskola/6000000118580651362?through=6000000114263797880

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Melkein kaikki vanhat hauholaiset olivat minulle sukua

Tekijä
Kuva
Noin 80% vuosien 1904-1905 rippikoululuokan hauholaisista nuorista voidaan osoittaa verisukulaisikseni.   Joskus on sanottu, että suku päättyy kolmansiin serkkuihin ja suunnilleen näin se varmaan ihmisten mielissäkin on. Laajemmin sukulaisiksi tai verisukulaisiksi voidaan kuitenkin lukea myös kaikki ne, joiden kanssa meillä on yhteisiä esivanhempia.   Tällöin tietenkin kaikki olemme sukulaisia, sillä riittävän monta sukupolvea taaksepäin mentäessä meillä on väistämättä yhteisiä esivanhempia.   Karkeasti ottaen kymmenen sukupolven takana esivanhempia on jokaisella noin tuhat ja kaksikymmentä sukupolvea sitten noin miljoona.   Kun alue, millä aiempien vuosisatojen ihmiset liikkuivat, on yleensä hyvin rajallinen, väestörajat tulevat vastaan varsin nopeasti yhteisiä esivanhempia löytyy väistämättä.    Kun puoliso on löytynyt samalta seudulta, aviopuolisoidenkin välillä löytyy usein verisukulaisuus.   Yhteiskunnassa on kuitenkin pidetty varsin hyvin huolta, että läheistä sukua olevia ei
Lue lisää

Poltin suku ja talo Hauholla

Tekijä
Kuva
Kylä-Poltin talo Vanharaittin varrella Yksi Hauhon Kirkonkylän vanhan raittin näkyvistä taloista aivan kirkon lähellä on Kylä-Poltti.   Vanhemmat hauholaiset muistavat rakennuksen kauppana, mutta Poltti on ollut aikanaan yksi Kirkonkylän merkittävistä maatiloista.  Poltin tarina liittyy läheisesti toiseen kirkonkylän taloon eli Toppolaan ja kulkevathan ne jopa saman Kirkonkylä 1 -rekisterinumeronkin alla. Poltin suvun voidaan katsoa haarautuneen Toppolan suvusta, kun Toppolan Lauri Yrjönpojan ja Kertun pojasta Samuel Laurinpojasta tuli Poltin isäntä 1600-luvun lopulla.   Hänen veljensä – ja tämän kirjoittajan esi-isä kymmenen sukupolvea sitten – Matti Laurinpoika jäi Toppolan isännäksi.     Samuel Laurinpoika Poltti (n. 1660 – 1736) Tarkkoja tietoja Samuel Laurinpojan syntymästä ei kirkonkirjoista löydy.   Koska hänen poikansa syntyi 1680-luvulla, Samuelin voidaan arvioida syntyneen vuoden 1660-paikkeilla. Samuelin vaimon Riittan (Brita) taustasta ei ole tietoa. Samuel Laurinpo
Lue lisää

Adam Heiskala – Mallitalonpoika Hauhon Kirkonkylässä

Tekijä
Kuva
Heiskalan 1860-luvulla rakennettu päärakennus Vanharaitti 18:ssa Eskon ja Poltin talojen välissä.  Hauhon kirkonkylä on muodostunut kirkon ja sen läheisyydessä olleiden aikanaan merkittävien maatilojen ympärille.   Talojen omistajat ovat vaihtuneet ja taloja käytännössä viljelleet vielä useammat.   Usein on tilan hoito jäänyt heikoille, mutta vastaavasti erinomaisen kyvykkäitäkin viljelijöitä löytyy kautta historian.   Eräs mallitalonpoika on ollut Hauhon kirkonkylän Heiskalaa eli Kraataria 1700- ja 1800-lukujen taitteessa viljellyt Adam Erikinpoika Heiskala. Hauhon historian II-osassa kerrotaan tämän Aatami Erkinpojan saavutuksista ja saamasta tunnustuksesta.   Ns. normalisoidun Aatami Erkinpoika -nimen sijasta käytän tässä nimeä Adam Heiskala.   Hauhon kirkkopihassa on Adamin Erik Johan -pojan suomenkielinen hautakivi, missä nimenä on Erik Johan Adaminpoika.   Varsinaisia sukunimiäkään ei tuolloin ollut, mutta esim.   Hauhon seurakunnan tuon ajan, tosin ruotsinkielisissä, asiakirjo
Lue lisää

Hauhon Nukarin sukuja kaksi tai kolme

Tekijä
Kuva
Sukujen nimeäminen on aina vähän mielivaltaista, sillä lopulta kaikki me olemme sukua keskenämme. Biologisesti samanarvoisia esivanhempia meillä on jo kymmenen sukupolven takana ollut noin tuhat.  Me kuulumme kaikkien näiden esivanhempien sukuun, vaikka takavuosina on usein puhuttu suvuista vain isälinjojen mukaan.  Sukunimetkään eivät takaa samaan sukuun kuulumista eikä Länsi-Suomessa sukunimiä suurin osa käyttänytkään ennen 1800-luvun loppua. Sukunimiä otettiin tai annettiin varsin vapaasti, mutta nimen ottaminen vakiintuneen asuinpaikan talon nimestä oli hyvin yleistä.. Olga ja August Nukari Facebookin Hauho ennen vanhaan -ryhmässä on muutaman kerran ollut mainintoja Hauhon Nukarin suvusta. Kun oma isotätini Olga Nukari o.s. Kokkala oli 1920-luvulta alkaen Tuittulan Nukarin emäntä ja kun siellä tuli usein lapsuudessa vierailtuakin, ajattelin itsekin penkoa vähän, mikä tämä Hauhon Nukarin suku mahtaakaan olla. Suomessa on useita Nukari-nimisiä taloja.   Kaikkiaan Suomessa on täll
Lue lisää

Karl Edvard Roth - Varakas kauppiaan poika Porvoosta maanviljelijäksi Hauholle

Tekijä
Kuva
Hauhon Kirkonkylän vanha raitti. Porrin talo vasemmalla kirkontornia kohti ja Heiskala ensimmäinen valkoinen talo oikealla. Maatiloja on ostettu ja myyty kautta historian. Pääsääntönä näyttää olleen, että perhetilojen uudet omistajat ja varsinkin itse taloa hoitavat isännät löytyivät lähiseudun maaseutuyhteisöistä.  Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1800-luvun lopulla.   Silti voidaan pitää poikkeuksellisena, että porvoolainen kauppiaan poika päätyi maanviljelijäksi Hauholle. Tässä tarinassa käsitellään Rothin perhettä lähinnä aikavälillä 1850-1920 julkisesti saatavissa olevat asiakirjat lähteinä. Porvoolainen kauppias Carl Israel Roth (1828-1882) Carl Israel Roth syntyi v. 1828 Loviisassa upseeriperheeseen. Parikymppisenä hän pestautui kauppapalvelijaksi paikalliselle kauppiaalle.   Oltuaan jonkin aikaa töissä myös toisella loviisalaisella kauppiaalla hän muutti kauppiaaksi Porvooseen vuonna 1857. Samassa talossa oli piikana Catharina Charlotta Lindholm.   Catharina synnytti vuo
Lue lisää