Kun suku sammuu – Hauhon Toppolan viisi viimeistä sukupolvea
![]() |
Hauhotalo eli entinen Toppola Hauhon kirkonkylässä |
Hauhotalo on Hauhon Kirkonkylässä keskeisellä paikalla lähellä kirkkoa. Olen lapsuudesta saakka ollut tietoinen, että nykyinen Hauhotalo eli entinen Seuratalo tai Sisula on aikanaan ollut Toppolan maatilan rakennuksia, sillä Toppolaksi isäni kutsui koko ikänsä. Oma kiinnostukseni Toppolaa kohtaan heräsi, kun opin tietämään, että omia esivanhempianikin on aikanaan isännöinyt Toppolaa.
Lyhyen aikaa 1600-luvun lopulla Toppolaa isännöinyt Hauhon
Porsoosta kotoisin ollut Lauri Yrjönpoika (Lars Jöransson) ja vaimonsa Kerttu
(Gertrud) ovat nimittäin esivanhempiani kymmenennessä polvessa. Näin kaukaisia esivanhempia jokaisella on
noin tuhat ja vastaavasti heillä joskus jopa kymmeniä tuhansia jälkeläisiä,
joten millään yksinoikeudella en heitä esivanhemmikseni voi omia.
Vielä vv, 1684 – 1711 Toppolan rusthollarina ollut Matti
Laurinpoika (Matts Larsson) ja hänen ensimmäinen vaimonsa Sofia Martintytär
(Sophia Mårtensdotter) ovat esivanhempiani, mutta sen jälkeen minuun johtava
sukuhaara onkin jo erkaantunut Toppolasta, kun kahdeksannen polven esiäitini
Matin ja Sofian tytär Anna avioitui Kalailan Pietilään.
Hauholla on usein kerrottu, että Toppolan suku on sammunut. Näin onkin, jos katsotaan vain paria
viimeistä Toppolaa isännöinyttä sukupolvea, sillä viimeinen omistaja vuonna
1944 kuollut Maria Toppola oli perheen ainoa lapsi, joka ei koskaan solminut
avioliittoa eikä saanut lapsia. Aiempien
sukupolvien perheillä oli kuitenkin useita lapsia, joten serkkuja,
pikkuserkkuja jne oli Mariallakin. Aivan
tuolta omista esivanhemmistani en eri sukupolvien Toppolan perillisten vaiheita
ole kartoittanut. Lähtökohdaksi olen
ottanut v. 1754 syntyneen Mikko Matinpoika Toppolan, joka oli Tuuloksesta
Vuolujoen varteen mylläriksi muuttaneen esi-isäni Kalle Juhonpoika Vasikan
pikkuserkku.
Toppolan talon viimeisistä vaiheista on kerrottu esim.
mainiossa Hauhon Kirkonkylän kyläkirjassa ”Eilistä tavoittamassa” (toim. Jyrki
Kirjokallio, Hauhon Wanha Raitti ry, 2000).
Myös kolmiosaisen Hauhon historian eri osissa Toppola tulee aika ajoin
vastaan. Tässä keskityn siis vain viiden viimeisen sukupolven Toppolan isäntäperheisiin, mutta on hyvä muistaa,
että Toppola ja sen kaltaiset maatilat ovat olleet kotipaikkoina suurelle
määrälle piikoja, renkejä, käsityöläisiä ja usein sellaisillekin, jotka eivät
ole olleet missään työsuhteessa itse taloon.
Mikko Matinpoika Toppola (1754 – 1820)
Mikko Matinpoika syntyi Toppolassa 28.9.1754. Jo 20-vuotiaana eli tapaninpäivänä 1774 Mikko
solmi avioliiton naapurintytön eli Kirkonkylän Poltin rusthollarin tyttären
Maria Danielintyttären kanssa. Mikosta
tuli itsestään Toppolan isäntä vuoden 1790 paikkeilla. Hänen ensimmäinen vaimonsa Toppolan emäntä
Maria kuoli tammikuussa 1791 punatautiin.
Perheen pienet lapset tarvitsivat äidin korvaajaa, joten jo kuuden
kuukauden kuluttua heinäkuussa 1791 Mikko avioitui uudelleen. Vaimo löytyi nytkin naapurista. Vanhalan lampuotin vaimon naimaton sisar,
Pälkäneellä syntynyt Anna Heikintytär oli sopivasti noin 26-vuotias
”vanhapiika”. Mikko Matinpoika ja Anna Heikintytär toimivat sitten Toppolan rusthollin
isäntäparina vuosisadan vaihteessa eli Ruotsin vallan ajan viimeiset vuodet.
Mikko kuoli 66-vuotiaana v. 1820 ja Anna 72-vuotiaana v. 1837.
Mikko ja Maria saivat vv. 1779 ja 1790 välillä kuusi lasta,
joista kuitenkin neljä kuoli jo pienenä. Esikoisesta Heikistä tuli myöhemmin
Toppolan isäntä. Tytär Stina solmi v. 1808 avioliiton Kirkonkylän Mikkolan
talon pojan Tapani Erikinpojan kanssa.
Heidän toinen poikansa ja tämän jälkikasvu toimivat Mikkolan tilan isäntinä
kunnes Mikkolakin lopulta päätyi Toppolan silloisen isännän e.m.
Heikki-veljen pojanpojan Oskari Toppolan omistukseen. Muut Tapanin ja Stinan jälkeläiset siirtyivät
lähinnä käsityöläisiksi. Yksi tyttäristä
solmi avioliiton Daniel Danielinpoika Sylin kanssa. Siten myös aiemmassa
blogissani pääosassa olleet myöhemmät Syylin sepät olivat Toppolankin
jälkeläisiä. Muitakin Tapanin ja Stiinan
jälkeläisiä on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä Hauhollakin, mm. Kirkonkylän ja
Okerlan vaikuttaneet Cavénit.
Mikko ja toinen vaimo Anna saivat viisi lasta, joista
tyttäret Saara, Maria ja Anna elivät aikuisikään. Saara solmi avioliiton
Hämeenlinnassa toimineen kirvesmiehen Petter Johanssonin kanssa. Heille syntyi
kaksi tytärtä, jotka kumpikin kuolivat jo pienenä. Saara itsekin kuoli vain
35-vuotiaana. Maria ja Anna lähtivät
ajalle tyypilliseen tapaan rippikoulun käytyään piioiksi kiertäen useissa
taloissa Hauholla ja naapuripitäjissä.
Heidän mahdollisista avioliitoistaan tai lapsistaan en ole toistaiseksi
löytänyt tietoja.
Heikki Mikonpoika Toppola (1779 – 1846)
Mikko Matinpojan jälkeen Toppolan isännäksi tuli Mikon ja
Maria Danielintyttären esikoinen 14.1.1779 syntynyt Heikki Mikonpoika. Heikki ja Kirkonkylän Heiskalan tytär Ulla
Mikontytär vihittiin 4.6.1800. Heikki ja
Ulla elivät ajankohtaan nähden normaalin mittaisen elämän Heikin kuollessa
67-vuotiaana v. 1846 ja Ullan 74-vuotiaana v. 1850.
Ulla oli mielenkiintoinen esimerkki ns. säätykierrosta
”parempaan” suuntaan. Kun Ullan isä
Mikko Juhonpoika ja äiti Kaisa Mikontytär solmivat avioliiton v. 1762, Mikon
sanotaan olleen salpietarinkeittäjä.
Seuraavalla vuosikymmenellä hän piti krouvia Kirkonkylän Heiskalassa.
Isä kuoli Ullan ollessa 7-vuotias. Äiti Kaisa solmi tämän jälkeen avioliiton
itseään 15 vuotta nuoremman Miehoilasta kotoisin olevan talollisen pojan Erik
Juhonpojan kanssa. Kun Erikistä tuli Heiskalan tilan lampuoti, myös Kaisan
tytärten asema avioliittomarkkinoilla parani. Ullan lisäksi
Salpietarinkeittäjä-Mikon toinenkin tytär Maria Mikontytär päätyi talon
emännäksi, kun hänen v. Lammilta kotoisin olevasta aviomiehestään Aatami
Erikinpojasta tuli Heiskalan menestyksekäs isäntä Erik Juhonpojan jälkeen.
Salpietarinkeittäjän tyttäret olivat siten yhtä aikaa Kirkonkylän isojen
talojen Toppolan ja Heiskalan emäntinä!
Heikki Mikonpoika ja Ulla Mikontytär saivat kaksi poikaa
(Emanuel, Fredrik) ja kolme tytärtä (Maija Stina, Eeva, Kreeta Liisa) . Esikoinen, v. 1801 syntynyt Emanuel päätyi
isänsä jälkeen Toppolan isännäksi. Toinen
poika Fredrik eli koko ikänsä Toppolassa poikamiehenä.
Sisarista vanhin solmi v. 1824 avioliiton Lammilta Vanhalan
rustholliin muuttaneen Christopher Björnin kanssa. Tämä kuitenkin kuoli jo
reilun vuoden kuluttua marraskuussa 1825 lapsettomana. Vuoden 1827 juhannuksena Maija Stina solmi
avioliiton Kyttälän Eerolan talollisen pojan Antti Heikinpojan kanssa. Antti ja
Maija Stina asuivat aluksi Kyttälässä, mutta muuttivat v. 1830 Kirkonkylään
Vanhalan Rekolaan. Maija Stina kuoli
Vanhalan Rekolassa kuusi vuotta aviomiehensä jälkeen vuonna 1860.
Antin ja Maija Stinan kaksi tytärtä kuolivat pienenä. Ainoa
poika Oskari solmi aikanaan avioliiton Kuhmalahden Iso-Pentosta kotoisin olevan
Saara Liisa Juhontyttären kanssa ja he perustivat perheensä vaimon kotipaikalle
Kuhmalahdelle. Toinen tytär Eeva
synnytti vuonna 28-vuotiaana vuonna 1836 aviottoman tyttären, joka kuitenkin
kuoli jo muutaman päivän iässä. Vuonna
1841 Eeva solmi avioliiton siltavouti Sigfrid Färmin kanssa ja muutti tämän
kotiin Aikkolan Innalaan. Siltavouti
Färm kuoli kuitenkin v. 1848. Vuonna
1851 eli 43-vuotiaana Eeva Färm solmi avioliiton Hattulan Pelkolan kylän
Rantalan leskeksi jääneen rusthollarin kanssa.
Lapsia ei kummassakaan avioliitossa syntynyt. Vuonna 1860 Eeva päätti elämänsä
hirttäytymällä. Nuorin sisaruksista
eli Kreeta Liisa solmi vuonna 1843 avioliiton pitäjänräätäli Herman Saxlinin
kanssa. Kreetalle ja Hermannille syntyi kaksi tytärtä, joista toinen kuoli
pienenä. Perhe asui aluksi Matkantakana
mutta muutti sittemmin Hyömäkeen asuen siellä useissa eri paikoissa.
Emanuel Heikinpoika Toppola (1801 – 1888)
Heikki Mikonpojan ja Ulla Mikontyttären esikoispoika Emanuel
syntyi Kirkonkylän Toppolassa vuonna 1801. Tarkempi syntymäpäivä ei ole
tiedossa, sillä Emanuelia ei ole kirjattu syntyneiden luetteloon ja
myöhemminkin syntymäaika on ilmoitettu vain vuoden tarkkuudella. Emanuel ehti elää poikamiehen elämää varsin
pitkään, sillä hän oli jo 37-vuotias, kun kumppaniksi löytyi v. 1838 Tyrvännön
Retulasta rusthollarin tytär Maija Stina Juhontytär Laurila, joka oli Emanuelia
18 vuotta nuorempi. Emanuelille ja Maija
Stinalle syntyi jo häitä seuraavana vuonna poika, tuleva isäntä Oskari ja sen
jälkeen 1840-luvulla kaksi tytärtä Maija Stina eli Maria ja Hilda. Äiti Maija Stina kuoli jo v. 1863 eli vain
44-vuotiaana. Emanuel sen sijaan eli
pitkän elämän ja kuoli vasta 87-vuotiaana v. 1888.
Äitinsä mukaan nimen saanut Maija Stina tunnettiin myöhemmin
etunimellä Maria. Hän solmi 25-vuotiaana v. 1869 avioliiton Turusta Hauholle
maakauppiaaksi muuttaneen maakauppias Gustaf Adolf Silvanderin kanssa. Heidän ainoa poikasna v. 1871 syntynyt Gustaf
Josef jatkoi isänsä uraa kauppiaana 1920-luvulle. Jälkikasvu on vaikuttanut Hauholla myös
myöhemmin. Silvanderit asuivat aluksi
vuoden verran Kapakan talon mailla, mutta muuttivat sitten Heiskalaan ja
edelleen Mikkolaan. Nykyään Silvanderin
talona tunnettu virallisesti Välimaaksi nimetty tontti erotettiin kuitenkin
vasta 1930-luvulla Gustaf Josefin Katri Maria tyttären aloitteesta.
Toinen tytär Hilda avioitui 33-vuotiaana v. 1880 Alvettulan
Tapolan pojan Erik Juho Heikinpojan kanssa. Lapseton pariskunta asui aluksi
Alvettulassa, mutta vuodesta 1896 alkaen Ilmoilassa mm. Kauppilan, Honkasaaren
ja Kämärin mailla. Sekä Hilda että miehensä Erik Juho elivät aina itsenäisyyden
ajalle saakka.
Emanuel Heikinpojan syntyessä v. 1801 Suomi oli siis yhä
vielä osa Ruotsin valtakuntaa.
Siirtyminen Venäjän vallan alle tapahtui Emanuelin ollessa jo lähes
kymmenvuotias pojankloppi, joten hänellä oli varmasti vahvoja muistoja ajasta,
jolloin niin Ruotsin kuin Venäjänkin sotajoukot marssivat Hauhon läpi. Kun isoisä Mikkokin eli aina vuoteen 1820,
Emanuel sai varmasti nuoruudessaan perinnöksi oppia menneistä ajoista. Myöhemmiltä sotakokemuksilta Emanuel
kuitenkin säästyi. Emanuelin isännyyden
aikana tila laajani, sillä mm. Vanhalasta aiemmin erotettu Rekola siirtyi
Toppolan omistukseen. Täysin nuhteetonta
ei ajan normeihin verrattuna Emanuelin ja Maija Stinan elämä ollut, sillä
rippikirjaan on merkattu heidän saaneen 1850-luvun lopulla sakkoja viinanmyynnistä
ja moitteita myös sapatin rikkomisesta.
Oskari Emanuelinpoika Toppola (1839-1926)
Emanuel ja Maija Stina Toppolan esikoinen Oskari Toppola
syntyi 10.9.1839. Oskarikin sai nauttia
ensimmäiset elinvuotensa myös isoisänsä opista.
Rippikoulun hän kävi normaaliin tapaan 16-vuotiaana v. 1855. Kiirettä ei Oskarikaan pitänyt perheen
perustamiseksi, sillä hän oli jo ehtinyt 29-vuotiaksi solmiessaan avioliiton
Vitsiälän Hannulan tyttären Amanda Adolfintytär Hannulan kanssa. Amanda oli Oskaria viisi vuotta nuorempi.
Amandan isä Adolf Matinpoika Hannula oli perheensä yhdeksäs
ja nuorin lapsi. Kaikki vanhemmat sisarukset olivat kuitenkin kuolleet jo aivan
pieninä lapsina, joten äidin puolen enoja ja tätejä ei Amandalla ollut.
Oskari ja Amanda saivat melkein päivälleen yhdeksän
kuukautta häiden jälkeen tyttären Maria Amandan. Tämä jäikin sitten perheen ainoaksi lapseksi.
Oskari osallistui ison talon isännälle kuuluneella tavalla
niin kunnan kuin seurakunnankin päätöksentekoon. Hän oli myös pitkäaikainen Hauhon Osuusmeijerin
hallituksen ja Hauhon Säästöpankin isännistön jäsen. Viljelymenetelmät kehittyivät nopeata tahtia
ja tila vaurastui. Itsenäisyysajan kynnyksellä Oskari Toppola oli yksi Hauhon
suurimmista veronmaksajista. Amandan Adolf-isän
kuoltua vuonna 1894 Amanda ja Oskari perivät Vitsiälän Hannulan eli
Iso-Hovin. Amanda kuitenkin kuoli v.
1902 vain 58-vuotiaana sydänhalvaukseen. Tämän jälkeen Oskari ja Maria-tytär
myivät Iso-Hovin Erik Knaapille. Knaapit
eivät koskaan asettuneet asumaan Hannulaan, vaan jo v. 1907 sinne siirtyi Erik
Alhainen perheinen Portaan Leppäniemestä eli myös tuolloin teini-ikäinen mummuni, äitini äiti Alma Oskari jatkoi tilanpitoa ja
eli isänsä tapaan pitkän elämän. Hän kuoli vuonna 87-vuotiaana vuonna 1926.
Maria Amanda Toppola (1869-1944)
Toppolan tilan viimeinen viljelijäomistaja Maria Amanda
Toppola syntyi Toppolassa 5.10.1869.
Äidin kuollessa Maria oli 32-vuotias ja valmis ottamaan tilasta vastuuta
yhdessä Oskari-isänsä kanssa. Jo vähän
ennen isän kuolemaa Mariasta tuli Toppolan täysivaltainen omistaja ja ”isäntä”. Tila oli voimissaan ja 1930-luvun alussa
kokonaispinta-ala oli 173 hehtaaria ja siitä peltoa 38 hehtaaria.
Kuriositeettina mainittakoon, että Maria Toppola oli
Kuningatar Elisabeth II:n 17. serkku. Marian ja äskettäin kuolleen Elisabethin
yhteiset esivanhemmat olivat eläneet 1300-luvulla. "Siniverisyys" Marian sukuun tuli äidin isän
äidin Heta Matintyttären kautta. Samaa
reittiä ”kuninkaallisia” löytyy yhä edelleen Hauholtakin.
Kun suvussa ei ollut jatkajaa, suuresta tilasta erotettiin
vähitellen lohkotiloja ja pienempiä palstoja.
Maria teki myös lahjoituksia hauholaisiin aktiviteetteihin. Kun ikää kertyi, 1930-luvulla karjankin kokoa
vähennettiin tietoisesti.
Nivelreumasta kärsinyt emäntä Maria Toppola kuoli
28.1.1944. Lähimmät sukulaiset olivat serkun,
kauppias Gustaf Josef Silvanderin lapset.
Toppola huutokaupattiin ja talon osti Karjalasta Hauholle muuttanut Olga
Bessonoff.
Entä jos?
Historian kulkua ei voi kääntää, mutta aina voi spekuloida,
mitä olisi voinut tapahtua toisin. Entä
jos Toppolassa olisi itsenäisyden alkuaikoina ollut tilan viljelyä jatkanut ja
kehittänyt perillinen. Varmaankaan
tilasta ei olisi lohkottu tontteja samaan tapaan eivätkä maat olisi olleet
käytettävissä rakentamiseen samalla tavalla sodan jälkeen. Hauhon kirkonkylä olisi varmasti kehittynyt
eri tavalla ehkä kokonaan eri paikkaan.
Miten olisi mahtanut Vanhan Raittinkin käydä 1960- ja 1970-luvun rakennusbuumien
aikaan?
Lähteet:
- - Digitoidut kirkonkirjat Kansallisarkiston ja Suomen
Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilla.
- - Sanomalehtiartikkelit Kansalliarkiston sivuilla
- - Tarkempia lähdeviittauksia olen kerännyt tekstissä mainittujen henkilöiden profiileihin Geni.com -alustalle. Maria Toppolan profiili löytyy osoitteesta https://www.geni.com/people/Maria-Amanda-Toppola/6000000190090710843?through=6000000190090681824
Kommentit
Lähetä kommentti