Kun suku sammuu – Hauhon Toppolan viisi viimeistä sukupolvea

Hauhotalo eli entinen Toppola Hauhon kirkonkylässä 

Hauhotalo on Hauhon Kirkonkylässä keskeisellä paikalla lähellä kirkkoa.  Olen lapsuudesta saakka ollut tietoinen, että nykyinen Hauhotalo eli entinen Seuratalo tai Sisula on aikanaan ollut Toppolan maatilan rakennuksia, sillä Toppolaksi isäni kutsui koko ikänsä. Oma kiinnostukseni Toppolaa kohtaan heräsi, kun opin tietämään, että omia esivanhempianikin on aikanaan isännöinyt Toppolaa.

Lyhyen aikaa 1600-luvun lopulla Toppolaa isännöinyt Hauhon Porsoosta kotoisin ollut Lauri Yrjönpoika (Lars Jöransson) ja vaimonsa Kerttu (Gertrud) ovat nimittäin esivanhempiani kymmenennessä polvessa.  Näin kaukaisia esivanhempia jokaisella on noin tuhat ja vastaavasti heillä joskus jopa kymmeniä tuhansia jälkeläisiä, joten millään yksinoikeudella en heitä esivanhemmikseni voi omia.

Vielä vv, 1684 – 1711 Toppolan rusthollarina ollut Matti Laurinpoika (Matts Larsson) ja hänen ensimmäinen vaimonsa Sofia Martintytär (Sophia Mårtensdotter) ovat esivanhempiani, mutta sen jälkeen minuun johtava sukuhaara onkin jo erkaantunut Toppolasta, kun kahdeksannen polven esiäitini Matin ja Sofian tytär Anna avioitui Kalailan Pietilään.

Hauholla on usein kerrottu, että Toppolan suku on sammunut.  Näin onkin, jos katsotaan vain paria viimeistä Toppolaa isännöinyttä sukupolvea, sillä viimeinen omistaja vuonna 1944 kuollut Maria Toppola oli perheen ainoa lapsi, joka ei koskaan solminut avioliittoa eikä saanut lapsia.  Aiempien sukupolvien perheillä oli kuitenkin useita lapsia, joten serkkuja, pikkuserkkuja jne oli Mariallakin.  Aivan tuolta omista esivanhemmistani en eri sukupolvien Toppolan perillisten vaiheita ole kartoittanut.  Lähtökohdaksi olen ottanut v. 1754 syntyneen Mikko Matinpoika Toppolan, joka oli Tuuloksesta Vuolujoen varteen mylläriksi muuttaneen esi-isäni Kalle Juhonpoika Vasikan pikkuserkku.

Toppolan talon viimeisistä vaiheista on kerrottu esim. mainiossa Hauhon Kirkonkylän kyläkirjassa ”Eilistä tavoittamassa” (toim. Jyrki Kirjokallio, Hauhon Wanha Raitti ry, 2000).  Myös kolmiosaisen Hauhon historian eri osissa Toppola tulee aika ajoin vastaan.  Tässä keskityn siis vain viiden viimeisen sukupolven Toppolan isäntäperheisiin, mutta on hyvä muistaa, että Toppola ja sen kaltaiset maatilat ovat olleet kotipaikkoina suurelle määrälle piikoja, renkejä, käsityöläisiä ja usein sellaisillekin, jotka eivät ole olleet missään työsuhteessa itse taloon.

 

Mikko Matinpoika Toppola (1754 – 1820)

Mikko Matinpoika syntyi Toppolassa 28.9.1754.  Jo 20-vuotiaana eli tapaninpäivänä 1774 Mikko solmi avioliiton naapurintytön eli Kirkonkylän Poltin rusthollarin tyttären Maria Danielintyttären kanssa.  Mikosta tuli itsestään Toppolan isäntä vuoden 1790 paikkeilla.  Hänen ensimmäinen vaimonsa Toppolan emäntä Maria kuoli tammikuussa 1791 punatautiin.   Perheen pienet lapset tarvitsivat äidin korvaajaa, joten jo kuuden kuukauden kuluttua heinäkuussa 1791 Mikko avioitui uudelleen.  Vaimo löytyi nytkin naapurista.  Vanhalan lampuotin vaimon naimaton sisar, Pälkäneellä syntynyt Anna Heikintytär oli sopivasti noin 26-vuotias ”vanhapiika”.     Mikko Matinpoika  ja Anna Heikintytär toimivat sitten Toppolan rusthollin isäntäparina vuosisadan vaihteessa eli Ruotsin vallan ajan viimeiset vuodet. Mikko kuoli 66-vuotiaana v. 1820 ja Anna 72-vuotiaana v. 1837.

Mikko ja Maria saivat vv. 1779 ja 1790 välillä kuusi lasta, joista kuitenkin neljä kuoli jo pienenä. Esikoisesta Heikistä tuli myöhemmin Toppolan isäntä. Tytär Stina solmi v. 1808 avioliiton Kirkonkylän Mikkolan talon pojan Tapani Erikinpojan kanssa.  Heidän toinen poikansa ja tämän jälkikasvu toimivat Mikkolan tilan isäntinä kunnes Mikkolakin lopulta päätyi Toppolan silloisen isännän e.m. Heikki-veljen pojanpojan Oskari Toppolan omistukseen.  Muut Tapanin ja Stinan jälkeläiset siirtyivät lähinnä käsityöläisiksi.  Yksi tyttäristä solmi avioliiton Daniel Danielinpoika Sylin kanssa. Siten myös aiemmassa blogissani pääosassa olleet myöhemmät Syylin sepät olivat Toppolankin jälkeläisiä.  Muitakin Tapanin ja Stiinan jälkeläisiä on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä Hauhollakin, mm. Kirkonkylän ja Okerlan vaikuttaneet Cavénit.

Mikko ja toinen vaimo Anna saivat viisi lasta, joista tyttäret Saara, Maria ja Anna elivät aikuisikään. Saara solmi avioliiton Hämeenlinnassa toimineen kirvesmiehen Petter Johanssonin kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä, jotka kumpikin kuolivat jo pienenä. Saara itsekin kuoli vain 35-vuotiaana.  Maria ja Anna lähtivät ajalle tyypilliseen tapaan rippikoulun käytyään piioiksi kiertäen useissa taloissa Hauholla ja naapuripitäjissä.  Heidän mahdollisista avioliitoistaan tai lapsistaan en ole toistaiseksi löytänyt tietoja.

 

Heikki Mikonpoika Toppola (1779 – 1846)

Mikko Matinpojan jälkeen Toppolan isännäksi tuli Mikon ja Maria Danielintyttären esikoinen 14.1.1779 syntynyt Heikki Mikonpoika.  Heikki ja Kirkonkylän Heiskalan tytär Ulla Mikontytär vihittiin 4.6.1800.  Heikki ja Ulla elivät ajankohtaan nähden normaalin mittaisen elämän Heikin kuollessa 67-vuotiaana v. 1846 ja Ullan 74-vuotiaana v. 1850.

Ulla oli mielenkiintoinen esimerkki ns. säätykierrosta ”parempaan” suuntaan.  Kun Ullan isä Mikko Juhonpoika ja äiti Kaisa Mikontytär solmivat avioliiton v. 1762, Mikon sanotaan olleen salpietarinkeittäjä.  Seuraavalla vuosikymmenellä hän piti krouvia Kirkonkylän Heiskalassa. Isä kuoli Ullan ollessa 7-vuotias. Äiti Kaisa solmi tämän jälkeen avioliiton itseään 15 vuotta nuoremman Miehoilasta kotoisin olevan talollisen pojan Erik Juhonpojan kanssa. Kun Erikistä tuli Heiskalan tilan lampuoti, myös Kaisan tytärten asema avioliittomarkkinoilla parani. Ullan lisäksi Salpietarinkeittäjä-Mikon toinenkin tytär Maria Mikontytär päätyi talon emännäksi, kun hänen v. Lammilta kotoisin olevasta aviomiehestään Aatami Erikinpojasta tuli Heiskalan menestyksekäs isäntä Erik Juhonpojan jälkeen. Salpietarinkeittäjän tyttäret olivat siten yhtä aikaa Kirkonkylän isojen talojen Toppolan ja Heiskalan emäntinä!

Heikki Mikonpoika ja Ulla Mikontytär saivat kaksi poikaa (Emanuel, Fredrik) ja kolme tytärtä (Maija Stina, Eeva, Kreeta Liisa) .  Esikoinen, v. 1801 syntynyt Emanuel päätyi isänsä jälkeen Toppolan isännäksi.  Toinen poika Fredrik eli koko ikänsä Toppolassa poikamiehenä. 

Sisarista vanhin solmi v. 1824 avioliiton Lammilta Vanhalan rustholliin muuttaneen Christopher Björnin kanssa. Tämä kuitenkin kuoli jo reilun vuoden kuluttua marraskuussa 1825 lapsettomana.  Vuoden 1827 juhannuksena Maija Stina solmi avioliiton Kyttälän Eerolan talollisen pojan Antti Heikinpojan kanssa. Antti ja Maija Stina asuivat aluksi Kyttälässä, mutta muuttivat v. 1830 Kirkonkylään Vanhalan Rekolaan.  Maija Stina kuoli Vanhalan Rekolassa kuusi vuotta aviomiehensä jälkeen vuonna 1860.  

Antin ja Maija Stinan kaksi tytärtä kuolivat pienenä. Ainoa poika Oskari solmi aikanaan avioliiton Kuhmalahden Iso-Pentosta kotoisin olevan Saara Liisa Juhontyttären kanssa ja he perustivat perheensä vaimon kotipaikalle Kuhmalahdelle.  Toinen tytär Eeva synnytti vuonna 28-vuotiaana vuonna 1836 aviottoman tyttären, joka kuitenkin kuoli jo muutaman päivän iässä.  Vuonna 1841 Eeva solmi avioliiton siltavouti Sigfrid Färmin kanssa ja muutti tämän kotiin Aikkolan Innalaan.  Siltavouti Färm kuoli kuitenkin v. 1848.  Vuonna 1851 eli 43-vuotiaana Eeva Färm solmi avioliiton Hattulan Pelkolan kylän Rantalan leskeksi jääneen rusthollarin kanssa.  Lapsia ei kummassakaan avioliitossa syntynyt.  Vuonna 1860 Eeva päätti elämänsä hirttäytymällä.    Nuorin sisaruksista eli Kreeta Liisa solmi vuonna 1843 avioliiton pitäjänräätäli Herman Saxlinin kanssa. Kreetalle ja Hermannille syntyi kaksi tytärtä, joista toinen kuoli pienenä.  Perhe asui aluksi Matkantakana mutta muutti sittemmin Hyömäkeen asuen siellä useissa eri paikoissa.

Emanuel Heikinpoika Toppola (1801 – 1888)

Heikki Mikonpojan ja Ulla Mikontyttären esikoispoika Emanuel syntyi Kirkonkylän Toppolassa vuonna 1801. Tarkempi syntymäpäivä ei ole tiedossa, sillä Emanuelia ei ole kirjattu syntyneiden luetteloon ja myöhemminkin syntymäaika on ilmoitettu vain vuoden tarkkuudella.  Emanuel ehti elää poikamiehen elämää varsin pitkään, sillä hän oli jo 37-vuotias, kun kumppaniksi löytyi v. 1838 Tyrvännön Retulasta rusthollarin tytär Maija Stina Juhontytär Laurila, joka oli Emanuelia 18 vuotta nuorempi.  Emanuelille ja Maija Stinalle syntyi jo häitä seuraavana vuonna poika, tuleva isäntä Oskari ja sen jälkeen 1840-luvulla kaksi tytärtä Maija Stina eli Maria ja Hilda.  Äiti Maija Stina kuoli jo v. 1863 eli vain 44-vuotiaana.  Emanuel sen sijaan eli pitkän elämän ja kuoli vasta 87-vuotiaana v. 1888.

Äitinsä mukaan nimen saanut Maija Stina tunnettiin myöhemmin etunimellä Maria. Hän solmi 25-vuotiaana v. 1869 avioliiton Turusta Hauholle maakauppiaaksi muuttaneen maakauppias Gustaf Adolf Silvanderin kanssa.  Heidän ainoa poikasna v. 1871 syntynyt Gustaf Josef jatkoi isänsä uraa kauppiaana 1920-luvulle.  Jälkikasvu on vaikuttanut Hauholla myös myöhemmin.   Silvanderit asuivat aluksi vuoden verran Kapakan talon mailla, mutta muuttivat sitten Heiskalaan ja edelleen Mikkolaan.  Nykyään Silvanderin talona tunnettu virallisesti Välimaaksi nimetty tontti erotettiin kuitenkin vasta 1930-luvulla Gustaf Josefin Katri Maria tyttären aloitteesta.

Toinen tytär Hilda avioitui 33-vuotiaana v. 1880 Alvettulan Tapolan pojan Erik Juho Heikinpojan kanssa. Lapseton pariskunta asui aluksi Alvettulassa, mutta vuodesta 1896 alkaen Ilmoilassa mm. Kauppilan, Honkasaaren ja Kämärin mailla. Sekä Hilda että miehensä Erik Juho elivät aina itsenäisyyden ajalle saakka.

Emanuel Heikinpojan syntyessä v. 1801 Suomi oli siis yhä vielä osa Ruotsin valtakuntaa.  Siirtyminen Venäjän vallan alle tapahtui Emanuelin ollessa jo lähes kymmenvuotias pojankloppi, joten hänellä oli varmasti vahvoja muistoja ajasta, jolloin niin Ruotsin kuin Venäjänkin sotajoukot marssivat Hauhon läpi.  Kun isoisä Mikkokin eli aina vuoteen 1820, Emanuel sai varmasti nuoruudessaan perinnöksi oppia menneistä ajoista.  Myöhemmiltä sotakokemuksilta Emanuel kuitenkin säästyi.  Emanuelin isännyyden aikana tila laajani, sillä mm. Vanhalasta aiemmin erotettu Rekola siirtyi Toppolan omistukseen.  Täysin nuhteetonta ei ajan normeihin verrattuna Emanuelin ja Maija Stinan elämä ollut, sillä rippikirjaan on merkattu heidän saaneen 1850-luvun lopulla sakkoja viinanmyynnistä ja moitteita myös sapatin rikkomisesta.

 

Oskari Emanuelinpoika Toppola (1839-1926)

Emanuel ja Maija Stina Toppolan esikoinen Oskari Toppola syntyi 10.9.1839.  Oskarikin sai nauttia ensimmäiset elinvuotensa myös isoisänsä opista.  Rippikoulun hän kävi normaaliin tapaan 16-vuotiaana v. 1855.  Kiirettä ei Oskarikaan pitänyt perheen perustamiseksi, sillä hän oli jo ehtinyt 29-vuotiaksi solmiessaan avioliiton Vitsiälän Hannulan tyttären Amanda Adolfintytär Hannulan kanssa.  Amanda oli Oskaria viisi vuotta nuorempi.

Amandan isä Adolf Matinpoika Hannula oli perheensä yhdeksäs ja nuorin lapsi. Kaikki vanhemmat sisarukset olivat kuitenkin kuolleet jo aivan pieninä lapsina, joten äidin puolen enoja ja tätejä ei Amandalla ollut.

Oskari ja Amanda saivat melkein päivälleen yhdeksän kuukautta häiden jälkeen tyttären Maria Amandan.  Tämä jäikin sitten perheen ainoaksi lapseksi.

Oskari osallistui ison talon isännälle kuuluneella tavalla niin kunnan kuin seurakunnankin päätöksentekoon.  Hän oli myös pitkäaikainen Hauhon Osuusmeijerin hallituksen ja Hauhon Säästöpankin isännistön jäsen.  Viljelymenetelmät kehittyivät nopeata tahtia ja tila vaurastui. Itsenäisyysajan kynnyksellä Oskari Toppola oli yksi Hauhon suurimmista veronmaksajista.   Amandan Adolf-isän kuoltua vuonna 1894 Amanda ja Oskari perivät Vitsiälän Hannulan eli Iso-Hovin.  Amanda kuitenkin kuoli v. 1902 vain 58-vuotiaana sydänhalvaukseen. Tämän jälkeen Oskari ja Maria-tytär myivät Iso-Hovin Erik Knaapille.  Knaapit eivät koskaan asettuneet asumaan Hannulaan, vaan jo v. 1907 sinne siirtyi Erik Alhainen perheinen Portaan Leppäniemestä eli myös tuolloin teini-ikäinen mummuni, äitini äiti Alma  Oskari jatkoi tilanpitoa ja eli isänsä tapaan pitkän elämän. Hän kuoli vuonna 87-vuotiaana vuonna 1926.

 

Maria Amanda Toppola (1869-1944)

Toppolan tilan viimeinen viljelijäomistaja Maria Amanda Toppola syntyi Toppolassa 5.10.1869.  Äidin kuollessa Maria oli 32-vuotias ja valmis ottamaan tilasta vastuuta yhdessä Oskari-isänsä kanssa.  Jo vähän ennen isän kuolemaa Mariasta tuli Toppolan täysivaltainen omistaja ja ”isäntä”.   Tila oli voimissaan ja 1930-luvun alussa kokonaispinta-ala oli 173 hehtaaria ja siitä peltoa 38 hehtaaria.

Kuriositeettina mainittakoon, että Maria Toppola oli Kuningatar Elisabeth II:n 17. serkku. Marian ja äskettäin kuolleen Elisabethin yhteiset esivanhemmat olivat eläneet 1300-luvulla.  "Siniverisyys" Marian sukuun tuli äidin isän äidin Heta Matintyttären kautta.  Samaa reittiä ”kuninkaallisia” löytyy yhä edelleen Hauholtakin.

Kun suvussa ei ollut jatkajaa, suuresta tilasta erotettiin vähitellen lohkotiloja ja pienempiä palstoja.  Maria teki myös lahjoituksia hauholaisiin aktiviteetteihin.  Kun ikää kertyi, 1930-luvulla karjankin kokoa vähennettiin tietoisesti.

Nivelreumasta kärsinyt emäntä Maria Toppola kuoli 28.1.1944.  Lähimmät sukulaiset olivat serkun, kauppias Gustaf Josef Silvanderin lapset.  Toppola huutokaupattiin ja talon osti Karjalasta Hauholle muuttanut Olga Bessonoff.

 

Entä jos?

Historian kulkua ei voi kääntää, mutta aina voi spekuloida, mitä olisi voinut tapahtua toisin.  Entä jos Toppolassa olisi itsenäisyden alkuaikoina ollut tilan viljelyä jatkanut ja kehittänyt perillinen.  Varmaankaan tilasta ei olisi lohkottu tontteja samaan tapaan eivätkä maat olisi olleet käytettävissä rakentamiseen samalla tavalla sodan jälkeen.  Hauhon kirkonkylä olisi varmasti kehittynyt eri tavalla ehkä kokonaan eri paikkaan.  Miten olisi mahtanut Vanhan Raittinkin käydä 1960- ja 1970-luvun rakennusbuumien aikaan?

 

Lähteet:

-     -   Digitoidut kirkonkirjat Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilla.

-     -  Sanomalehtiartikkelit Kansalliarkiston sivuilla

-     -   Tarkempia lähdeviittauksia olen kerännyt tekstissä mainittujen henkilöiden profiileihin Geni.com -alustalle. Maria Toppolan profiili löytyy osoitteesta https://www.geni.com/people/Maria-Amanda-Toppola/6000000190090710843?through=6000000190090681824