Silvanderit – isä ja poika Hauhon Kirkonkylässä kauppiaina

Hämeen Sanomat 18.1.1901

 Isä Gustaf Adolf ja poika Gustaf Josef Silvander toimivat Hauholla kauppiaina yli 50 vuoden ajan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.  Niin isä kuin poikakin käyttivät yleensä vain etunimien ensimmäisiä kirjaimia eli isä G.A. Silvander ja poika G.J.Silvander.   Silvanderin talo on yhä paikallaan Vanharaittin varrella muistuttamassa näistä entisaikojen kauppiaista.  Mutta mikä saikaan nuoren turkulaismiehen lähtemään kauppiaaksi Hauholle?  Varsinaista vastausta en ole löytänyt, mutta ainakin hän löysi Hauholta vaimon hyvin pian muuttonsa jälkeen.  Hauhon historian osassa III on kerrottu yksityiskohtaisesti hauholaisista kaupoista ja kauppiaista. Yritänkin tässä lähinnä täydentää kuvaa aikakautensa Hauhon pitkäaikaisimman kauppiaan ja hänen poikansa elämästä.

Gustaf Adolf Silvander (1845 – 1912)

Gustaf Adolf syntyi Turussa 28.10.1845 Wilhelm Sylvanderin ja Johanna Maria Rönnmarkin perheeseen. Lapsuudesta ja nuoruudesta en ole löytänyt, mutta Sylvandereita ja Silvandereita näyttää toimineen kauppiaina 1800-luvulla eri puolilla lounaista Suomea.  Kauppiastaidot oli siten todennäköisesti saatu suvun perintönä, mutta todisteita en ole valitettavasti löytänyt.  Sukunimihän ei sinänsä todista sukulaisuutta, sillä kun säädöksiä ei ollut, sukunimi saatettiin ottaa jonkun tunnetun tai tuntemankin henkilön esimerkin mukaan.

Gustaf Adolf Silvander muutti Hauholle maakauppiaaksi 24-vuotiaana vuonna 1869.  Kauppaa saattoi käydä jo varsin vapaasti, mutta esim. kankaita ja nautintoaineita ei maaseudulla tuolloin saanut myydä.  Kauppaliikkeenkin perustamiseen tarvittiin erillinen lupa.  Kaupankäynnin Gustaf Adolf aloitti Kapakan talossa aivan kirkon naapurissa, missä joku vuosi aiemmin oli jo aloiteltu kapan pitämistä.

Hämeen Sanomat 22.6.1900

Jo marraskuussa 1869 Gustaf Adolf ja Emanuel Toppolan tytär Maria Kristiina kuulutettiin avioliittoon ja heidät vihittiinkin vuoden toiseksi viimeisenä päivänä.  Miten Gustaf ja Maria mahtoivat tutustua? Olivatko he tavanneet jo aiemmin vai oliko kyse ns. pakkoavioliitosta, sillä jo maaliskuussa 1870 pariskunnalle syntyi lapsi.  Kaikkea eivät kirkonkirjatkaan paljasta.

Nuoripari asettui asumaan Kapakkaan, mutta jo parin vuoden päästä he siirtyivät Kirkonkylän Heiskalan talon asumuksiin.  Gustaf Adolf oli mitä ilmeisimmin kauppiaana yritteliäs. Aina eivät rajoituksetkaan pitäneet kurissa, sillä vuonna 1872 häntä sakotettiin niin luvattomasta viinan myynnistä kuin sapattirauhankin rikkomisesta.  Todennäköisesti tämä oli vain positiivista hänen maineelleen paikkakunnan asiakkaiden silmissä.  Ei sylkenyt Gustaf Adolf itsekään kuppiin, kuten myöhemmistä tapahtumista tiedetään.

Varsinaisen pysyvämmän kauppaliikkeen Gustaf Adolf Silvander perusti vuonna 1883. Kauppaliike toimi Rekolan talossa Eskoa vastapäätä.  Rippikirjojen perusteella he kuitenkin asuivat Maria-vaimon veljen Oskari Toppolan omistukseen siirtyneen Mikkolan talon mailla.

Hämeen Voima 1.12.1910

Maakauppiaana Gustaf Adolf Silvander myi ja osti melkein kaikkea.  Hämeenlinnassa ilmestyvissä lehdissä oli pikkuilmoituksia esim. siitä, mitä tuotteita kauppias haluaisi ostaa. Olipa joitain ilmoituksia myös ruotsinkielisissä sanomalehdissä.

Vuonna 1904 sattui jotain, mistä varmasti puhuttiin paikkakunnalla pitkäänkin.  Hämeen Sanomat kirjoitti 14.9.1904 tapauksesta näin:

"Julmurin teko. T. k. 9 p. iski kauppias G. A. Silwander Hauhon kirkonkylästä wäkäpiikkisen kalakirween talollisen O. Nepperin selkään hartioinen kohdalle. Haawoitettu jaksoi omin woimin, kirwes selässä kulkea apteekkiin, jossa apteekkari suurella waiwalla sai aseen irroitetuksi. Haawoitetun tila on haawakuumeen wuoksi ollut warsin waarallinen, mutta on hän nyt toipumaan päin. Lyöjää on wangitsemisen uhalla kielletty poistumasta kotoaan. Wanha wiha lienee syynä tähän tapaukseen, joka tulee oikeuden käsiteltäwäksi. Lyöjä oli tilaisuudessa juowuksissa."

Seuraamuksista ei ole tietoa eikä tapauksesta ole yllättäen mitään mainintaa kirkonkirjoissakaan. 

Kauppias Silvander kuten monet muutkin kylän asukkaat piti myös ainakin yhtä lehmää.  Syyskuussa 1908 hän myi nimittäin pikapuoliin jo kuudennen kerran poikivaa lehmää Hämeen Sanomien ilmoituksella.

Hämeen Sanomat 27.1.1908

Vuonna 1911 voimat alkoivat ehtyä. Yhtenä esimerkkinä tästä oli Uusi Aura -lehdessä 4.5.1911 julkaistu ilmoitus, missä G.A.Silvander ”vanhuuden ja kivulloisuuden vuoksi” myi Hauhon Kokkilan kylän ”väkirikkaassa ympäristössä” haarakaupan huoneistoa tavaroineen tai ilman.

Kauppias Gustaf Adolf Silvander Kirkonkylän Mikkolasta kuoli 66-vuotiaana 3.8.1912. Syytä ei ole kirkonkirjoihin merkitty.  Hänen vaimonsa Maria eli pidempään ja kuoli  vasta poikansakin jälkeen vuonna 1929.

Gustaf Josef Silvander (1870 – 1926)

Gustaf Adolf ja Maria Kristiina saivat vain yhden lapsen eli pojan, jolle annettiin nimeksi Gustaf Josef.   Poika syntyi 16.3.1870 eli vajaat kolme kuukautta vanhempiensa vihkimisen jälkeen. Rippikoulun Gustaf Josef kävi normaalissa järjestyksessä eikä hänen nuoruusvuosiltaan löydy kirkonkirjoissakaan mitään poikkeavaa.  Hauhon historia III:ssa on kuitenkin mielenkiintoinen maininta, että Gustaf Josef sai isältään rippilahjaksi v. 1887 Hauhon ensimmäisen polkupyörän!

Hämeen Voima 6.5.1913

Heinäkuussa 1902 kauppiaan poika Gustaf Josef Silvander ja myös Kirkonkylässä asunut ompelija Amanda Syrjänen saivat lapsen.  Vanhemmat eivät olleet vielä naimisissa. Heidät oli kuitenkin kuulutettu jo huhtikuussa ja avioliittokin solmittiin sitten joulukuun lopulla.  Amanda Wilhelmina Syrjänen oli syntynyt v. 1877 Okerlan Rekolassa, mutta perhe oli muuttanut Kirkonkylän Rekolaan jo muutaman vuoden kuluttua.  Amandan äiti oli kuollut jo v. 1897, mutta isä eli itse asiassa pidempään kuin tytär.

Gustaf Josef Silvander ja Amanda Wilhelmina Syrjänen saivat viisi lasta eli Helmi Elisabeth (s. 1902), Katri Maria (s. 1903), Toivo Samuel (s. 1905), Hertta Helena (s. 1907) ja Pertti Kasper (s. 1909).  Kuudeskin oli tulossa, mutta Amanda kuoli lapsivuoteella kuumeisena verenvuotoon.   Pienistä lapsista huolimatta Gustaf Josef ei mennyt uusiin naimisiin.  Ehkäpä lasten isoäiti Maria pystyi vielä osaltaan pitämään huolta lapsista, vaikka olikin Amandan kuollessa jo 66-vuotias.

Hämeen Sanomat 3.9.1919

Kauppias G.J. Silvander nukkui pois 23.5.1926 pitkällisen sairauden kärsittyään kuten pian kuoleman jälkeen julkaistussa kuolinilmoituksessa on ilmaistu. Kirkonkirjoihin kuoleman syyksi on merkitty keuhkotauti.

Lopuksi

Silvanderin talo on edelleen paikallaan Vanhanraitin ja Eskonraitin risteyksen lähellä.  Virallisesti Välimaaksi nimetty tontti erotettiin vasta 1930-luvulla Katri Maria Silvanderin aloitteesta.   Tiedossani ei kuitenkaan ole, että jälkipolvia asuisi vielä Hauholla.

Vaikka kirkonkirjoissa ja sanomalehdissä on lopulta varsin vähän tietoja, henkilöiden elämästä voi yleensä muodostaa jonkinlaisen tarinan yhdistelemällä muuta ajasta ja ympäristöstä olevaa tietoa. Virhetulkintojen määrä on kuitenkin aina olemassa ja perusteellisemmin arkistoja tutkimalla tai jälkipolvia haastattelemalla saisi varmasti paremman kuvauksen. Tämän olen kuitenkin tietoisesti jättänyt tekemättä tässä tekemättä ja jätän muille vapaat kädet korjata ja täydentää tätäkin tarinaa.