Erik Erikinpoika Aholin - seppä ja 28 lapsen kummi
Hauhon kirkonkylän talojen asukkaita tutkiessani on pistänyt silmiin, että syntyneiden lasten luettelossa 1820-luvulla nimi Erik Aholin tulee vastaan todella usein. Kaikkiaan näitä kummintehtäviä vuosien 1819 ja 1828 välillä näytti olevan 28. Saattaa tuosta tämän tarinan lopusta löytyä nykypäivänkin hauholaisten esivanhempia.
Vaan kuka mahtoi olla tämä Hauhon Kirkonkylässä syntynyt Erik Aholin, jota niin monta kertaa haluttiin lapsen kummiksi? Aloitetaan tarina Luopioisista edellisen vuosisadan puolivälistä.
Suku Luopioisten Mustilahden Aholasta
Jo ennen 1700-luvun puoliväliä Luopioisten Niemikunnan eli
Mustilahden Aholassa elää Yrjö Laurinpojan ja Kaisa eli Kaarina Paavontyttären suurperhe. Yrjö ja Kaisa vihitään v. 1742. Molemmat
ovat vihittäessä leskiä eli avioliitto on molemmille toinen. Yksi uusperheen
lapsista on Erik, joka on merkitty syntyneeksi v. 1746. Erikin syntymästä ei ole merkintää, mutta
koska Erik on listattu perheen muiden lasten kanssa samassa luettelossa
useammissakin lasten- ja rippikirjoissa voimme varsin perusteellisesti olettaa
hänen olevan myös e.m. Yrjön ja Kaisan lapsi.
Näitä sisaruksia oli kaikkiaan 17, kun isän edellisestäkin avioliitosta
syntyneet lapset otetaan huomioon.
Mainittakoon, että Yrjö Laurinpojan sisar Maria Laurintytär
on tämän kirjoittajan esiäitejä 9. polvessa, mutta meitä Mustilahden
Aholan suurperheen jälkipolvia löytyykin ainakin kymmeniä tuhansia niin lähiseudulta kuin
kauempaakin.
Erik-pojan on merkitty päässeen ripille v. 1762 eli
16-vuotiaana. Vuonna 1866 eli
parikymmenvuotiaana Erik on jo seppä ja edessä on muutto Hauholle.
Erik Yrjönpoika Aholin (1746-1807) sepäksi Hauholle
Vuoden 1766 keväällä, tarkemmin 31.3.1766 vihitään seppä
Erik Yrjönpoika Luopioisten Aholasta ja edesmenneen sepän tytär Kaisa
Juhontytär Hauhon kirkonkylän Poltin talosta.
Kaisa on aiemmassa Poltin sukua koskeneessa tarinassani mainitun Poltin
isännän Daniel Erikinpojan pikkuserkku mutta myös tämän kirjoittajan yhden esiäidin
eli Tuuloksen Pohjoisten Alamyllyn myllärin vaimon Sofia Kallentyttären
pikkuserkku.
Erik ja Kaisa saavat kolme lasta, joista kaksi kuitenkin
kuolee jo lapsena. Esikoinen Katarina
Erikintytär jää aikanaan Kirkonkylään ja hänen jälkipolviaan asuu Kirkonkylässä
aina 1900-luvun alkupuolelle saakka.
Vaimo Kaisa Juhontytär kuolee 49-vuotiaana 17. heinäkuuta
1788. Vajaan vuoden kuluttua 21.5.1789 Erik Yrjönpoika solmii uuden avioliiton
lampuotin tyttären ja Lehdesmäen torpparin lesken Juliana Juhontyttären kanssa.
Heille syntyy kaksi lasta. Tytär Eva kuolee vuoden vanhana, mutta poika Erik
jatkaa isänsä perintöä seppänä.
Rippikirjoihin ilmestyy 1790-luvun lopulla Erik Yrjönpojan
sukunimeksi Aholin. Käsityöläiset
ottivat muutoinkin sukunimiä ja ehkäpä Erikiä oli syntymäkotinsa perusteella
kutsuttu ja ennenkin Aholan Erikiksi tai Aholaiseksi.
Erik Yrjönpoika Aholin kuolee vuoden rippikirjan mukaan
1807. Kuolleiden luettelossa häntä ei mainita, joten tarkempaa päivämäärää ei
ole tiedossa. Vaimo Juliana eli vielä pitkään Erikin kuoleman jälkeen ja kuoli vasta v. 1841 saavutaten 88 vuoden iän.
Erik Erikinpoika Aholin (1792-1833) seppä nuoresta pitäen
Erik Erikinpoika syntyy 1.3.1792 Hauhon Kirkonkylässä. Hän oli siten noin 15-vuotias isänsä
kuollessa. Ripille Erik pääsee v.
1808. Hyvin ovat isän opit menneet
perille, sillä heti tämän jälkeen rippikrijassa hänen sanotaan olevan seppä.
Vuoden 1817 kesällä 1.6.1817 seppä Erik Aholin ja unilukkarin
tytär Margareta Elisabeth eli Reetta Liisa Gabrielintytär Åman solmivat
avioliiton. Heidän avioliittonsa jää
valitettavasti lapsettomaksi. Erik
kuolee 41-vuotiaana 28.5.1833 punatautiin.
Margareta sen sijaan elää pitkään asuen aluksi siinä vaiheessa jo yli 80-vuotiaan anoppinsa
kanssa. Margareta kuolee 73-vuotiaana 3. elokuuta 1867 vesipöhöön. Kun omia lapsia ei syntynyt, aikaa kummin
tehtäville riitti.
Tarkempaa tietoa Erikin asuinpaikasta tai pajasta en ole löytänyt. Kirkonkylän seppänä hän varmaankin asui tiiviissä kyläyhteisössä. Paja oli ehkä paloturvallisuussyistä vähän irrallaan muista rakennuksista.
Kummin tehtäviä riittää
Jo katoliselta ajalta oli periytynyt tapa, että syntyneillä
lapsilla on kummeja. Vuoden 1686 kirkkolaissa, josta jo seuraavana vuonna oli
saatavissa versio suomeksikin, kummeista säädettiin näin:
§. V. Cosca se on wanha / hywä ja Christilinen Tapa /
että Casten tykönä pidetän muutamita Personia / jotca Cummixi cutzutan / ja
Lapsen Casten Todistajat owat / nijn pitä se tästedes cuin tähängin asti
pidettämän; Ei cuitengan sijhen muita cutzuttaman / cuin ne jotca owat meidän
Religionistam / lailliseen Ikän tullet / ja Catechismuxen opisa hywin taitawat.
Se cuin johongun Julkisyndijn ja Pahantecoon sidottu on / ei pidä milläkän
muoto Cummaxi cutzuttaman
Tämä kirkkolaki oli voimassa aina 1860-luvulle saakka.
Hauholla näytti olevan yleisesti kaksi miespuolista ja kaksi
naispuolista kummia. Joskus, erityisesti aviottomilla lapsilla, kummeja saattoi
olla vain kaksi. Kummit olivat yleensä
sosiaaliselta asemaltaan suunnilleen samalla tasolla, mutta poikkeuksia oli
molempiin suuntiin. Kartanoiden tai
muutoin ”tärkeiden” miesten lapsilla kummeja saattoi olla todella monta. Esimerkiksi 28.11.1826 syntyneellä Kirkonkylän
Kapakan pojalla Edvard Emertiuksella (myöh. Cavén) oli peräti 13 kummia.
Kummit olivat varmasti nykyajankin tapaan jollain tavalla vanhemmille
läheisiä eli sukulaisia, naapureita, työn kautta tuttuja tms.
Kastekirjojen perusteella ei pysty sanomaan, millä motivaatiolla kukin
kummiksi oli valikoitunut. Kun kaste piti
järjestää jo muutamassa päivässä syntymän jälkeen, sopivia kummeja ei varmaankaan
aina ehditty saada todistamaan kastetta.
Siksikin lähellä kirkkoa asuneita kelvollisia henkilöitä varmasti pyydettiin
tavallista useammin kummiksi.
Erik Aholinin ”kummiura” alkoi vuoden 1819 kesällä, kun Erik
oli 27-vuotias ja jatkui melkein yhdeksän vuotta helmikuulle 1828. Siitäkään ei rippikirjoissa ole vihjeitä,
miksi Erikin viimeisen viiden elinvuoden aika kummitehtäviä ei enää tullut lisää. Oheisesta listasta näkyy, että kummilasten
isät olivat yleisesti käsityöläisiä mutta myös lampuoteja tai lampuotin
poikia. Lähisukulaisia listalla oli kolme eli
vaimon sisaren avioton lapsi ja Erikin itsensä sisarpuolen tyttären lapset,
joista toinen jäi viimeiseksi kummilapseksi. Noin puolessa kummilapsista myös Erikin vaimo
Greta Lisa löytyy kummina.
Lähteet:
Hauhon
seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelot ja rippikirjat digitoituina
Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilla.
Vuoden 1686 kirkkolaki: https://www.mlang.name/arkisto/kyrkio-lag-1686.html
Kirkonkirjaviitteet Erik Erikinpoika Aholinin elämään on
koottu Erikin Geni-profiiliin: https://www.geni.com/people/Erik-Aholin/6000000148694222940.
Taulukko. Tietoja Erik Aholinin kummilapsista ja heidän
vanhemmistaan (Lp=lampuoti, Rki=renki, Its=itsellinen).
Syntymäpv |
Nimi |
Isä |
Äiti |
Kotipaikka |
20.6.1819 |
Justina |
Lp. Johan Johansson |
Anna Henriksdr |
Kyttälä Rekola |
28.10.1819 |
Stina |
Seppä Daniel Syl |
Kaisa Karlsdr |
Kirkonkylä |
22.12.1819 |
Eva Caisa |
Vävy Jöran Andersson |
Maria Adamsdr |
Kalaila Pietilä |
6.6.1820 |
Hedda |
Lp. Henric Henricsson |
Maria Eliaedr |
Härkälä |
27.8.1821 |
Seraphia |
|
Tal.tr Maja Abrahamsdr |
Sotjala Puuska |
1.9.1821 |
Eric Johan |
Rki Mikel Johansson |
Maria Johansdr |
Kirkonkylä |
8.1.1822 |
Eva Christina |
Trp Eric Flink |
Anna Henricsdr |
Vitsiälä |
30.3.1822 |
Johannes |
|
Lena Thomaedr |
Kirkonkylä |
2.4.1822 |
Thomas |
Trp Thomas Portell |
Maria Johansdr |
Porras Gretala |
24.4.1822 |
Eric Johan |
Suutari Eric J. Blomster |
Sophia Söderman |
Kirkonkylä Mikko |
11.6.1822 |
Ulrika Wilhelmina |
|
Itsell. Ulrika Åhman |
Kirkonkylä |
9.10.1822 |
Carolina |
Lp. Eric Hjelt |
Maria Johansdr |
Keso |
12.1.1823 |
Greta Lisa |
Lp. Stephan Andersson |
Anna Mårtensdr |
Kirkonkylä Mikko |
15.5.1823 |
Wilhelmina |
Lp. Adam Thomason |
Hedda Mattsdr |
Kyttälä Iso-Mattila |
21.9.1823 |
Fredrica |
Paimen Adam Petters. Luur |
Maria Kanon |
Kirkonkylä |
11.11.1823 |
Seraphia |
Lp. Samuel Andersson |
Hedvig Johansdr |
Keso |
28.11.1823 |
Anders |
Its. Matts Johansson |
Eva Caisa Gabrielsdr |
Kirkonkylä |
15.8.1824 |
Israel |
Räätäli Michel Frisk |
Caisa Weckman |
Kirkonkylä |
27.4.1825 |
Sara Lisa |
Räätäli Anders Haugberg |
Maria Henricsdr |
Kirkonkylä |
2.9.1825 |
Carl |
Räätäli Carl Sarén |
Sara Israelsdr |
Kirkonkylä |
2.1.1826 |
Tobias |
Rki Tobias Samuelsson |
Sofia Hillberg |
Kirkonkylä |
7.1.1826 |
Eva Lena |
Lp.pka Johan Johansson |
Lisa Andersdr |
Vitsiälä Klemola |
29.3.1826 |
Anders |
Lp. Staffan Ericsson |
Stina Michelsdr |
Kirkonkylä Mikkola |
10.6.1826 |
Joël |
Rki Johan Christersson |
Ulla Ericsdr |
Vitsiälä |
7.12.1826 |
Raphael |
Lp.pka Isaac Henricsson |
Anna Stina Johansdr |
Pappila |
25.9.1827 |
Susanna |
Sotilas Carl Hauberg |
Beata Johansdr |
Kirkonkylä |
2.10.1827 |
Eric Gustaf |
Lp.vävy Eric Adamsson |
Hedda Michelsdr |
Kelkais Yrjölä |
4.2.1828 |
Eric Johan |
Its. Matts Johansson |
Caisa Gabrielsdr |
Kirkonkylä |
Äkkiseltään ei löytynyt yhtään nimeä, joka mitään kelloja soittaisi mielessäni. Mutta kun kaivoin esiin sukupapereita, niin siellä oli mummuni veljen vaimon esivanhemmissa esim. Yrjö Laurinp. Ahola s. 1703 ja Liisa Yrjöntr. Ahola s. 1727. Eivät he ihan omia esivanhempiani, mutta kivaa silti välillä näitä katsella.
VastaaPoista