Erik Erikinpoika Aholin - seppä ja 28 lapsen kummi

Hauhon kirkonkylän talojen asukkaita tutkiessani on pistänyt silmiin, että syntyneiden lasten luettelossa 1820-luvulla nimi Erik Aholin tulee vastaan todella usein.  Kaikkiaan näitä kummintehtäviä vuosien 1819 ja 1828 välillä näytti olevan 28. Saattaa tuosta tämän tarinan lopusta löytyä nykypäivänkin hauholaisten esivanhempia.  

Vaan kuka mahtoi olla tämä Hauhon Kirkonkylässä syntynyt Erik Aholin, jota niin monta kertaa haluttiin lapsen kummiksi? Aloitetaan tarina Luopioisista edellisen vuosisadan puolivälistä.

Suku Luopioisten Mustilahden Aholasta 

Jo ennen 1700-luvun puoliväliä Luopioisten Niemikunnan eli Mustilahden Aholassa elää Yrjö Laurinpojan ja Kaisa eli Kaarina Paavontyttären suurperhe.   Yrjö ja Kaisa vihitään v. 1742. Molemmat ovat vihittäessä leskiä eli avioliitto on molemmille toinen. Yksi uusperheen lapsista on Erik, joka on merkitty syntyneeksi v. 1746.  Erikin syntymästä ei ole merkintää, mutta koska Erik on listattu perheen muiden lasten kanssa samassa luettelossa useammissakin lasten- ja rippikirjoissa voimme varsin perusteellisesti olettaa hänen olevan myös e.m. Yrjön ja Kaisan lapsi.  Näitä sisaruksia oli kaikkiaan 17, kun isän edellisestäkin avioliitosta syntyneet lapset otetaan huomioon.

Mainittakoon, että Yrjö Laurinpojan sisar Maria Laurintytär on tämän kirjoittajan esiäitejä 9. polvessa, mutta meitä Mustilahden Aholan suurperheen jälkipolvia löytyykin ainakin kymmeniä tuhansia niin lähiseudulta kuin kauempaakin.

Erik-pojan on merkitty päässeen ripille v. 1762 eli 16-vuotiaana.  Vuonna 1866 eli parikymmenvuotiaana Erik on jo seppä ja edessä on muutto Hauholle.

Erik Yrjönpoika Aholin (1746-1807) sepäksi Hauholle

Vuoden 1766 keväällä, tarkemmin 31.3.1766 vihitään seppä Erik Yrjönpoika Luopioisten Aholasta ja edesmenneen sepän tytär Kaisa Juhontytär Hauhon kirkonkylän Poltin talosta.  Kaisa on aiemmassa Poltin sukua koskeneessa tarinassani mainitun Poltin isännän Daniel Erikinpojan pikkuserkku mutta myös tämän kirjoittajan yhden esiäidin eli Tuuloksen Pohjoisten Alamyllyn myllärin vaimon Sofia Kallentyttären pikkuserkku. 

Erik ja Kaisa saavat kolme lasta, joista kaksi kuitenkin kuolee jo lapsena.  Esikoinen Katarina Erikintytär jää aikanaan Kirkonkylään ja hänen jälkipolviaan asuu Kirkonkylässä aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. 

Vaimo Kaisa Juhontytär kuolee 49-vuotiaana 17. heinäkuuta 1788. Vajaan vuoden kuluttua 21.5.1789 Erik Yrjönpoika solmii uuden avioliiton lampuotin tyttären ja Lehdesmäen torpparin lesken Juliana Juhontyttären kanssa. Heille syntyy kaksi lasta. Tytär Eva kuolee vuoden vanhana, mutta poika Erik jatkaa isänsä perintöä seppänä.

Rippikirjoihin ilmestyy 1790-luvun lopulla Erik Yrjönpojan sukunimeksi Aholin.  Käsityöläiset ottivat muutoinkin sukunimiä ja ehkäpä Erikiä oli syntymäkotinsa perusteella kutsuttu ja ennenkin Aholan Erikiksi tai Aholaiseksi.

Erik Yrjönpoika Aholin kuolee vuoden rippikirjan mukaan 1807. Kuolleiden luettelossa häntä ei mainita, joten tarkempaa päivämäärää ei ole tiedossa. Vaimo Juliana eli vielä pitkään Erikin kuoleman jälkeen ja kuoli vasta v. 1841 saavutaten 88 vuoden iän.

Erik Erikinpoika Aholin (1792-1833) seppä nuoresta pitäen

Erik Erikinpoika syntyy 1.3.1792 Hauhon Kirkonkylässä.  Hän oli siten noin 15-vuotias isänsä kuollessa.  Ripille Erik pääsee v. 1808.  Hyvin ovat isän opit menneet perille, sillä heti tämän jälkeen rippikrijassa hänen sanotaan olevan seppä.

Vuoden 1817 kesällä 1.6.1817 seppä Erik Aholin ja unilukkarin tytär Margareta Elisabeth eli Reetta Liisa Gabrielintytär Åman solmivat avioliiton.  Heidän avioliittonsa jää valitettavasti lapsettomaksi.  Erik kuolee 41-vuotiaana 28.5.1833 punatautiin.  Margareta sen sijaan elää pitkään asuen aluksi siinä vaiheessa jo yli 80-vuotiaan anoppinsa kanssa. Margareta kuolee 73-vuotiaana 3. elokuuta 1867 vesipöhöön.  Kun omia lapsia ei syntynyt, aikaa kummin tehtäville riitti.

Tarkempaa tietoa Erikin asuinpaikasta tai pajasta en ole löytänyt.  Kirkonkylän seppänä hän varmaankin asui tiiviissä kyläyhteisössä. Paja oli ehkä paloturvallisuussyistä vähän irrallaan muista rakennuksista. 

Kummin tehtäviä riittää

Jo katoliselta ajalta oli periytynyt tapa, että syntyneillä lapsilla on kummeja. Vuoden 1686 kirkkolaissa, josta jo seuraavana vuonna oli saatavissa versio suomeksikin, kummeista säädettiin näin:

§. V. Cosca se on wanha / hywä ja Christilinen Tapa / että Casten tykönä pidetän muutamita Personia / jotca Cummixi cutzutan / ja Lapsen Casten Todistajat owat / nijn pitä se tästedes cuin tähängin asti pidettämän; Ei cuitengan sijhen muita cutzuttaman / cuin ne jotca owat meidän Religionistam / lailliseen Ikän tullet / ja Catechismuxen opisa hywin taitawat. Se cuin johongun Julkisyndijn ja Pahantecoon sidottu on / ei pidä milläkän muoto Cummaxi cutzuttaman

Tämä kirkkolaki oli voimassa aina 1860-luvulle saakka.

Hauholla näytti olevan yleisesti kaksi miespuolista ja kaksi naispuolista kummia. Joskus, erityisesti aviottomilla lapsilla, kummeja saattoi olla vain kaksi.  Kummit olivat yleensä sosiaaliselta asemaltaan suunnilleen samalla tasolla, mutta poikkeuksia oli molempiin suuntiin.  Kartanoiden tai muutoin ”tärkeiden” miesten lapsilla kummeja saattoi olla todella monta.  Esimerkiksi 28.11.1826 syntyneellä Kirkonkylän Kapakan pojalla Edvard Emertiuksella (myöh. Cavén) oli peräti 13 kummia.

Kummit olivat varmasti nykyajankin tapaan jollain tavalla vanhemmille läheisiä eli sukulaisia, naapureita, työn kautta tuttuja tms.  Kastekirjojen perusteella ei pysty sanomaan, millä motivaatiolla kukin kummiksi oli valikoitunut.  Kun kaste piti järjestää jo muutamassa päivässä syntymän jälkeen, sopivia kummeja ei varmaankaan aina ehditty saada todistamaan kastetta.  Siksikin lähellä kirkkoa asuneita kelvollisia henkilöitä varmasti pyydettiin tavallista useammin kummiksi.

Erik Aholinin ”kummiura” alkoi vuoden 1819 kesällä, kun Erik oli 27-vuotias ja jatkui melkein yhdeksän vuotta helmikuulle 1828.  Siitäkään ei rippikirjoissa ole vihjeitä, miksi Erikin viimeisen viiden elinvuoden aika kummitehtäviä ei enää tullut lisää.  Oheisesta listasta näkyy, että kummilasten isät olivat yleisesti käsityöläisiä mutta myös lampuoteja tai lampuotin poikia.  Lähisukulaisia listalla oli kolme eli vaimon sisaren avioton lapsi ja Erikin itsensä sisarpuolen tyttären lapset, joista toinen jäi viimeiseksi kummilapseksi.   Noin puolessa kummilapsista myös Erikin vaimo Greta Lisa löytyy kummina.

Lähteet:

Hauhon seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luettelot ja rippikirjat digitoituina Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilla.

Vuoden 1686 kirkkolaki: https://www.mlang.name/arkisto/kyrkio-lag-1686.html

Kirkonkirjaviitteet Erik Erikinpoika Aholinin elämään on koottu Erikin Geni-profiiliin: https://www.geni.com/people/Erik-Aholin/6000000148694222940.

Taulukko. Tietoja Erik Aholinin kummilapsista ja heidän vanhemmistaan (Lp=lampuoti, Rki=renki, Its=itsellinen).

Syntymäpv

Nimi

Isä

Äiti

Kotipaikka

20.6.1819

Justina

Lp. Johan Johansson

Anna Henriksdr

Kyttälä Rekola

28.10.1819

Stina

Seppä Daniel Syl

Kaisa Karlsdr

Kirkonkylä

22.12.1819

Eva Caisa

Vävy Jöran Andersson

Maria Adamsdr

Kalaila Pietilä

6.6.1820

Hedda

Lp. Henric Henricsson

Maria Eliaedr

Härkälä

27.8.1821

Seraphia

 

Tal.tr Maja Abrahamsdr

Sotjala Puuska

1.9.1821

Eric Johan

Rki Mikel Johansson

Maria Johansdr

Kirkonkylä

8.1.1822

Eva Christina

Trp Eric Flink

Anna Henricsdr

Vitsiälä

30.3.1822

Johannes

 

Lena Thomaedr

Kirkonkylä

2.4.1822

Thomas

Trp Thomas Portell

Maria Johansdr

Porras Gretala

24.4.1822

Eric Johan

Suutari Eric J. Blomster

Sophia Söderman

Kirkonkylä Mikko

11.6.1822

Ulrika Wilhelmina

 

Itsell. Ulrika Åhman

Kirkonkylä

9.10.1822

Carolina

Lp. Eric Hjelt

Maria Johansdr

Keso

12.1.1823

Greta Lisa

Lp. Stephan Andersson

Anna Mårtensdr

Kirkonkylä Mikko

15.5.1823

Wilhelmina

Lp. Adam Thomason

Hedda Mattsdr

Kyttälä Iso-Mattila

21.9.1823

Fredrica

Paimen Adam Petters. Luur

Maria Kanon

Kirkonkylä

11.11.1823

Seraphia

Lp. Samuel Andersson

Hedvig Johansdr

Keso

28.11.1823

Anders

Its. Matts Johansson

Eva Caisa Gabrielsdr

Kirkonkylä

15.8.1824

Israel

Räätäli Michel Frisk

Caisa Weckman

Kirkonkylä

27.4.1825

Sara Lisa

Räätäli Anders Haugberg

Maria Henricsdr

Kirkonkylä

2.9.1825

Carl

Räätäli Carl Sarén

Sara Israelsdr

Kirkonkylä

2.1.1826

Tobias

Rki Tobias Samuelsson

Sofia Hillberg

Kirkonkylä

7.1.1826

Eva Lena

Lp.pka Johan Johansson

Lisa Andersdr

Vitsiälä Klemola

29.3.1826

Anders

Lp. Staffan Ericsson

Stina Michelsdr

Kirkonkylä Mikkola

10.6.1826

Joël

Rki Johan Christersson

Ulla Ericsdr

Vitsiälä

7.12.1826

Raphael

Lp.pka Isaac Henricsson

Anna Stina Johansdr

Pappila

25.9.1827

Susanna

Sotilas Carl Hauberg

Beata Johansdr

Kirkonkylä

2.10.1827

Eric Gustaf

Lp.vävy Eric Adamsson

Hedda Michelsdr

Kelkais Yrjölä

4.2.1828

Eric Johan

Its. Matts Johansson

Caisa Gabrielsdr

Kirkonkylä


Kommentit

  1. Äkkiseltään ei löytynyt yhtään nimeä, joka mitään kelloja soittaisi mielessäni. Mutta kun kaivoin esiin sukupapereita, niin siellä oli mummuni veljen vaimon esivanhemmissa esim. Yrjö Laurinp. Ahola s. 1703 ja Liisa Yrjöntr. Ahola s. 1727. Eivät he ihan omia esivanhempiani, mutta kivaa silti välillä näitä katsella.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Melkein kaikki vanhat hauholaiset olivat minulle sukua

Poltin suku ja talo Hauholla

Adam Heiskala – Mallitalonpoika Hauhon Kirkonkylässä

Hauhon Nukarin sukuja kaksi tai kolme

Karl Edvard Roth - Varakas kauppiaan poika Porvoosta maanviljelijäksi Hauholle