Kylän nimestä sukunimeksi, monta nimeä ennen kuin Kalle Kustaasta tuli Kokkala


 


   Suomessa kattava sukunimilaki tuli voimaan vasta v. 1920.  Sitä ennen hämäläisen rahvaan keskuudessa käytettiin - jos käytettiin – varsinaisen periytyvän sukunimen sijasta asuinpaikan mukaista lisänimeä.    Tämä lisänimi vaihtui asuinpaikan mukaan.  Kun vielä lisänimen kirjoittajat vaihtuivat ja kukin teki omia tulkintojaan, sukunimen kaltaisia lisänimiä on saattanut olla useitakin.  Seuraavassa käyn läpi isoisäni isän Kalle Kustaa Kustaanpojan elämää ja ”sukunimiä” läpi hänen elämänsä.

Kalle Kustaa Kustaanpoika syntyi Hauholla Ilmoilan kylän Honkasaaren Klaasun tilalla 27. tammikuuta 1859.  Pikkupojasta oli tuskin tarvetta käyttää mitään lisänimeä, mutta jos oletetaan, että pojan ”sukunimi” olisi saman kuin isällä Kustaa Kustaanpojalla, Ilmoilan ajoilta löytyisi ainakin kolme kirjoitusasua Klaasu (1), Klasu (2) tai suomalaisittain Laasu (3).

Kalle Kustaan perhe muutti vuonna 1867 Okerlan Melkkalaan.  Sittemmin 1900-luvun alussa Hauhontaakse siirretty Melkkala sijaitsi tuolloin Okerlan kyläkeskuksessa nykyistenkin Talolan ja Hannulan talojen välissä.  Kauppakirjassa Kalle Kustaan isän sukunimenä on Laasu.   Koska vanhemmat olivat Melkkalan tilan omistajia, he myös käyttivät nimeä Melkkala (4) sukunimen tapaan.  Kun Kalle Kustaa kävi rippikoulua vuonna 1874, hänenkin nimekseen kirjattiin Karl Gustaf Melkkala.

Kalle Kustaa solmi v. 1884 avioliiton Kokkalan kylän Strandvikin tilalla syntyneen Amanda Juhontyttären kanssa.  Melkkalan tila siirtyi saman vuoden sukupolvenvaihdoksessa Kalle Kustaan ja Amandan omistukseen, joten tämän jälkeen Kalle Kustaa esiintyi säännöllisesti sukunimellä Melkkala.

Perheeseen oli jo syntynyt kolme poikaa ja kaksi tytärtä, kun he ostivat vaihtokaupalla Kokkalasta Löfholmin tilan.  Tässä vaiheessa useimmin käytetyksi sukunimeksi tuli Löfholm (5), mikä joissakin asiakirjoissa on kuitenkin kirjoitettu myös muotoon Lönnhom (6).   Vuonna 1904 he ostivat myös Kokkalan Strandvikin ja löytyypä ainakin yksi dokumentti myös nimellä Kalle Kustaa Strandvik(7).  Vuosisadan alussa talojenkin nimiä alettiin suomentaa ja Lönnholmista ja Strandvikista tuli vähitellen Ylitalo (8) ja Alitalo (9), jotka molemmat löytyvät joissain yhteyksissä myös Kalle Kustaan sukuniminä.  Kun koko Kokkalan kylä oli nyt Kalle Kustaan omistuksessa, sukunimeksi vakiintui Kokkala (10).  Kymmenes kerta toden sanoi!

Ei nimi miestä pahenna, mutta on siinä ollut perässä pysymistä.  Edellä olevista neljää nimeä – Laasu, Melkkala, Lönnhom, Kokkala – on käytetty niin vakiintuneesti, että mikä tahansa näistä olisi voinut jäädä pysyväksi sukunimeksi, jos sukunimilaki olisi säädetty aikaisemmin.  Me jälkipolvet voimme kuitenkin olla tyytyväisiä, kun sukunimeksi jäi jo keskiajalla perustetun tilan nimi. 

Sukunimien ja lisänimien käytöstä kiinnostuneiden kannattaa lukea Sirkka Paikkalan kirjoitus Suomen Sukututkimusseuran sivuilla, ks. https://www.genealogia.fi/nimet/nimi17s.htm

Kommentit

Suosituimmat

Miksi kaikki poliitikot näyttävät olevan sukua toisilleen!

Tarina lapsuudestani ja nuoren miehen hukkuminen Hauhonselkään v. 1886

Kun suku sammuu – Hauhon Toppolan viisi viimeistä sukupolvea

Wiktor Engmanin hauta Hauhon hautausmaalla

Syylin sepät Hauhon kirkonkylässä