Terveisiä täältä nälkäkaupunkista

Tekijä

Itsenäistymisen alkuvuodet olivat monille tiukkaa aikaa.  Suomessa oli elintarvikepula ja mm. viljan myynti ja käyttö oli säännösteltyä.  Sotaväen tarpeet täytettiin usein ennen muita.  

Oheinen kirje on tullut isoisäni isälle Kalle Kustaa Kokkalalle talvella 1919.  Lähettäjä J.G. Nyman oli Kalle Kustaan serkun Serafian aviomies (s. 1853) tai serkun poika (s. 1875).  Valitettavasti en ole vielä pystynyt varmistamaan, olisiko vanhempi J.G. Nyman sama mies kuin Hämeenlinnassa 1900-luvun alussa vaikuttanut kauppias J.G.Nyman, joka kuolinilmoituksen mukaan oli syntynyt Hauholla vuonna 1853.  Tarkka päivä ja paikkakunta ovat kuitenkin eri kuin varhaisissa Hauhon aikaisissa kirkonkirjoissa.

Kirjeestä välittyy joka tapauksessa kauniisti sekä aito hätä että kunnioitus.  Kokkalan peltoja oli tuolloinkin sekä Hauhonselän rannalla Kyttälän naapurissa että Hauhontakana Hämeenlinnaan johtavan tien varressa. Kirjeen lähettäjä on ollut hyvin tietoinen tästä.

Olen pyrkinyt ohessa säilyttämään alkuperäisin tekstin kirjoitusvirheineen, mutta lukemisen helpottamiseksi olen erottanut virkkeet toisistaan.

 Hämeenlinna 20.1.1919

Hyvää päivää.  Terveisiä täältä nälkä kaupunkista. Kyllä minun taas täytyy pyydää apua sieltä paremmilta vilja vainioilta jos suinkin on mahtollista.  Kun ei ole enää heiniäkän kun 4 nippiä ja on 7 syöjää. Jos minä saisin etes 6 elli 70 leiviskää. Kun minulla ei ole hevosta että pääsis etempää hakemaan- Läheltä on sotaväki varastot tyhjentänyt. Teilä kun on yli oman tarpeen. Jumalakin sano eisin pitä sitä hyvää yksin pitämän vaan sun pitää siitä muillenkin jakaman. Minä kyllä puolestani koitan palkita miten parhaiten vain jonsen muuten nin suvella. Kun heiniä kiire on nin minäkin tulen häkkiin ajamaan tänne hauhontaka kun se on lähimpänä kaupunkia. Niistä siemen ohrista oli Rikun kanssa puhetta niin vahetetaan.  Minä annan hl. ohria te annatten hl. ruisjauhoja. Sehän ei ole mitään viljan myymistä eikä salaamista kun se on uuten siemenen hankimista.  Kyllähän ohrat on hyviä syötäkin mutta soisin hyvän lajin leviävänkin.  Jos se nin sopis nin heinäin mukana ne kulkis. Niin olkai nyt niin hyvä ainakin heinäin puolesta. Kun on sananlause parempi on lehmä lypsää kun tappa.

Niin jään toivossa otottamaan

Kunnioituksella

J.G.Nyman

(itse oppineen kirjotus ei ole koulun käyneen väärtiä)



Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Melkein kaikki vanhat hauholaiset olivat minulle sukua

Tekijä
Kuva
Noin 80% vuosien 1904-1905 rippikoululuokan hauholaisista nuorista voidaan osoittaa verisukulaisikseni.   Joskus on sanottu, että suku päättyy kolmansiin serkkuihin ja suunnilleen näin se varmaan ihmisten mielissäkin on. Laajemmin sukulaisiksi tai verisukulaisiksi voidaan kuitenkin lukea myös kaikki ne, joiden kanssa meillä on yhteisiä esivanhempia.   Tällöin tietenkin kaikki olemme sukulaisia, sillä riittävän monta sukupolvea taaksepäin mentäessä meillä on väistämättä yhteisiä esivanhempia.   Karkeasti ottaen kymmenen sukupolven takana esivanhempia on jokaisella noin tuhat ja kaksikymmentä sukupolvea sitten noin miljoona.   Kun alue, millä aiempien vuosisatojen ihmiset liikkuivat, on yleensä hyvin rajallinen, väestörajat tulevat vastaan varsin nopeasti yhteisiä esivanhempia löytyy väistämättä.    Kun puoliso on löytynyt samalta seudulta, aviopuolisoidenkin välillä löytyy usein verisukulaisuus.   Yhteiskunnassa on kuitenkin pidetty varsin hyvin huolta, että läheistä sukua olevia ei
Lue lisää

Poltin suku ja talo Hauholla

Tekijä
Kuva
Kylä-Poltin talo Vanharaittin varrella Yksi Hauhon Kirkonkylän vanhan raittin näkyvistä taloista aivan kirkon lähellä on Kylä-Poltti.   Vanhemmat hauholaiset muistavat rakennuksen kauppana, mutta Poltti on ollut aikanaan yksi Kirkonkylän merkittävistä maatiloista.  Poltin tarina liittyy läheisesti toiseen kirkonkylän taloon eli Toppolaan ja kulkevathan ne jopa saman Kirkonkylä 1 -rekisterinumeronkin alla. Poltin suvun voidaan katsoa haarautuneen Toppolan suvusta, kun Toppolan Lauri Yrjönpojan ja Kertun pojasta Samuel Laurinpojasta tuli Poltin isäntä 1600-luvun lopulla.   Hänen veljensä – ja tämän kirjoittajan esi-isä kymmenen sukupolvea sitten – Matti Laurinpoika jäi Toppolan isännäksi.     Samuel Laurinpoika Poltti (n. 1660 – 1736) Tarkkoja tietoja Samuel Laurinpojan syntymästä ei kirkonkirjoista löydy.   Koska hänen poikansa syntyi 1680-luvulla, Samuelin voidaan arvioida syntyneen vuoden 1660-paikkeilla. Samuelin vaimon Riittan (Brita) taustasta ei ole tietoa. Samuel Laurinpo
Lue lisää

Adam Heiskala – Mallitalonpoika Hauhon Kirkonkylässä

Tekijä
Kuva
Heiskalan 1860-luvulla rakennettu päärakennus Vanharaitti 18:ssa Eskon ja Poltin talojen välissä.  Hauhon kirkonkylä on muodostunut kirkon ja sen läheisyydessä olleiden aikanaan merkittävien maatilojen ympärille.   Talojen omistajat ovat vaihtuneet ja taloja käytännössä viljelleet vielä useammat.   Usein on tilan hoito jäänyt heikoille, mutta vastaavasti erinomaisen kyvykkäitäkin viljelijöitä löytyy kautta historian.   Eräs mallitalonpoika on ollut Hauhon kirkonkylän Heiskalaa eli Kraataria 1700- ja 1800-lukujen taitteessa viljellyt Adam Erikinpoika Heiskala. Hauhon historian II-osassa kerrotaan tämän Aatami Erkinpojan saavutuksista ja saamasta tunnustuksesta.   Ns. normalisoidun Aatami Erkinpoika -nimen sijasta käytän tässä nimeä Adam Heiskala.   Hauhon kirkkopihassa on Adamin Erik Johan -pojan suomenkielinen hautakivi, missä nimenä on Erik Johan Adaminpoika.   Varsinaisia sukunimiäkään ei tuolloin ollut, mutta esim.   Hauhon seurakunnan tuon ajan, tosin ruotsinkielisissä, asiakirjo
Lue lisää

Hauhon Nukarin sukuja kaksi tai kolme

Tekijä
Kuva
Sukujen nimeäminen on aina vähän mielivaltaista, sillä lopulta kaikki me olemme sukua keskenämme. Biologisesti samanarvoisia esivanhempia meillä on jo kymmenen sukupolven takana ollut noin tuhat.  Me kuulumme kaikkien näiden esivanhempien sukuun, vaikka takavuosina on usein puhuttu suvuista vain isälinjojen mukaan.  Sukunimetkään eivät takaa samaan sukuun kuulumista eikä Länsi-Suomessa sukunimiä suurin osa käyttänytkään ennen 1800-luvun loppua. Sukunimiä otettiin tai annettiin varsin vapaasti, mutta nimen ottaminen vakiintuneen asuinpaikan talon nimestä oli hyvin yleistä.. Olga ja August Nukari Facebookin Hauho ennen vanhaan -ryhmässä on muutaman kerran ollut mainintoja Hauhon Nukarin suvusta. Kun oma isotätini Olga Nukari o.s. Kokkala oli 1920-luvulta alkaen Tuittulan Nukarin emäntä ja kun siellä tuli usein lapsuudessa vierailtuakin, ajattelin itsekin penkoa vähän, mikä tämä Hauhon Nukarin suku mahtaakaan olla. Suomessa on useita Nukari-nimisiä taloja.   Kaikkiaan Suomessa on täll
Lue lisää

Karl Edvard Roth - Varakas kauppiaan poika Porvoosta maanviljelijäksi Hauholle

Tekijä
Kuva
Hauhon Kirkonkylän vanha raitti. Porrin talo vasemmalla kirkontornia kohti ja Heiskala ensimmäinen valkoinen talo oikealla. Maatiloja on ostettu ja myyty kautta historian. Pääsääntönä näyttää olleen, että perhetilojen uudet omistajat ja varsinkin itse taloa hoitavat isännät löytyivät lähiseudun maaseutuyhteisöistä.  Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1800-luvun lopulla.   Silti voidaan pitää poikkeuksellisena, että porvoolainen kauppiaan poika päätyi maanviljelijäksi Hauholle. Tässä tarinassa käsitellään Rothin perhettä lähinnä aikavälillä 1850-1920 julkisesti saatavissa olevat asiakirjat lähteinä. Porvoolainen kauppias Carl Israel Roth (1828-1882) Carl Israel Roth syntyi v. 1828 Loviisassa upseeriperheeseen. Parikymppisenä hän pestautui kauppapalvelijaksi paikalliselle kauppiaalle.   Oltuaan jonkin aikaa töissä myös toisella loviisalaisella kauppiaalla hän muutti kauppiaaksi Porvooseen vuonna 1857. Samassa talossa oli piikana Catharina Charlotta Lindholm.   Catharina synnytti vuo
Lue lisää