Alastalon Maria syntyi Tuittulassa tasan 250-vuotta sitten

Tekijä

 Ensi keskiviikkona, 7. huhtikuun 2021, voidaan viettää minun ja satojen muiden tuttujen ja tuntemattomien yhden esiäidin 250-vuotispäivää.  Nimittäin 7. huhtikuuta 1771 syntyi Hauhon Tuittulan Alastalossa Maria Mikontytär, joka on äitini puolelta esiäitini kuuden sukupolven takaa (ks. oheinen kuva).   Hän on yksi 64:sta yhtä kaukaisesta esivanhemmastani, mutta sikäli poikkeuksellinen, että hänen sisarensa Kirsti Mikontytär on myös esiäitini kuuden sukupolven takaa (ks. oheinen kuva).  Kolme vuotta Mariaa nuorempi Kirsti on kuitenkin esiäitejäni isäni puolelta.  Tämä onkin lyhin yhteys yhteisiin esivanhempiini eli pitää mennä aina Marian ja Kirstin vanhempiin, ennen kuin isältäni ja äidiltäni löytyy yhteisiä esivanhempia.  Vanhempani Kalle ja Saara olivat siis viidensiä serkkuja toisilleen ja minä siten itseni kuudes serkku.


Maria Mikontytär solmi 20 vuotiaana avioliiton Hauhon Rukkoilan Sipilän torpan pojan Antti Heikinpojan kanssa ja muutti aviomiehensä kotiin Rukkoilaan.  Antti oli 13 vuotta Mariaa vanhempi.   Antti ja Maria saivat kaksi poikaa eli vuonna 1794 Erikin ja vuonna 1798 Antin.  Antti kuoli kuitenkin jo puolivuotiaana syksyllä 1798. Seuraavassa polvessa suvun jatkuvuutta takasikin sitten jo Erikin yhdeksän lasta.   Maria kuoli vatsakipuihin vain 44-vuotiaana vuonna 1815. Aviomies Antti eli vielä kuusi vuotta tämän jälkeen ja tulevan juhannuksen alla tuleekin tasan 200 vuotta Antin kuolemasta.

Marian sisar Kirsti siirtyi 20-vuotiaana Hakkalan rälssitilalle piiaksi. Siellä palveluksessa ollessaan hän solmi avioliiton Eteläisten Huikkolassa syntyneen Juho Heikinpojan kanssa.  Nuoripari jäi aluksi Hakkalaan, haki sitten kymmenkunta vuotta kokemusta Lopen Launoisista, mutta palasi kotiseudulle nykyisen Porsoontien varrella olleeseen Hahkialan Charpentierien omistamaan Omettakorven torppaan.   Siellä Kirsti kuoli 54-vuotiaana vuonna 1829 ja aviomies Juho 62-vuotiaana vuonna 1833.  Kirstin ja Juhon vanhin poika Johannes jatkoi Omettakorven torpparina 1840-luvulle, jolloin hän siirtyi Charpentierien omistaman Kokkalan kylän Strandvikin tilan lampuotiksi.

Tuittulan Alastaloon löytyy suvussamme vielä kolmaskin yhteys.   Vuonna 1743 kuollut Alastalon Martti Tanelinpoika oli isäni puolen esi-isäni yhdeksän polven takaa (ks. oheinen kuva).  Myös Martin poika Kalle (s. 1725) ja tämän Alastalossa syntynyt tytär Kirsti (s. 1751) ovat esivanhempiani.



Myös Tuittulan Heikkilä liittyy päivänsankari Mariaan. Hänen isovanhempansa eli isä Mikon vanhemmat Yrjö Juhonpoika ja Anna Eliaantytär asuivat Tuittulan Heikkilässä 1700-luvun puolivälissä. 

Kauaksi eivät esivanhempani useiden sukupolvienkaan aikana ole päässeet, sillä Alastaloon ja koko Tuittulan kylään on lapsuudenkodistani linnuntietä matkaa vajaat neljä kilometriä.

Päivänsankari Maria Mikontyttären elämästä ja sukulaisuuksista löytyy lisätietoja Genistä: https://www.geni.com/people/Maria-Alastalo/6000000132575886922?through=6000000111044498155

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Adam Heiskala – Mallitalonpoika Hauhon Kirkonkylässä

Tekijä
Kuva
Heiskalan 1860-luvulla rakennettu päärakennus Vanharaitti 18:ssa Eskon ja Poltin talojen välissä.  Hauhon kirkonkylä on muodostunut kirkon ja sen läheisyydessä olleiden aikanaan merkittävien maatilojen ympärille.   Talojen omistajat ovat vaihtuneet ja taloja käytännössä viljelleet vielä useammat.   Usein on tilan hoito jäänyt heikoille, mutta vastaavasti erinomaisen kyvykkäitäkin viljelijöitä löytyy kautta historian.   Eräs mallitalonpoika on ollut Hauhon kirkonkylän Heiskalaa eli Kraataria 1700- ja 1800-lukujen taitteessa viljellyt Adam Erikinpoika Heiskala. Hauhon historian II-osassa kerrotaan tämän Aatami Erkinpojan saavutuksista ja saamasta tunnustuksesta.   Ns. normalisoidun Aatami Erkinpoika -nimen sijasta käytän tässä nimeä Adam Heiskala.   Hauhon kirkkopihassa on Adamin Erik Johan -pojan suomenkielinen hautakivi, missä nimenä on Erik Johan Adaminpoika.   Varsinaisia sukunimiäkään ei tuolloin ollut, mutta esim.   Hauhon seurakunnan t...
Lue lisää

Poltin suku ja talo Hauholla

Tekijä
Kuva
Kylä-Poltin talo Vanharaittin varrella Yksi Hauhon Kirkonkylän vanhan raittin näkyvistä taloista aivan kirkon lähellä on Kylä-Poltti.   Vanhemmat hauholaiset muistavat rakennuksen kauppana, mutta Poltti on ollut aikanaan yksi Kirkonkylän merkittävistä maatiloista.  Poltin tarina liittyy läheisesti toiseen kirkonkylän taloon eli Toppolaan ja kulkevathan ne jopa saman Kirkonkylä 1 -rekisterinumeronkin alla. Poltin suvun voidaan katsoa haarautuneen Toppolan suvusta, kun Toppolan Lauri Yrjönpojan ja Kertun pojasta Samuel Laurinpojasta tuli Poltin isäntä 1600-luvun lopulla.   Hänen veljensä – ja tämän kirjoittajan esi-isä kymmenen sukupolvea sitten – Matti Laurinpoika jäi Toppolan isännäksi.     Samuel Laurinpoika Poltti (n. 1660 – 1736) Tarkkoja tietoja Samuel Laurinpojan syntymästä ei kirkonkirjoista löydy.   Koska hänen poikansa syntyi 1680-luvulla, Samuelin voidaan arvioida syntyneen vuoden 1660-paikkeilla. Samuelin vaimon Riittan (Brita) taustast...
Lue lisää

Karl Edvard Roth - Varakas kauppiaan poika Porvoosta maanviljelijäksi Hauholle

Tekijä
Kuva
Hauhon Kirkonkylän vanha raitti. Porrin talo vasemmalla kirkontornia kohti ja Heiskala ensimmäinen valkoinen talo oikealla. Maatiloja on ostettu ja myyty kautta historian. Pääsääntönä näyttää olleen, että perhetilojen uudet omistajat ja varsinkin itse taloa hoitavat isännät löytyivät lähiseudun maaseutuyhteisöistä.  Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1800-luvun lopulla.   Silti voidaan pitää poikkeuksellisena, että porvoolainen kauppiaan poika päätyi maanviljelijäksi Hauholle. Tässä tarinassa käsitellään Rothin perhettä lähinnä aikavälillä 1850-1920 julkisesti saatavissa olevat asiakirjat lähteinä. Porvoolainen kauppias Carl Israel Roth (1828-1882) Carl Israel Roth syntyi v. 1828 Loviisassa upseeriperheeseen. Parikymppisenä hän pestautui kauppapalvelijaksi paikalliselle kauppiaalle.   Oltuaan jonkin aikaa töissä myös toisella loviisalaisella kauppiaalla hän muutti kauppiaaksi Porvooseen vuonna 1857. Samassa talossa oli piikana Catharina Charlotta Lindholm. ...
Lue lisää

Adolf Heikkilä – ”Hauhon prokuraattori”

Tekijä
Kuva
Adolf Heikkilä (Matti Taposen arkisto) Kalailan Heikkilän isäntä Adolf Heikkilä oli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa yksi paikalliseen elämään eniten vaikuttaneista hauholaisista.   Kymmenkunta vuotta hänen kuolemansa jälkeen kirjoitetussa Hauhon meijeritoimintaa koskevassa lehtijutussa kerrottiin, että paikkakuntalaiset kutsuivat häntä lempinimellä ”Hauhon prokuraattori”, koska hän oli niin monessa mukana.    Venäjän vallan aikaan prokuraattori oli ikään kuin myöhempi oikeuskansleri eli henkilö, joka valvoi mm. lakien noudattamista ja oli virkahierarkiassa kenraalikuvernööristä seuraava.   Adolf Heikkilän saavutuksista on kirjoitettu niin Hauhon historian III-osassa kuin Kirkonkylän kyläkirjassa ”Entistä aikaa etsimässä”.   Pyrin tässä tarinassa täydentämään myös tietoja hänen yksityiselämänsä puolesta. Adolfin Heikkilän perhetausta Adolf syntyi 22.12.1853 Hauholla Kokkilan kylässä Iso-Köykän talossa, jonne hänen isoisänsä isä oli tullut isännäksi jo 1770-l...
Lue lisää

Rekolan rusthollareista kauppias Knaapiin

Tekijä
Kuva
Vanhaa raittia vuodelta 1964. Rekolan talo ensimmäinen vasemmalta ja Porri suoraan kirkontornin kohdalla Kuvaaja Matti A Poutvaara, Museovirasto, Finna.fi Vuonna 1830 Hauhon Kirkonkylän Vanhalan rusthollin Rekolaan tulee isännäksi Anders Henricsson eli Antti Heikinpoika.  Antin isä ja isoisät usean sukupolven ajan olivat viljelleet lampuoteina Kyttälässä Villantilan rusthollin Eerolaa, mutta avioliiton ansiosta Antille tuli mahdollisuus siirtyä Kirkonkylään Vanhalan Rekolan rusthollin isännäksi. Antin isä Heikki Heikinpoika muutti Rekolaan samaan aikaan Antin perheen kanssa. Rippikirjassa on Heikki Heikinpojan kohdalle merkitty ”har för varit Lambonde här” eli, että hän olisi ollut aiemmin Rekolassa lampuotina.   Valitettavasti Hauhon Kirkonkylän talojen rippikirjoja puuttuu noin 15 vuoden ajalta edeltävän vuosisadan vaihteessa, joten jää epäselväksi, milloin tämä lampuotijakso olisi ollut.   Toisaalta ”här” voi tarkoittaa koko Hauhon seurakuntaa eli että Heikki He...
Lue lisää