Alastalon Maria syntyi Tuittulassa tasan 250-vuotta sitten

Tekijä

 Ensi keskiviikkona, 7. huhtikuun 2021, voidaan viettää minun ja satojen muiden tuttujen ja tuntemattomien yhden esiäidin 250-vuotispäivää.  Nimittäin 7. huhtikuuta 1771 syntyi Hauhon Tuittulan Alastalossa Maria Mikontytär, joka on äitini puolelta esiäitini kuuden sukupolven takaa (ks. oheinen kuva).   Hän on yksi 64:sta yhtä kaukaisesta esivanhemmastani, mutta sikäli poikkeuksellinen, että hänen sisarensa Kirsti Mikontytär on myös esiäitini kuuden sukupolven takaa (ks. oheinen kuva).  Kolme vuotta Mariaa nuorempi Kirsti on kuitenkin esiäitejäni isäni puolelta.  Tämä onkin lyhin yhteys yhteisiin esivanhempiini eli pitää mennä aina Marian ja Kirstin vanhempiin, ennen kuin isältäni ja äidiltäni löytyy yhteisiä esivanhempia.  Vanhempani Kalle ja Saara olivat siis viidensiä serkkuja toisilleen ja minä siten itseni kuudes serkku.


Maria Mikontytär solmi 20 vuotiaana avioliiton Hauhon Rukkoilan Sipilän torpan pojan Antti Heikinpojan kanssa ja muutti aviomiehensä kotiin Rukkoilaan.  Antti oli 13 vuotta Mariaa vanhempi.   Antti ja Maria saivat kaksi poikaa eli vuonna 1794 Erikin ja vuonna 1798 Antin.  Antti kuoli kuitenkin jo puolivuotiaana syksyllä 1798. Seuraavassa polvessa suvun jatkuvuutta takasikin sitten jo Erikin yhdeksän lasta.   Maria kuoli vatsakipuihin vain 44-vuotiaana vuonna 1815. Aviomies Antti eli vielä kuusi vuotta tämän jälkeen ja tulevan juhannuksen alla tuleekin tasan 200 vuotta Antin kuolemasta.

Marian sisar Kirsti siirtyi 20-vuotiaana Hakkalan rälssitilalle piiaksi. Siellä palveluksessa ollessaan hän solmi avioliiton Eteläisten Huikkolassa syntyneen Juho Heikinpojan kanssa.  Nuoripari jäi aluksi Hakkalaan, haki sitten kymmenkunta vuotta kokemusta Lopen Launoisista, mutta palasi kotiseudulle nykyisen Porsoontien varrella olleeseen Hahkialan Charpentierien omistamaan Omettakorven torppaan.   Siellä Kirsti kuoli 54-vuotiaana vuonna 1829 ja aviomies Juho 62-vuotiaana vuonna 1833.  Kirstin ja Juhon vanhin poika Johannes jatkoi Omettakorven torpparina 1840-luvulle, jolloin hän siirtyi Charpentierien omistaman Kokkalan kylän Strandvikin tilan lampuotiksi.

Tuittulan Alastaloon löytyy suvussamme vielä kolmaskin yhteys.   Vuonna 1743 kuollut Alastalon Martti Tanelinpoika oli isäni puolen esi-isäni yhdeksän polven takaa (ks. oheinen kuva).  Myös Martin poika Kalle (s. 1725) ja tämän Alastalossa syntynyt tytär Kirsti (s. 1751) ovat esivanhempiani.



Myös Tuittulan Heikkilä liittyy päivänsankari Mariaan. Hänen isovanhempansa eli isä Mikon vanhemmat Yrjö Juhonpoika ja Anna Eliaantytär asuivat Tuittulan Heikkilässä 1700-luvun puolivälissä. 

Kauaksi eivät esivanhempani useiden sukupolvienkaan aikana ole päässeet, sillä Alastaloon ja koko Tuittulan kylään on lapsuudenkodistani linnuntietä matkaa vajaat neljä kilometriä.

Päivänsankari Maria Mikontyttären elämästä ja sukulaisuuksista löytyy lisätietoja Genistä: https://www.geni.com/people/Maria-Alastalo/6000000132575886922?through=6000000111044498155

Kommentit

Lähetä kommentti

Suosituimmat

Melkein kaikki vanhat hauholaiset olivat minulle sukua

Tekijä
Kuva
Noin 80% vuosien 1904-1905 rippikoululuokan hauholaisista nuorista voidaan osoittaa verisukulaisikseni.   Joskus on sanottu, että suku päättyy kolmansiin serkkuihin ja suunnilleen näin se varmaan ihmisten mielissäkin on. Laajemmin sukulaisiksi tai verisukulaisiksi voidaan kuitenkin lukea myös kaikki ne, joiden kanssa meillä on yhteisiä esivanhempia.   Tällöin tietenkin kaikki olemme sukulaisia, sillä riittävän monta sukupolvea taaksepäin mentäessä meillä on väistämättä yhteisiä esivanhempia.   Karkeasti ottaen kymmenen sukupolven takana esivanhempia on jokaisella noin tuhat ja kaksikymmentä sukupolvea sitten noin miljoona.   Kun alue, millä aiempien vuosisatojen ihmiset liikkuivat, on yleensä hyvin rajallinen, väestörajat tulevat vastaan varsin nopeasti yhteisiä esivanhempia löytyy väistämättä.    Kun puoliso on löytynyt samalta seudulta, aviopuolisoidenkin välillä löytyy usein verisukulaisuus.   Yhteiskunnassa on kuitenkin pidetty varsin hyvin huolta, että läheistä sukua olevia ei
Lue lisää

Poltin suku ja talo Hauholla

Tekijä
Kuva
Kylä-Poltin talo Vanharaittin varrella Yksi Hauhon Kirkonkylän vanhan raittin näkyvistä taloista aivan kirkon lähellä on Kylä-Poltti.   Vanhemmat hauholaiset muistavat rakennuksen kauppana, mutta Poltti on ollut aikanaan yksi Kirkonkylän merkittävistä maatiloista.  Poltin tarina liittyy läheisesti toiseen kirkonkylän taloon eli Toppolaan ja kulkevathan ne jopa saman Kirkonkylä 1 -rekisterinumeronkin alla. Poltin suvun voidaan katsoa haarautuneen Toppolan suvusta, kun Toppolan Lauri Yrjönpojan ja Kertun pojasta Samuel Laurinpojasta tuli Poltin isäntä 1600-luvun lopulla.   Hänen veljensä – ja tämän kirjoittajan esi-isä kymmenen sukupolvea sitten – Matti Laurinpoika jäi Toppolan isännäksi.     Samuel Laurinpoika Poltti (n. 1660 – 1736) Tarkkoja tietoja Samuel Laurinpojan syntymästä ei kirkonkirjoista löydy.   Koska hänen poikansa syntyi 1680-luvulla, Samuelin voidaan arvioida syntyneen vuoden 1660-paikkeilla. Samuelin vaimon Riittan (Brita) taustasta ei ole tietoa. Samuel Laurinpo
Lue lisää

Adam Heiskala – Mallitalonpoika Hauhon Kirkonkylässä

Tekijä
Kuva
Heiskalan 1860-luvulla rakennettu päärakennus Vanharaitti 18:ssa Eskon ja Poltin talojen välissä.  Hauhon kirkonkylä on muodostunut kirkon ja sen läheisyydessä olleiden aikanaan merkittävien maatilojen ympärille.   Talojen omistajat ovat vaihtuneet ja taloja käytännössä viljelleet vielä useammat.   Usein on tilan hoito jäänyt heikoille, mutta vastaavasti erinomaisen kyvykkäitäkin viljelijöitä löytyy kautta historian.   Eräs mallitalonpoika on ollut Hauhon kirkonkylän Heiskalaa eli Kraataria 1700- ja 1800-lukujen taitteessa viljellyt Adam Erikinpoika Heiskala. Hauhon historian II-osassa kerrotaan tämän Aatami Erkinpojan saavutuksista ja saamasta tunnustuksesta.   Ns. normalisoidun Aatami Erkinpoika -nimen sijasta käytän tässä nimeä Adam Heiskala.   Hauhon kirkkopihassa on Adamin Erik Johan -pojan suomenkielinen hautakivi, missä nimenä on Erik Johan Adaminpoika.   Varsinaisia sukunimiäkään ei tuolloin ollut, mutta esim.   Hauhon seurakunnan tuon ajan, tosin ruotsinkielisissä, asiakirjo
Lue lisää

Hauhon Nukarin sukuja kaksi tai kolme

Tekijä
Kuva
Sukujen nimeäminen on aina vähän mielivaltaista, sillä lopulta kaikki me olemme sukua keskenämme. Biologisesti samanarvoisia esivanhempia meillä on jo kymmenen sukupolven takana ollut noin tuhat.  Me kuulumme kaikkien näiden esivanhempien sukuun, vaikka takavuosina on usein puhuttu suvuista vain isälinjojen mukaan.  Sukunimetkään eivät takaa samaan sukuun kuulumista eikä Länsi-Suomessa sukunimiä suurin osa käyttänytkään ennen 1800-luvun loppua. Sukunimiä otettiin tai annettiin varsin vapaasti, mutta nimen ottaminen vakiintuneen asuinpaikan talon nimestä oli hyvin yleistä.. Olga ja August Nukari Facebookin Hauho ennen vanhaan -ryhmässä on muutaman kerran ollut mainintoja Hauhon Nukarin suvusta. Kun oma isotätini Olga Nukari o.s. Kokkala oli 1920-luvulta alkaen Tuittulan Nukarin emäntä ja kun siellä tuli usein lapsuudessa vierailtuakin, ajattelin itsekin penkoa vähän, mikä tämä Hauhon Nukarin suku mahtaakaan olla. Suomessa on useita Nukari-nimisiä taloja.   Kaikkiaan Suomessa on täll
Lue lisää

Karl Edvard Roth - Varakas kauppiaan poika Porvoosta maanviljelijäksi Hauholle

Tekijä
Kuva
Hauhon Kirkonkylän vanha raitti. Porrin talo vasemmalla kirkontornia kohti ja Heiskala ensimmäinen valkoinen talo oikealla. Maatiloja on ostettu ja myyty kautta historian. Pääsääntönä näyttää olleen, että perhetilojen uudet omistajat ja varsinkin itse taloa hoitavat isännät löytyivät lähiseudun maaseutuyhteisöistä.  Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1800-luvun lopulla.   Silti voidaan pitää poikkeuksellisena, että porvoolainen kauppiaan poika päätyi maanviljelijäksi Hauholle. Tässä tarinassa käsitellään Rothin perhettä lähinnä aikavälillä 1850-1920 julkisesti saatavissa olevat asiakirjat lähteinä. Porvoolainen kauppias Carl Israel Roth (1828-1882) Carl Israel Roth syntyi v. 1828 Loviisassa upseeriperheeseen. Parikymppisenä hän pestautui kauppapalvelijaksi paikalliselle kauppiaalle.   Oltuaan jonkin aikaa töissä myös toisella loviisalaisella kauppiaalla hän muutti kauppiaaksi Porvooseen vuonna 1857. Samassa talossa oli piikana Catharina Charlotta Lindholm.   Catharina synnytti vuo
Lue lisää