Eeva Erkintyttären elämä piikana

 

Vuoden 1830 elokuussa syntyi Hauholla Sotjalan Rättärin Rajalan torpassa tyttö, joka sai kasteessa kirkonkirjoihin nimekseen Eva Stina.  Eva Stina ei ole suoraan omia esivanhempiani, mutta kaukaista sukua kuitenkin.   Eva Stinan äiti oli Maria Sakarintytär ja isä Puutikkalasta kotoisin ollut Erik Jaakonpoika. Äidin isä oli Sotjalan Puuskassa syntynyt ja sittemmin Sakerissa asunut Sakari Juhonpoika.  Sakarin isä, vuonna 1718 syntynyt Juho Juhonpoika on puolestaan minulle kuudennen polven esivanhempi.  Meitä tämän ”Puuskan Jussin” jälkeläisiä on sittemmin asunut jopa satoja eri puolilla Hauhoa ja lähipitäjiä.   

Kirkonkirjoissa nimet kirjoitettiin tuohon aikaan ruotsiksi ja kirjoitusasu vaihteli asiakirjasta toiseen, joten täysin varma ei voi olla, millä nimellä aikalaiset kutakin kutsuivat.  Käytän tässä ns. normalisoituja muotoja ja siten kutsun päähenkilöä Eeva Erkintyttäreksi, missä muodossa hänen nimensä esiintyy viimeisissä jo suomeksi kirjoitetuissa henkikirjoissa.

Eeva ei eläissään tehnyt mitään suurtekoja, mutta hänen elämänsä tekee näin jälkikäteen mielenkiintoiseksi poikkeuksellisen vilkas kiertely yksinhuoltajaäitinä ja piikana talosta toiseen.  Kuitenkin hän pysyi melkein kaiken aikaa Hauhon seurakunnan alueella, minkä vuoksi hänen kaikista liikkeistään on löydettävissä suhteellisen helposti asiakirjatietoa.

Oheisessa kuvassa on talouskoululaisia noin sadan vuoden takaa eli Eeva ei kuvassa ole mukana.

Muuttoja jo lapsuudessa

Eeva siis syntyi v. 1830 Sotjalassa, mutta jo seuraavan vuonna perhe muutti Rukkoilaan Mäkelän torppaan. Parin vuoden päässä tästä oli edessä muutto Hovinkartanon Mäkelän torppaan. Isän kuoltua vuonna 1839 perheelle tuli lähtö torpasta ja äidistä tuli itsellinen Sotjalaan.  Ei ole tietoa, oliko äidillä jokin erikoistaito tai miten hän on itselleen ja lapsilleen elannon hankkinut.  Helppoa ei elämä kuitenkaan tuossa asemassa ole ollut.  Äiti kuoli Sotjalassa 61-vuotiaana vuonna 1852

Eevan sisaruksista ainoastaan 13 vuotta vanhempi Erik eli aikuisuuteen saakka. Hänkin lähti kotoa rengiksi Vihavuoteen Eevan ollessa kolmivuotias, mutta palasi sitten kotiin jo seuraavana vuonna. Isän kuoltua veli lähti rengiksi ensin Okerlaan mutta vaihtaen taloa varsinkin aluksi lähes vuosittain, kunnes avioiduttuaan muutti Tampereelle v. 1859.

Jo ennen rippikouluikää eli 15-vuotiaana Eeva joutui lähtemään kotoaan äidin serkun talouteen Kyttälän Korpilaurin torppaan Hauhontaka aivan Tyrvännön rajalle.  Rippikoulua Eeva kyllä kävi, mutta myöhempien rippikirjamerkintöjen (”icke adm") mukaan ripille häntä ei ole päästetty.

Parikymppisenä ammattipiiaksi

Vuonna 1850 Eeva lähti piiaksi ensimmäiseen täysin vieraaseen taloon Villantilan eli Kyttälän Rekolan taloon.  Vuoden 1852 keväällä matka jatkui piian pestiin Kokkilan Iso-Köykkään. Kokkilaan siirtyessään Eeva oli jo raskaana, sillä siellä hänelle syntyi 14. lokakuuta poika Viktor.  Tästä seurasi luonnollisesti ripitys ja merkintä kirkonkirjoihin elämän loppuun saakka sekä ”titteli” qvinnoperson, mikä suomeksi voisi olla vaikapa negatiivissävytteisesti naikkonen.

Jäikö pesti Iso-Köykässä tämän vuoksi uusimatta vai miksi, mutta jo seuraavana vuonna yksinhuoltajaäidin matka jatkui Hovinkartanon Pyhälän torppaan.  Hauhon seurakunnan rippikirjan mukaan Eeva lapsineen muutti samana vuonna Lammille, mutta palasi sieltä kuitenkin jo seuraavana vuonna takaisin Hauholle, jolloin hänet kirjattiin Mustilan itsellisiin.  Vuonna 1855 löytyi pesti piikana Sotjalan Huunan Rainion torpassa. 

Vuonna 1857 tuli ensimmäinen monista kiinnityksistä Hauhon kirkonkylään, ensin piiaksi Polttiin ja seuraavana vuonna Kapakkaan. Vuonna 1860 tuli paluu lähemmäksi kotia eli piiaksi Hovinkartanoon, mutta sekin pesti kesti vain kolme vuotta.  Vuonna 1863 Eeva palasi jälleen piiaksi Kapakkaan.

Vuonna 1864 Kalailan kylä alkoi tulla tutuksi, sillä vuorossa oli pesti kahdeksi vuodeksi Kalailan Heikkilässä. Vuonna 1866 piianpaikka löytyi jälleen kerran kirkonkylän Kapakasta ja sitten vuoden päästä kappalaisen hallinnassa olevasta Eerolasta (”pikkupappilasta”).

Pahimpana nälkävuotena 1868 ei Eevalle piian paikkaa löytynyt, vaan hän asui Kalailassa itsellisenä eläen ilmeisesti täysin tilapäistöiden varassa. Kalailasta poika Viktor kävi rippikoulua ja pääsi ripille vuonna 1869.  Viktorin elämä katkesi kuitenkin jo alle 18-vuotiaana, sillä vuoden 1870 toukokuun alkupäivinä hän hukkui. Sitä kirkonkirjat eivät kerro, missä hukkui ja oliko kyse heikoista kevätjäistä vai keväisestä kalastuksesta vai mistä, mutta uimataitoisiahan tuon ajan nuoretkaan eivät yleensä olleet.

Pojan kuoltua kiertely jatkuu

Eevan jäätyä yksin, hän lähti jälleen piiaksi. Ensimmäinen pesti löytyi Sotjalan Ali-Maulasta vuonna 1871.  Jo samana vuonna tuli vuoroon Hahkialan Seppälä ja sen jälkeen vuonna 1873 Alvettulan Bobacka.  Vuonna 1874 matka jatkui Vuolijoen rustholliin.   Vuonna 1877 Eeva palasi jälleen kirkonkylään. Nyt piianpaikka löytyi Heiskalasta. 

Vanhuus ruotuvaivaisena kirkonkylässä

Eeva Erkintytär oli 47-vuotias, kun hänestä tuli Heiskalan piika.  Heiskalassa hän palveli piikana kokonaista 12 vuotta.  Sen jälkeen vuonna 1889 ilmeisesti työkyky oli jo heikentynyt niin, että piian tehtävät eivät enää onnistuneet.   Piikana ei säästöjä pystynyt keräämään, joten elämä jatkui muiden tukemana.  Ruotuvaivaisena hänet on lueteltu koko loppuelämänsä eli noin 20 vuoden ajan.

Eeva Erkintyttären tarkkaa kuolinaika ei ole kirjoittajan tiedossa. Viimeinen merkintä hänestä Hauhon kirkonkylän ruotuvaivaisena löytyy henkikirjoista vuodelta 1909.  Hän eli siten ainakin 79-vuotiaaksi, mikä tuohon aikaan oli poikkeuksellisen korkea ikä.  Kierrettyään talosta toiseen eri puolilla Hauhoa (parikymmentä palveluspaikan vaihtoa!), Eevalla oli varmasti mielenkiintoista tietoa monista hauholaisista.  Jälkikäteen on mahdoton tietää, oliko hän halukas juoruamaan vai ei, sillä aikalaisten muistiinmerkintöjä hänestä ei ole ainakaan tämän kirjoittajan silmiin osunut.

Lähdeviittaukset Eeva Erkintyttären elämään löytyvät kirjattuna hänen Geni-profiiliinsa, ks. https://www.geni.com/people/Eeva-Stina-Rajala/6000000179195911861

Kommentit

Suosituimmat

Hauholla sukuni asuinsijoja melkein joka kylässä

Heikki Fransinpoika Franttila - esi-isäni viittä eri reittiä

Hauhontaustan Rönnin asukkaat – sukua suoraan ja väärän koivun kautta

Hjortien perhe Portaassa nälänhädän uhrina

Tapanin päivänä Hauhollakin oli aikaa mennä vihille