Adam Omettakorven kunnanmaksukuitin salaisuus

Sukututkimus on sitkeätä salapoliisityötä mutta myös mukavia sattumia.  Kun kävin muutama vuosi sitten läpi suvun arkistoon (=isoon pahvilaatikkoon) kertyneitä vanhoja papereita, moni lappunen tuli siirrettyä sivuun, kun sisältö ei tuntunut merkitsevän mitään erityistä.  Äskettäin pengoin samoja papereita taas kerran ja silmiini osui oheinen pieni   5 cm x 11 cm kuitti Adam Omettakorven kunnanmaksuista vuodelta 1872 allekirjoittajana K. Charpentier.



Omia esivanhempiani oli asunut Omettakorven torpassa muutaman kymmenen vuoden ajan aina 1840-luvun puoliväliin saakka.  Oletin, että ei tuo kuitti enää kuulunut suvulle. En paljon päätäni vaivannut, kuka tuo Adam olisi.

Kun omia suoria esivanhempia ei enää niin helposti löydy, tulee väistämättä mieleen selvittää, mitä esivanhempien muille jälkipolville on tapahtunut.  Yksi isäni puolen esiäideistä oli Hauhon Sahan Rekolan Erkki Kustaanpojan ja Eeva Leena Antintyttären tytär Eeva Kaisa Erkintytär (1798 – 1854).  Suuresta sisarussarjasta yksi oli v. 1801 Rekolassa syntynyt Kustaa Erkinpoika.  Kustaa asui Rekolassa vielä avioiduttuaan vuonna 1822 Eeva Aatamintyttären kanssa.  Rekolassa heille syntyi kolme lasta. Vuonna 1828 perhe muutti kuitenkin ensin Kelkkaisten Risulan torppaan ja sieltä edelleen vuonna 1833 Luopioisten kirkonkylään.  Siellä heille syntyi marraskuussa 1833 poika Aatami eli ruotsinkielisissä kirkonkirjoissa Adam.

Aatami ei ehtinyt paljon vanhentua, kun perhe muutti Rautajärven Mikkolaan eli Raimoseen vuonna 1835.  Sieltä tie jatkui vielä Kajantilan Laurilaan vuonna 1848.  Mentyään naimisiin jo 19-vuotiaana juuri ja juuri 17-vuotta täyttäneen Maija Stina Tuomaantyttären kanssa nuori perhe jäi edelleen asumaan isän kotipaikalle.  Ensimmäinen lapsikin syntyi jo viiden kuukauden kuluttua häistä.  Vuonna 1855 Aatami perheineen muutti Luopioisten Kouvalan Rantalan torppaan, sieltä vuonna 1857 Pälkäneen Wuolijoen Talvioon, mutta palasivat jo vuonna 1858 Luopioisten Kajantilan Rajalan torppaan.  Vuonna 1864 he muuttivat Hauholle, ensin Okerlan Ojalan torppaan (Hauhontakana) ja sitten vuonna 1869 Ajorannan Omettakorven torppaan. Voisi sanoa, että Aatami palasi isiensä maille, sillä Omettakorpi on oikeastaan samoilla kylillä kuin isän syntymäpaikka Sahan Rekola.   Omettakorven torpan omistaja tuohon aikaan oli Hahkialan luutnantti Charpentier, mikä selittää, että vuoden 1872 kunnallismaksun kuittasi K (Knut?) Charpentier.  Kuitin yhteys sukuumme tuli  ratkaistuksi! 

Aatami oli siis isoisäni isoisän, 1800-luvun lopulla Okerlassa asuneen Kustaa Kustaanpojan serkku. Oli hyvin mahdollista, että maksun Charpentierille oli välittänyt Hahkialan lähellä asunut serkku ja kuitti oli sitten vaan jäänyt hänen papereidensa joukkoon.  Aiemmin Omettakorvessa asuneille toisen haaran sukulaisilleni Aatami ei kuitenkaan ollut sukua.

Aatamin vaimo Maja Stina eli Maria kuoli vuonna 1875 vain 40-vuotiaana.  Aatami avioitui jo seuraavana vuonna 27-vuotiaan piika Matilda Kustaava Saarmanin kanssa.  He muuttivat vuonna 1877 Luopioisten Lemmettylän Karustan torppaan ja edelleen seuraavana vuonna Kouvalan Järvensivun torppaan.   Kouvalassa hän sitten asuikin mäkitupalaisena elämänsä loppuun saakka aina itsenäisyyden ajalle saakka. Omettakorven aika jäi siten vain kahdeksan vuoden mittaiseksi.

Kommentit

Suosituimmat

Miksi kaikki poliitikot näyttävät olevan sukua toisilleen!

Tarina lapsuudestani ja nuoren miehen hukkuminen Hauhonselkään v. 1886

Kun suku sammuu – Hauhon Toppolan viisi viimeistä sukupolvea

Wiktor Engmanin hauta Hauhon hautausmaalla

Syylin sepät Hauhon kirkonkylässä