Hjortien perhe Portaassa nälänhädän uhrina

Suuret nälkävuodet vuosina 1866 – 1868 koettelivat suomalaista rahvasta poikkeuksellisen rankasti. Kylmän talven jälkeen vuoden 1867 kesä oli lyhyt ja kylmä eteläistä Suomea myöten. Koska sato oli menetetty eikä ulkomailta saatu tilalle viljaa, kevät 1868 oli pahimman nälänhädän aikaa. Ruoan hakuun lähteneet kerjäläiset levittivät kulkutauteja kaikkialle.  Huonon ravinnon vuoksi heikkoon kuntoon menneet ihmiset olivat kaikki riskiryhmäläisiä ja kuolleisuus oli suurta.  Wikipedian mukaan vuoden 1868 aikana suomalaisia kuoli vuoden aikana yli 137 000.

Aikana, jolloin suku oli tärkein turva, ongelmat keskittyivät, kun sukukaan ei pystynyt auttamaan.  Yksi kovia kokenut perhe oli äitini äidin äidin äidin äidin vanhempien perhe Hjortit, jotka asuivat 1800-luvulla Hauholla Portaassa ja sen lähistöllä piikoina, renkeinä, lampuoteina ja torppareina.

Sotilas Mikko Hjort ja piika Pieta Erkintytär vihittiin avioliittoon 2. marraskuuta 1800.  Perhe asui aluksi Sotjalan sotilastsorpassa, mutta Suomen sodan jälkeen sotilasuran päätyttyä Leppäniemen Kaiturin torpassa. Sittemmin perhe asettui Portaan Heikkilän ja Reetalan alueelle itsellisiksi.

Mikon ja Pietan perheeseen syntyi viisi tytärtä ja yksi poika, jotka kaikki avioituivat.  Vanhin tytär on esiäitini ns. suorassa äitilinjassa. Ajankohtaan nähden poikkeuksellisesti perheen lapsista yksikään ei kuollut pienenä.  

Lapset ja heidän aviomiehensä olivat

Eva Stina Mikontytär Hjort, s. 1801
Matti Hammar

Anna Mikontytär Hjort, s. 1805
Juho Mikonpoika

Saara Mikontytär Hjort, s. 1808
Heikki Antinpoika

Maria Mikontytär Hjort, s. 1811
Aatami Erkinpoika

Kustaava Mikontytär Hjort, s. 1817
Kustaa Stenholm

Kalle Fredrik Vilhelm Hjort, s. 1820
Kaisa Pekantytär

Poikkeuksellisesti Mikon ja Pietan kaikki lapset kasvoivat aikuisikään.

Vanhemmat olivat kuolleet jo aiemmin, Mikko vuonna 1847 ja Pieta 1853.    Myös vanhin tytär Eva Stina kuoli jo vuonna 1859  58-vuotiaana.  Vuosina 1866 – 1868 kuolema kohtasi perhettä kymmenen kertaa 2,5 vuoden kuluessa. Kuolinsyyksi on useimmiten merkitty "hermokuume".  Seitsemän kuolemaa osui pahimman ruokapulan aikaan vuoden 1868 alkupuolelle:

Kuolinpäivät aikajärjestyksessä olivat:

24.2.1866  Eva Stinan tyttären Stinan anoppi Maria
13.1.1867  Eva Stinan tytär Stina
27.1.1867  Eva Stinan aviomies Matti
30.12.1867  Saaran poika Joel
22.1.1868  Saara
31.1.1868  Marian aviomies Aatami
11.4.1868 Maria
2.5.1868  Saaran poika Oskar
1.6.1868 Anna
13.7.1868 Annan aviomies Juho

Kesällä 1868 alkoi ravintotilanne helpottaa.  Nuorimmat sisarukset, heidän aviopuolisonsa ja lapsensa selviytyivät nälänhädästä.  Heistä osa jäi asumaan Hauholle, mutta vähitellen 1870-luvulta alkaen osa jälkipolvista muutti Hämeenlinnaan ja muualle lähikuntiin.  Eva Stina Hjortin tyttären Stina Hammarin suku jäi pääasiassa Hauholle.  Esim. Vitsiälässä asuneet Alhaiset ja Hauhontakana asuneet Niskat ovat tätä sukuhaaraa. 

Omissa esivanhemmissani toinen kovia kokenut sukuhaara oli isäni äidin puolella Kangasalan ja nykyisen Sahalahden alueella.  Jotkin sukuhaarat taas säästyivät nälänhädän seurauksilta kokonaan, vaikka heidän sosiaalinen asemansa oli hyvin samankaltainen.


 

Kommentit

Suosituimmat

Miksi kaikki poliitikot näyttävät olevan sukua toisilleen!

Tarina lapsuudestani ja nuoren miehen hukkuminen Hauhonselkään v. 1886

Kun suku sammuu – Hauhon Toppolan viisi viimeistä sukupolvea

Wiktor Engmanin hauta Hauhon hautausmaalla

Syylin sepät Hauhon kirkonkylässä