Tapanin päivänä Hauhollakin oli aikaa mennä vihille

Entisaikaan häitä juhlittiin juhannuksena - mukamas.  Tällainen käsitys on jäänyt ainakin minulle.  En ole kuitenkaan omien esivanhempieni kohdalla löytänyt yksiäkään juhannushäitä. Kesäkuussa kyllä mentiin naimisiin, mutta mieluummin heti alkukuusta.  Elokuukin kelpasi kuten kuvan isovanhemmilleni v. 1924.

Rahvas meni vihille silloin, kun työt eivät olleet esteenä.  Tapaninpäivä oli perinteisesti päivä, jolloin palvelusväki sai vapaata.  Niinpä sitten vuoden viimeinen viikko tapanista alkaen olikin yleinen vihkimisaika.   Esimerkiksi minun äidinpuolen isovanhempien isovanhemmista kaksi neljästä pariskunnasta on vihitty juuri 26.12.

Vuoden 1836 tapanina vihittiin Luopioisissa talonpojan poika Yrjö Heikinpoika (Jöran Henricsson Frantsila) ja talonpojan leski Anna Mikontytär (Anna Michelsdotter Kauppi). Yrjö oli 26-vuotias ja yhden lapsen äiti Anna 30-vuotias.  Anna oli jäänyt leskeksi edellisen vuoden joulukuussa. Molemmat olivat syntyjään Luopioisten Karvialan kylästä.   Yksi Yrjön ja Annan lapsista oli sittemmin Vihavuodessa kosken rannalla asunut ja sukunimen Niska omaksunut Juho Niska, Hauhon Niskojen ”kantaisä”.

Vuoden 1841 tapanina vihittiin Hauholla talollisen poika Aaro Matinpoika (Aron Mattsson) Kyttälän Laurilasta ja Kyttälän piika Stina Matintytär Hammar.  Aaro oli 24-vuotias ja Stina 19-vuotias.  Aaron ja Stinan jälkeläisiä ovat mm. Hauhontaustan Niskat ja Vitsiälän Alhaiset.

Tuo vuosi 1841 oli Hauholla varsinainen ns. joulunaittilaiden vuosi.  Juhannuksen tietämissä oli vihitty vain kaksi paria.  Tapaninpäivänä vihittiin neljä paria, seuraavana päivänä kaksi ja vielä 30.12. yksi ja 31.12. kaksi paria.  Tapanin vihkimiset jaettiin sentään kahden papin kesken eli kirkkoherra Alopeukselle ja kappalainen Hirnille kummallekin kaksi toimitusta. Sen sijaan esim. vuonna 1810 tapanina ylimääräinen pappi Frans Fredrik Peterssen oli yksinään vihkinyt neljä paria.

Vielä niinkin myöhään kuin v. 1910 vuoden viimeisellä viikolla vihittiin Hauholla seitsemän paria. Juhannuksena ei sinä vuonna vihitty ketään ja kesäkuun alkupuolellakin ainoastaan yksi pari.  Juhannushäitä oli kyllä vietetty jo 1800-luvullakin, kuten esim. Tiina Miettisen kuvaamat häät v. 1811 (Hauhon historia II, s. 665). Kuitenkin juhannushäät olivat ennenkaikkea 1900-luvun alkupuolen perinne.

Miksi sitten joulun jälkeinen aika oli niin suosittu?  Palkollisten oli silloin mahdollisuus saada vapaata papin luona käyntiä varten.  Olihan myös mukava järjestää häät, jos vaikka joulusta vaikka olisi jäänyt jotain häissäkin nautittavaksi.  Eivätkä kauempana asuneet sukulaisetkaan lähteneet liikkeelle vain tuota lyhyttä seremoniaa varten, vaan saattoivat viipyä matkassa useammankin päivän.

Nykyään ei juhlapyhinä järjestetä enää oikeastaan mitään perhejuhlia. Tuntuu olevan muutakin tekemistä.  Entäpä jos häätkin muuttuvat jatkossa vain virtuaalisiksi livelähetyksiksi? Silloinhan niitä voisi taas juhlia vaikka juhlapyhinä ja halukkaat voisivat "osallistua" tilaisuuden sitten, kun se heille sopii.

 

Lähde: Hauhon ja Luopioisten seurakuntien arkistot, kuulutettujen ja vihittyjen luettelot. http://digihakemisto.appspot.com/index_am?atun=247898.KA&amnimeke=Hauhon+seurakunnan+arkisto

 

Kommentit

Suosituimmat

Miksi kaikki poliitikot näyttävät olevan sukua toisilleen!

Tarina lapsuudestani ja nuoren miehen hukkuminen Hauhonselkään v. 1886

Kun suku sammuu – Hauhon Toppolan viisi viimeistä sukupolvea

Wiktor Engmanin hauta Hauhon hautausmaalla

Syylin sepät Hauhon kirkonkylässä